vitsi kun on nyt surullinen olo...kerrankin elämässäni tein aloitteen.lähetin miehelle tekstiviestin että taitaa olla tunteita häntä kohtaan,ilmaisin kyllä etten vaadi mitään halusin vain sanoa sen hänelle.pariin päivään ei tullut mitään vastausta=(((noin vuoden ollaan tunnettu...ei se sitten tainnut haluta multa muuta kun sitä=(((no tyhmyydestä sakotetaan...ei ikinä enää....
särkynyt sydän
minä vaan..............
61010
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllä se vaan niin on, että miesten arkipäiväinen dumpatuksituleminen ottaa naisille todella koville.
Eikä sillä, että mitenkään haluaisin hieroa suolaa AP:n haavoihin. Pakkejen saaminen on vain miehille niin tavallista, että siihen tottuu. Ihmekös tuo, että naiset välttelevät aloitteiden tekemistä, kun siinä on aina riskinsä olemassa.
Kuinka aina kaikki suhtautuu torjutuksi tulemiseen noin vakavasti?
NE on VAAN pakit, yksi pikku vastamäki elämän tiessä, jos toi vastamäki ois liian suuri ylitettäväksi niin mitä siitä tulis sillon kun pitäis selvitä oikeesta vastoinkäymisestä. Puolison syöpä tai mikä pahempaa.. lapsen.
Turha surra, ei se ainoa ihminen maailmassa ollut, vaikkakin merkittävä mut sellaisia ihmisiä, jopa parempiakin sattuu eteen. Sinun ei pitäisi olla huolissaan siitä mitä teet vaan mitä aiot jättää tekemättä.
Elämän aina kuulukkan mennä ihan helpolla ja sitä välillä sortuu vääriin valintoihin. Todella ikävää vaan jos näin kävi ja miehestä ei mitään kuulu sinun viestisi jälkeen.
Ei kuitenkaan ihan täysin kannata kirvestä kaivoon heittää. Pari päivää on miehelle hivenen lyhyt aika käsitellä tuollaista viestiä. Katsele nyt vähän aikaa mitä tuleman pitää sit jos ei kuulu mitään ni tietää ainakin mikä on tilanne. Eikun uutta kehiin vaan kyllä sekaan mahtuu kunnollisia miehiäkin.
Mulle käy melkein jatkuvasti noin et ei ihan heti vastata. Mieti et jos se olis sun likkakaveri ja kertoisit sille tuollaista "vakavaa" niin kyllähän se hetken kestää kun se sitä asiaa saattaa miettiä. Mut koita jaksaa. Tiedän, ei tunnu kivalta. Katsele muita maisemia ja unohda se jätkä ainakin hetkeksi. Tee jotain mukavaa ja piristävää.
Tiedän on sitä vaikeempaa mitä enemmän uskoi henkilön olevan "se oikea". Jos sulla siis pienikin epäilys on, et ei olis ollu se oikea, niin käytä sitä tunnetta/aavistusta hyväkses :) Oppia on kuitenkin ikä kaikki et kyllä se ihan oikeasti on helpompaa, tai ainakin nopeemmin siitä sydänsurusta toipuu, kun sen on aikaisemminkin ehkä jopa useesti sairastanut =)
Että ensin annoit ja sitten kerroit että ihastuit? Voi olla että se sulattelee sitä asiaa. Kysäise viikon-parin päästä.
yritin aikoinaan heruttaa monelta monelta eukolta baarissa ja vituilleen meni melkein joka kerta, tyhmyydestä sakotetaan, ei enää ikinä... Vuoroin vieraissa käydään, jopa haista vittu osastolla.