tyttöystäväni kuvittelin, että hän on ns. maailmannainen. Hän tunsi paljon ihmisiä, oli paljon kavereita jne. Mutta nyt olen alkanut huomaamaan, että nämä ns. ystävät eivät taida ollakaan kovin hyviä ystäviä. He soittelevat aina kun haluavat jotain tytöltäni jne. Eivät koskaan kutsu tyttöystävääni mihinkään, vaikka tämä pitää heille juhlia yms. Tuntuu, että kaikki vain käyttävät hänen hyväuskoisuuttaan hyväkseen.
Mutta tuntuu, ettei tyttöystäväni näe metsää puilta. Hän on kasvanut perheessä, jossa pidettiin vahvasti yllä kulisseja ja todellista läheisyyttä tuskin koskaan oli. Edellisissä suhteissa hän on tullut pahasti petetyksi, joten maailmankuva eroaa suuresti omastani. Nyt olen miettinyt sitä, että pitäisikö vihjaista tyttöystävälleni noiden kavereiden kaksinaamaisuudesta. En haluaisi pahoittaa hänen mieltään kysymällä, että ovatko ystäväsi todella ystäviäsi, mutta inhoan katsoa vierestä kun jotakin käytetään hyväksi.
Jos te olisitte tyttöystäväni tilanteessa, haluaisitteko että ottaisin asian puheeksi?
Mutta tuntuu, ettei tyttöystäväni näe metsää puilta. Hän on kasvanut perheessä, jossa pidettiin vahvasti yllä kulisseja ja todellista läheisyyttä tuskin koskaan oli. Edellisissä suhteissa hän on tullut pahasti petetyksi, joten maailmankuva eroaa suuresti omastani. Nyt olen miettinyt sitä, että pitäisikö vihjaista tyttöystävälleni noiden kavereiden kaksinaamaisuudesta. En haluaisi pahoittaa hänen mieltään kysymällä, että ovatko ystäväsi todella ystäviäsi, mutta inhoan katsoa vierestä kun jotakin käytetään hyväksi.
Jos te olisitte tyttöystäväni tilanteessa, haluaisitteko että ottaisin asian puheeksi?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ehkä tyttöystäväs tahtoo että joku huomais sen kuinka sitä kohdellaan ja tekis lopun sille sen apuna/puolesta.Jotkut ei pysty sanoo ei itse.Sun kannattais osoittaa huoles tytölles ja saisit varmasti iteki ns. plussaa. Naiset vaan rakastaa huomiota yli kaiken. Se, että oma rakas puolustaa on yksi hienoimmista asioita ja välittämisen osoitus ehdottomasti.
Vaikka tyttöystäväs eka ottaiskin asian vähän huonosti/loukkauksena häntä kohtaan, niin varmasti ymmärtää sun pointit asiaan.
Ei muutaku tukemaan!
joo mun mielestä vois siitä puhua, mut onko asia sellanen, et sille voi tehdä jotakin? Mäkin tajuan et mua käytetään joissakin asioissa tosi räikeästi hyväksi, mut olosuhteiden pakosta en pysty tekemään asialle mitään tai laittaan välejä kokonaan poikki, niistä olis mulle paljon enempi haittaa, kuin mitä itse asiasta. Jos mulle kostettais, niin se olis vielä pahempi, mua vastaan olis sitten liian moni, jos juttu menis siihen ja mä tiedän, että se voi mennä siihen aivan helposti. Hyväuskoisuutta se vaan ei ole aina. Joskus on pakko valita kahdesta pahasta pienempi, vaikka se on inhottavaa. Toisaalta en välitä. Ei ne asiat nyt periaatteessa monesti niin suuria olis ja en mä koe menettäväni siinä nyt mitään hirveitä.
Vaikka tiedän, et se on mua kohtaan tosi väärin, ja itselle on apua tai kutsuja turha odottaa, paitsi kun on sellainen tilanne, et mua taas tarvitaan.