Kuitusen ajatuksia mm. tuontiautoista
s/y mulkero
61157
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tulee tuosta jutusta aika selkeästi eräs täällä vaikuttava nimimerkki kK. Aika selkeä yhteys muutenkin nähtävissä tuosta H.K:sta kaverin juttujen ja täällä kirjoittavan nimimerkin kK välillä. Kyllä monelle tätä palstaa seuraavalle on jo pitkään ollut selvää kuka kirjoittelee nimimerkin kylmäKalle takaa. Sama kaveri on siirtynyt Tuulilasin keskusteluihin nimimerkillä "member"...
Kuitusella oli "viitsiä" tanssia virallisten automaahantuojien pillin mukaan ja megadiilereitten juristit kuristivat Kuitusen esittelemään uuden autoverolain niin, ettei heidän bisnekset vaarannu.
Vaan mitä esittikään entinen kävelijämestarimme vuonna 2005?
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/tpa_62_2005_p.htm
Jos nimimerkin KylmäKalle takana on tosiaan joku autoverovalmistelun virkamiehistä, niin hänen aktiivisen kirjoittelunsa tänne voi tulkita myös näin...
Mitä jos hänet on syrjäytetty autoveron valmistelusta ja siirretty ns. "erityistehtäviin" eli jätetty ilman mitään tehtäviä odottamaan eläkkeellepääsyä. Tällaisella henkilöllä olisi aikaa kirjoitella työaikana palstat täyteen katkeraa sumutusta.
Autoverolaki muuttuu
30.12.2002 | Valtionvarainministeriön Tiedote 143/2002
Henkilöautojen verotuksessa siirrytään hankinta-arvoihin perustuvasta verotuksesta laskemaan vero auton yleisen kotimaisen kuluttajahinnan perusteella. Tämä koskisi sekä uusia että käytettynä maahan tuotavia autoja. Yleiset kuluttajahinnat määriteltäisiin tilastollisin menetelmin eikä yksittäisen auton oman kauppahinnan perusteella.
Hallitus on antanut 30.12.2002 autoverolain muutosesityksen, joka sisältää hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan 17.12.2002 sopimat keskeiset muutokset.
Uusista henkilöautoista kannettaisiin autoveroa noin 24-26 prosenttia verollisesta kuluttajahinnasta. Nykyisin uusien autojen autovero on keskimäärin noin 29 prosenttia. Muutos merkitsisi autoveron tason alennusta noin kuudenneksella. Kuudennes autoverosta tarkoittaa noin 150 miljoonaa euroa verotuotoissa vuosittain. Esityksen vaikutus autoveron tuottoon jää kuitenkin riippumaan siitä, miten ajoneuvojen kysyntä ja markkinat kehittyvät, eikä tämä ole vielä ennakoitavissa.
Teknisistä syistä autoveron perusteet määriteltäisiin laissa verottomista hinnoista eikä kuluttajien tavallisesti tuntemista kaikki verot sisältävistä hinnoista. Tämä on tarpeen autojen verollisiin kuluttajahintoihin sisältyvän arvonlisäveron kertaantumisen välttämiseksi.
HUOM!!!!
Käytettyjen henkilöautojen veroa alennetaan EU-oikeudellisista syistä ensinnäkin siten, että ns. kaupan portaan vaikutus poistetaan. Lisäksi käytettyjenkin autojen veroa alennettaisiin noin kuudenneksella.
HUOM!!! (Mitenkäs se menikään? -> Tulli "poistaa" kaupan portaan vaikutuksen käyttämällä markkina-arvon määrityksessä KAUPAN PORTAAN yleisiä myynti- eli kuluttajahintoja.)
Niistä käytettynä maahan tuotavista autoista, jotka on valmistettu ennen kuluttajahintaperusteiseen verotukseen siirtymistä, kannettaisiin syrjimättömyysvaatimuksen täyttämiseksi veroa niiden yleisestä kuluttajahinnasta enintään se suhteellinen osuus, joka on kannettu vastaavan markkinoilla jo olevan käytetyn auton arvosta sitä aikanaan uutena Suomessa verotettaessa.
Tällaista erityistä tarkistusta ei tarvitsisi tehdä niiden käytettynä maahan myöhemmin tuotavien autojen osalta, jotka on valmistettu KULUTTAJAHINTAPERUSTEISEEN veromalliin siirtymisen jälkeen. Kun näistä autoista kannettaisiin veroa täsmälleen samojen veroperusteiden mukaan kuin vastaavista uudistuksen jälkeen kotimaassa uutena verotetuista ja sen jälkeen markkinoilla käytetyiksi muodostuvista autoista, syrjivää verokohtelua ei voi syntyäkään.
Pakettiautot ja moottoripyörät verotettaisiin edelleen tuontihinnan perusteella. Niiden verotasot jäisivät niin ikään ennalleen. Käytettynä maahan tuotavan pakettiauton ja moottoripyörän vero laskettaisiin vastaavan uuden ajoneuvon verosta alentamalla veroa ikähyvityksellä, jonka määrää korotettaisiin jonkin verran nykyisestä. EY-tuomioistuimen edellyttämällä tavalla luovuttaisiin lisäksi niin sanotun kaupan portaan vaikutuksesta vastaavan uuden ajoneuvon verotusarvoon, mikä niin ikään alentaisi käytettynä maahan tuotavien pakettiautojen ja moottoripyörien veroa.
Autoverolle kannettaisiin edelleen arvonlisäverokannan suuruista veroa. Jos ajoneuvo on siltä ajalta, jolloin oli voimassa nykyistä alempi arvonlisä- tai liikevaihtoverokanta, arvonlisävero kannetaan tämän alemman prosentin mukaan.
Uusia veroperusteita sovellettaisiin jo 1.1.2003 alkaen verotettaviin uusiin ajoneuvoihin, vaikka laki tuleekin voimaan vasta tavanomaisen eduskuntakäsittelyn jälkeen, jos eduskunta hyväksyy tämän takautuvan soveltamisen. Käytettynä verotettaviin ajoneuvoihin uusia veroperusteita sovellettaisiin kuitenkin vasta sen jälkeen kun laki on tullut voimaan. Käytettynä maahan tuotujen ajoneuvojen verotusta voitaisiin kuitenkin hakemuksesta oikaista uusien veroperusteiden mukaiseksi, jos verotus on toimitettu vuoden 1999 alun jälkeen. Hakemuksen voisi tehdä se, joka on verovelvollisena suorittanut tällaisesta ajoneuvosta veron. Veroa ei kuitenkaan oikaistaisi, jos veron määrää on jo alennettu niin sanotulla muuttoauto-, taksi- tai invalidialennuksella eikä veron määrä alennettuna ole korkeampi kuin vastaavan markkinoilla olevan uutena verotetun ajoneuvon verosisältö. Oikaisut tehtäisiin sen jälkeen kun uusi laki on tullut voimaan.
Hallituksen esitys autoverolain muuttamisesta löytyy kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön Internet-sivuilta osoitteesta www.vm.fi
Lisätietoja:
Vanhempi hallitussihteeri H K, puh. ja neuvotteleva virkamies M S, puh.
hapanta sanoi kettu pihlajanmarjasta;
Vuoden 2007 talousarvioesityksen johdosta annettavat hallituksen esitykset;
*HE laiksi eräiden ennakkoratkaisua ja ennakkotietoa koskevien päätösten maksuperusteista
verohallinnon, tullihallinnon ja Ajoneuvohallintokeskuksen päätöksien hinnoittelun perusteet
*HE arvonlisäverolain muuttamisesta
arvonlisäverolain veroedustajaa koskeva säännös muutettaisiin yhteisön oikeuden mukai-seksi
* HE autoverolain muuttamisesta
mm. pakettiautojen määritelmä ja verotaso, ulkomaisten työsuhdeautojen verovapaus, hallinnollinen maksuseuraamus (virhemaksu)
Osaisiko "joku" selvittää... (Lue viimeinen kappale huolella.)
HE 321/1994
Tullikoodeksin ja sen soveltamisasetuksen säännökset
Euroopan yhteisöjen tullikoodeksi sisältää suunnilleen samat menetelmät arvon määrittämiseksi kuin tullausarvolaki. KUMMASSAKIN ASETETAAN ENSIMMÄISEKSI LÄHTÖKOHDAKSI ARVON MÄÄRÄÄMINEN TAVARAN KAUPPAHINTAAN PERUSTUVANA KAUPPA-ARVONA.
Tullikoodeksissa tätä koskevat säännökset sisältyvät 29 artiklaan, jossa säädetään kauppa-arvon käyttämisestä tullausarvona, kauppa-arvon määritelmästä ja yksittäisen kaupan ehdoista johtuvista soveltamisrajoituksista, mukaan lukien ostajan ja myyjän välisen taloudellisen etuyhteyden vaikutuksen. Lisäksi tässä artiklassa määritellään yksityiskohtaisesti termi ''TAVAROISTA TOSIASIASSA MAKSETTU TAI MAKSETTAVA HINTA''. Täydentäviä säännöksiä kauppa-arvon käytöstä tullausarvona sisältyy soveltamisasetuksen 143―149 artiklaan sekä soveltamisasetuksen liitteeseen 23.
Tullikoodeksin 30 artikla sisältää säännökset tapauksista, joissa kauppa-arvoa ei voida käyttää tullausarvona ja jolloin on noudatettava niin sanottuja toissijaisia tullausarvoja artiklassa säädettyä soveltamisjärjestystä noudattaen. Täydentäviä säännöksiä on soveltamisasetuksen 142 ja 150―153 artiklassa sekä tullikoodeksin soveltamisasetuksen liitteessä 23.
Tullikoodeksin 31 artiklassa on säännökset arvonmääritysperusteista tapauksissa, joissa 29―30 artiklassa tarkoitettuja tullausarvoja ei voida käyttää. Artikla sisältää myös luettelon perusteista, joiden käyttö on kielletty tämän artiklan mukaista tullausarvoa määritettäessä. Tarkempia määräyksiä on tullikoodeksin soveltamisasetuksen liitteessä 23.
Tullikoodeksin 32 artiklassa on tyhjentävä luettelo eristä, joita voidaan lisätä kauppahintaan määritettäessä tullausarvo 29 artiklassa tarkoitettuna kauppa-arvona. Eristä, joita ei lueta tullausarvoon säädetään 33 artiklassa. Tullikoodeksin 35 artiklassa säädetään periaatteista, joita noudattaen päätetään tullausarvoa määritettäessä sovellettavista muuntokursseista. Yksityiskohtaiset säännökset muuntokurssista sisältyvät soveltamisasetuksen 168―172 artiklaan.
VOIMASSA OLEVAN TULLAUSARVOLAIN MUKAAN TULLLAUSARVO ON NIIN IKÄÄN ENSISIJAISESTI KAUPPA-ARVO. Jos tätä ei voida käyttää, seuraavaksi on sovellettava samanlaisen tai vastaavan tavaran kauppa-arvoa.
Mikäli tämä ei ole mahdollista, määritellään tullausarvo laskujohtoisena arvona, jolloin lähtökohtana on maahantuodun tavaran tai samanlaisen taikka vastaavan maahantuodun tavaran Suomessa saatava myyntihinta, josta tehdään tullausarvolaissa säädetyt vähennykset. Jos tämäkään ei ole mahdollista, on vielä käytettävissä laskennallinen arvo, joka perustuu tavaran valmistuskustannuksiin. Laissa on säädetty mitä kustannustekijöitä arvoon tulee sisältyä, jos arvo määrätään näiden toissijaisten menetelmien perusteella.
Ajoneuvojen tuonnissa on toissijaisia tullausarvoja koskevien säännösten soveltaminen käytännössä tullut kysymykseen erityisesti käytettyjen autojen kohdalla. Monissa tapauksissa tullausarvon määrittäminen on tapahtunut samanlaisen tai vastaavan tavaran kauppa-arvon perusteella (siten kuin lain 17 §:ssä säädetään). (Tätä säännöstä täydentää lain 18 §:n säännös siitä, että) samanlaisen tai vastaavan tavaran kauppa-arvona on käytettävä sellaisen tavaran kauppa-arvoa, jonka myynti tapahtuu samassa kaupan portaassa ja koskee olennaisesti samaa paljoutta kuin tullattava tavara. Jos tällaista myyntiä ei ole tiedossa, perusteena käytetään sellaisen samanlaisen tai vastaavan tavaran kauppa-arvoa, joka on myyty muulla kaupan portaalla tai muuna paljoutena. Tällöin arvo oikaistaan esitetyn näytön perusteella niin, että kaupan eri portaan tai eri paljouden aiheuttamat erot otetaan huomioon. Vastaavat säännökset sisältyvät soveltamisasetuksen 150 ja 151 artiklaan.
Kun autoverotuksen arvonmäärityssäännösten olisi muodostettava johdonmukainen kokonaisuus, tähän on sisällytettävä myös mainitut soveltamisasetuksen artiklat.
Siten esimerkiksi kaupan portaalla olisi edelleen nykyistä vastaava vaikutus ajoneuvojen verotusarvon määräämiseen silloin kun arvo on määrättävä samanlaisen tai vastaavan tavaran kauppa-arvon perusteella.
Tämä tarkoittaa käytännössä muun muassa sitä, että määrättäessä tuotavan ajoneuvon arvoa toissijaisten menetelmien mukaisesti VÄHITTÄISKAUPAN PORTAALLA TAI KULUTTAJAN ASEMASSA OLEVAN TUOJAN KOHDALLA ARVO MUODOSTUU KORKEAMMAKSI kuin se olisi tuojan toimiessa tukkuportaalla, jos muut arvoon vaikuttavat tekijät ovat samat.
Null;
Minulla ei muuten ole sitten "hajuakaan", kuka tuon tekstin on kirjoittanut ;-) Vaan VM:n sivulta sen "autoverolain 1994" perusteista kaivoin.