Olen ollut nyt vahan yli viisi kuukautta au pairina. Ma olen aina kaksi kertaa viikossa yksin kahden lapsen kanssa (4 ja 2-vuotiaat), muut paivat he ovat paivakodissa. Se mika mua hairitsee niin on se, kun nama vanhemmat soittelevat aina kun olen lasten kanssa paivan, niin 4 kertaa yhteensa... 2 kertaa aiti ja kaksi kertaa isa, aamupaivalla ja iltapaivalla. Ma ymmarran etta he ajattelevat vain lastensa parasta, mutta itelle tulee vakisinkin sellainen olo, etta he eivat luota muhun. Aina he kyselevat etta miten menee, miten lapset voi, mita ollaan tehty, olenko muistanut antaa lapsille ruokaa, ja mita ruokaa, ovatko nukkuneet, jne. Ja aina mulla on noihin ne samat vastaukset melkeinpa. Ja jos tulee ongelmia, niin ma itse kylla soitan siina tapauksessa vanhemmille. Kylla ma senkin ymmarran, etta ne aluksi soitteli, mutta nyt kuitenkin olen ollut jo sen verran kauan, etta ma tiedan taman perheen paivarutiinit, yms. Soitteleeko muille vanhemmat paivan aikana, kun olette yksin lasten kanssa? Kuitenkin lapset olen aina hoitanut hyvin, ovat syoneet ja nukkuneet hyvin, mutta tuntuu etta vanhemmat eivat vain pysty luottamaan. Muuten kylla tulen toimeen vanhempien kanssa, mutta tama mua vaivaa... kun edes vain yhden kerran/per paiva soittelisivat!;)
Mielipiteita
kaipaisin
7699
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
No minusta kuulostaa kyllä aika oudolta. Lisäksi on se, että ainakin 2v on sellainen vipeltäjä useimmiten, että jos siinä neljäkin kertaa päivässä joutuu huomion pistämään puhelinkeskusteluun, niin kyllä se keskeyttää hommia, mitä tahansa teettekin.
Vaikea juttu, en edes osaa sanoa, miten tuon ottaisi heidän kanssaan esille, ehkä joku muu osaa sanoa. Mutta oudolta kuulostaa. Itse jos haluaisin päivän poissaollessani tietää, miten kotona menee, varmaan tekstittäisin (kerran!), ja sitten auppari voi vastata, kun tulee sellainen sopiva väli. Eihän sitä vanhemmat päiväkotiinkaan soittele hoitajille neljästi päivässä ja kysele kuulumisia, vasta päivän päätteeksi hakiessa kysytään.
samaa mieltä kanssasi. tosiaan yksi soitto/tekstari päivässä mielestäni riittää ja toisaalta senkin voi jättää joskus väliin koska olettamuksena ainakin itselläni on juurikin tuo että päivän päätteeksi (tai vanhempien kotiintullessa) keskustellaan päivän sujumisesta.
toisaalta tässä voisi ehkä vedota jotekin siihen päiväohjelmaan. kouluissa ja päiväkodeissa on tietty ohjelma päivälle eikä lapsia senkään takia voi häiritä päivisin jotta ohjelma soljuu eteenpäin ja asianmukaiset hommat tulee tehtyä - voisi ehkä ehdottaa perheelle että teillä on päivällä menossa tällaisia ja tällaisia aktiviteetteja sisällä ja ulkona ja ruokailut tiettyihin aikoihin jolloin vanhemmilla olisi sellainen tunne, että he tietävät mitä kotona tapahtuu. eli etukäteen vaikka aamulla kertoa tyyliin että 'ajateltiin mennä puistoon aamupäivällä ja sitten kotiin lounaalle jonka jälkeen päikkärit ja leikkimistä sisällä'.
toisaalta jotkut vanhemmista ovat vain hirmuisen ylihuolehtivaisia ja paapovia jolloin ei mielestäni ole aupairin ongelma ratkoa perheen kasvatuskysymyksiä/moraalia.
mun mielesta toi on tosi tyhmaa. jos ne ees vaan soittais ja kysyis miten menee ja silla selva mutta jos ne kysyy kaikki ooteko syoneet ja mita niin mulla ainakin menis jarki ainaiseen tenttaukseen. muyt paha niille kummiskaan menna sanomaan et alkaa soittako tanne. kokeile ettet vastaa puhelimeen :)
Muuten kylla tuo puhelimeen vastaamatta jattaminen kuullostaa hyvalta vaihtoehdolta, mutta sitten kun tulevat kotiin, niin joutuisi selittelemaan etta miksi en vastannut puhelimeen. Ja luultavasti soittaisivat niin kauan etta vastaan, vuoroin kannykkaan ja vuoroin kotipuhelimeen. Silloin kun saavuin tanne niin sanoivat etta pida aina puhelin lahella, etta voin helposti siihen vastata,jos heilla tulee asiaa, mutta enhan ma nyt ajatellut etta ne 4 kertaa paivassa soittavat samasta asiasta.
Mieli tekisi kylla sanoa niille etta eivat soittelisi, mutta.. mitenpa tuollaisen sanoo, jos he ovat oikeasti huolissaan etta miten meilla menee paiva:)
Oon ollut aupairina nyt kuukauden verran. Mulla hoidettavana vauva ja 2-vuotias. Olen ollut aikaisemmin aika paljon lastenhoitajana eri perheissa ja olin tottunut siihen, etta vanhemmat sanoivat aina, etta luottavat muhun taysilla ja ei tarvitse soitella ja kysella miten sujuu. Taalla perheen aiti soitti alussa 2-3 kertaa paivassa, joskus viela isakin soitti. Tuntui todellakin oudolta ja ettei muhun luoteta. Nyt eivat enaa soita niin usein, mutta aiti soittaa ainakin kerran paivassa, joskus kaksi. Jos en heti vastaa puhelimeen, aiti soittaa perakanaa niin kauan, et vastaan. Yleensa kysyy, etta miten menee ja miten lapset voivat ja mita tekevat silla hetkella. Luulen, etta aiti soittaa vaan tarkistaakseen, miten sujuu. Tuo kuulostaa kylla kummalta tuo, etta kysytaan yksityiskohtaisesti kaikesta, esim. muistatko antaa ruokaa!
ymmärrän ja olen samaa mieltä siitä että turha soittelu on liikaa. toisaalta joku kerta päiväss on mielestäni ok. en tiedä kuinka tosissaan ja suoraan tuo 'muistatko antaa ruokaa?' on käännetty. samaa asiaahan voi kysyä tavallaan kauniisti ja ohimennen ihan normaalisti kuten 'oletteko jo syöneet? mitäs söitte tänään? söikö lapset hyvin/kiltisti/tarpeeksi?'. tällaiset kysymykset ystävälliseen sävyyn kysyttynä on mun mielestä perheenäidin normaaleja juttuja ja samalla kun äiti itse lounastauollaan mussuttaa sitä kanasalaattia työpaikallaan, tulee tietysti mieleen että mitäs ne lapset on syönyt. en tekis tällasesta asiasta sen suurempaa numeroa.
Aupair vuotena vanhemmat luottivat muhun niin taysin etta eivat ne juuri ikina soittaneet. Toisaalta nyt kun olen lastenhoitajana niin vauvojen vanhemmat voivat soittaa muutamankin kerran paivassa ihan vaan saadakseen selville etta onko vauva tyytyvainen ja onko ollut ongelmia. Minusta se tuntuu oikeastaan ihan mukavalta... Jos vauva on vaikkapa pahalla tuulella niin siina on tilaisuus kysya vahan neuvoa etta mitas nyt. Aiti tietaa parhaiten :) Kannattaa muistaa etta aideille voi olla hirvean vaikea paikka jattaa oma lapsi (varsinkin vauva) kotiin ja se lapsen hyvinvointi voi tulla mieleen montakin kertaa paivassa. Se ei kuitenkaan valttamatta tarkoita sita etta aiti ajattelisi etta sina olet epaluotettava! Ehka nama vanhemmat karsivat eroahdistuksesta (separatation anxiety) ja yrittavat lieventaa sita nailla jatkuvilla soitoilla!
Mutta mites sina voit keskittya siihen lapsenhoitoon jos taytyy olla puhelimessa vahan valia??? Toivottavasti tilanne tuosta helpottuu!