vaikka onkin sossu, tosin tunnettu automiehenä. Tästäkin asiakirjoituksesta on jo n. 3vuotta???
http://www.yleisavain.com/autovero/
Suomen pankin johtokunnan varapuheenjohtaja ottaa ansiokkaasti kantaa autoverotukseen
2003/09/29
Tietoista ja sitkeää syrjintää
Matti Louekoski
"Keneltakään ei ole jäänyt huomaamatta, kuinka paljon liikenteessämme pyörii edustavan näköisiä lähinnä Saksasta ja Ruotsista tuotuja henkilöautoja, joissa normaalit rekisterikilvet on korvattu punanumeroisilla tilapäistarroilla. Ne ovat niitä autoverolain muutoksen maahantuomia "yksityisesti uitettuja" kulkuneuvoja. Yksityiset autonostajat ovat aktivoituneet katsomaan, kuinka maamme kohtuuttoman korkeaksi noussutta autojen hintatasoa voisi omatoimisesti alentaa. Tulli julkistanee loppuvuodesta yksityisten maahantuojien tuontitilaston, josta nähdään kuinka paljon tällaisia autoja on nuorentamassa autokantaamme.
Itsekin olen takavuosina tuonut yksityisesti maahan muutamia ajoneuvoja. Niiden tullaus, katsastus ja verotus on ollut kirjava näytelmä sekä huvittavista että murheellisista tapahtumista. Erään uudenveroisen auton tuonti 1985, tullaus ja verotus sujuivat kohtuullisesti, mutta katsastus tökki. Katsastusmies tosin myönsi, että autoni oli uudenveroinen, mutta hänen olisi se hylättävä. Hylkäämisen syyksi hän vastasi, että "meillä on tällaiset määräykset". Pyysin hylkäyspäätöksestä kirjallisen dokumentin, johon halusin merkittäväksi viat, joita oli autosta löytynyt. Kerroin aikovani valittaa asiattomasta päätöksestä. Minut kutsuttiin hetkeksi ystävällisesti odottamaan, josko yläkerran päälliköiltä tulisi tarkempaa ohjetta. Ja minulle tuotiin katsastuksesta hyväksymistodistus. Onneksi autojen katsastus on Suomessa täydellisesti muuttunut.
Autojen verotus sen sijaan näyttää suomalaiselle päättäjälle olevan mahdoton ongelma. Tein 1990 ehdotuksen, jonka mukaan uusien autojen verotukselle olisi vahvistettu hitaasti mutta selvästi asteittain aleneva verokanta. Autoalan edustajat väittivät, että ratkaisu veisi autokaupan kaaokseen. Mitä tehtaisiin ylihinnoitetuille, suurille käytettyjen autojen varastoille. Jotkut kantoivat huolta valtion verotulojen kehityksestä. Autoveron tuoton pelattiin romahtavan. Väitteeni, ettei näin kävisi, todistettiin monella taholla vääräksi. Ei uskottu, eikä uskota vieläkään, että keveämmän autoverotuksen aikana suomalainen siirtyy kalliimpiin ja parempiin autoihin. Se todennäköisesti ylläpitää suurin piirtein samaa verotuottoa, mihin budjetin laatijat ovat tottuneet.
Pykälät on laadittu perinteisesti niin vaikeaselkoisiksi, ettei niistä tahdo saada tolkkua kirjanoppinutkaan. Surkuhupaisin esimerkki oli viimekertainen yritys. Eduskunta joutui muuttamaan koko pykälän selkokielelle. Pidän sitä lainvalmistelijoille todella isona häpeänä. Samaan asiavyyhteen liittyy vielä toinenkin arveluttava piirre. Useampaan kertaan eduskunnalle on autoverolain muutosten yhteydessä asiantuntijoiden, valtion virkamiesten taholta annettu tahallaan harhaanjohtavia tietoja esitetyn lainmuutoksen käytännön vaikutuksista. Ei ole sekään kunniaksi virkakunnalle. Vain eduskunnan hyväntahtoisuus tai ehkäpä passiivisuus on säästänyt heidät vakavammilta seurauksilta. Toistaiseksi viimeisin vaihe autoverotusta koskevassa lainsäädännössä on ollut käytettynä maahan tuotujen autojen verotuksen muutos. Hallitus taipui tälle linjalle vasta saatuaan Euroopan tuomioistuimen velvoittavan päätöksen korjata asiantila. En ymmärrä, että tietoisesti ja sitkeästi vuodesta toiseen ylläpidetään laitonta tilaa, jonka korjaamisen pakko on vain lyhyen ajan kysymys. On vaikea käsittää, miksi tilannetta ei ole otettu haltuun omaehtoisesti ja tehty tarpeellisia muutoksia pitemmällä aikavälillä. Siitä olisivat hyötyneet niin autoala kuin kuluttajatkin. Eikä valtiokaan olisi jäänyt yhtään vähemmälle. Senhän osoittavat kuluvan vuoden autoverokertymän luvut.
Vastikään voimaan tulleen autoverolain tulisi nyt olla syrjintää poistava. Sitä se ei valitettavasti ole. On vaikea ymmärtää sellainen lainsäädäntö kaikille osapuolille neutraaliksi, joka maksattaa veroa kilpailijan maksamasta verosta ja liikevoitostakin. Tällaisessa järjestelmässä eivät autojen maahantuojat edes teoriassa ole tasa-arvoisia. Järjestelmä on edelleen syrjivä. Se on ilmeisesti tarkoitettukin suojaamaan niin sanottuja virallisia maahantuojia vapaan kilpailun vaikutuksista. EU-alueella vapaa kilpailu on kuitenkin muodostunut erääksi kaikkein tärkeimmistä yhdentymisen eduista ja sellaisena myös tarkoin valvotuksi oikeudeksi. Myöskään oikeusturvan kannalta uusi järjestelmä ei ole varma. Sehän antaa viranomaiselle mahdollisuuden käyttää verotuksen perusteena vapaasti harkittavissa olevia vertailuhintoja. Pyyntihinnat ja todelliset myyntihinnathan ovat kaksi eri asiaa. Todellisten myyntihintojen käyttäminen verotuksen pohjana poistaisi syrjintää jonkin verran. Mutta myyntihinnassa on aina mukana autokappiaalla liikevoittoa. Veron maksattaminen kilpailijan liikevoitosta on syrjivää. Käytettynäkin maahantuodun auton oikea verotusperuste on hankintahinta tai hinta "vapaasti Suomen satamassa". Takavuosien kokemukset valitettavasti osoittavat, että liian moni on pyrkinyt väärentämään tullille esittämansä hankintahinnan todellisuutta alemmaksi. Kuitteja on yksityisissä käytettyjen autojen kaupoissa kirjoitettu luvattoman paljon maksettua alemmalle hinnalle. Petollisuudesta karsii koko tuontijärjestelmä. Tullilla on mahdollisuus käyttää käytettynä tuotujen autojen verotuksen perusteena niin sanottua eurohinnoittelua. Tätä hinnoittelua varten on saatavilla hyvin perusteellisia ja selkeitä luetteloita euroalueen, esimerkiksi Saksan todellisista käytettyjen autojen hinnoista. Hinnoittelua käytetään muun muassa autovakuutusten hinnoitteluperusteena. Uskoisin myös tullille olevan yksinkertaista siirtyä luotettavaan autojen tuontiarvojen perushinnoitteluun. Se poistaisi käytännössä maahantuojien väliset eriarvoisuudet. Yksityinen tuoja ja autoliike olisivat samassa asemassa. Se järjestelmä ei olisi syrjivä.
Aivan oma lukunsa on tullin ruuhkauttanut päätöksenteko. Tuhannet autoverovalitukset usealta kuluneelta vuodelta odottavat ratkaisuaan. Minulla ei ole edes sormenpäätuntumaa siihen, kuinka kauan taman suman purkaminen kestää ja kuinka kalliiksi lopulliset päätökset veronpalautuksineen valtiolle tulevat. Nykyinen tilanne on epäoikeudenmukainen ja kunniaton. Siihen on ajauduttu silmät avoimina tieten tahtoen. Hyvää tahoa ja osaamista tällaisen ruuhkan rakentaminen ei osoita, pikemminkin tilanne on osoitus suomalaisten virkamiesten ja poliitikkojen yliolkaisesta suhtautumisesta kansalaisten lainmukaisiin oikeuksiin tasa-arvosta nyt puhumattakaan."
Kirjoittaja on Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja.
http://www.yleisavain.com/autovero/
Suomen pankin johtokunnan varapuheenjohtaja ottaa ansiokkaasti kantaa autoverotukseen
2003/09/29
Tietoista ja sitkeää syrjintää
Matti Louekoski
"Keneltakään ei ole jäänyt huomaamatta, kuinka paljon liikenteessämme pyörii edustavan näköisiä lähinnä Saksasta ja Ruotsista tuotuja henkilöautoja, joissa normaalit rekisterikilvet on korvattu punanumeroisilla tilapäistarroilla. Ne ovat niitä autoverolain muutoksen maahantuomia "yksityisesti uitettuja" kulkuneuvoja. Yksityiset autonostajat ovat aktivoituneet katsomaan, kuinka maamme kohtuuttoman korkeaksi noussutta autojen hintatasoa voisi omatoimisesti alentaa. Tulli julkistanee loppuvuodesta yksityisten maahantuojien tuontitilaston, josta nähdään kuinka paljon tällaisia autoja on nuorentamassa autokantaamme.
Itsekin olen takavuosina tuonut yksityisesti maahan muutamia ajoneuvoja. Niiden tullaus, katsastus ja verotus on ollut kirjava näytelmä sekä huvittavista että murheellisista tapahtumista. Erään uudenveroisen auton tuonti 1985, tullaus ja verotus sujuivat kohtuullisesti, mutta katsastus tökki. Katsastusmies tosin myönsi, että autoni oli uudenveroinen, mutta hänen olisi se hylättävä. Hylkäämisen syyksi hän vastasi, että "meillä on tällaiset määräykset". Pyysin hylkäyspäätöksestä kirjallisen dokumentin, johon halusin merkittäväksi viat, joita oli autosta löytynyt. Kerroin aikovani valittaa asiattomasta päätöksestä. Minut kutsuttiin hetkeksi ystävällisesti odottamaan, josko yläkerran päälliköiltä tulisi tarkempaa ohjetta. Ja minulle tuotiin katsastuksesta hyväksymistodistus. Onneksi autojen katsastus on Suomessa täydellisesti muuttunut.
Autojen verotus sen sijaan näyttää suomalaiselle päättäjälle olevan mahdoton ongelma. Tein 1990 ehdotuksen, jonka mukaan uusien autojen verotukselle olisi vahvistettu hitaasti mutta selvästi asteittain aleneva verokanta. Autoalan edustajat väittivät, että ratkaisu veisi autokaupan kaaokseen. Mitä tehtaisiin ylihinnoitetuille, suurille käytettyjen autojen varastoille. Jotkut kantoivat huolta valtion verotulojen kehityksestä. Autoveron tuoton pelattiin romahtavan. Väitteeni, ettei näin kävisi, todistettiin monella taholla vääräksi. Ei uskottu, eikä uskota vieläkään, että keveämmän autoverotuksen aikana suomalainen siirtyy kalliimpiin ja parempiin autoihin. Se todennäköisesti ylläpitää suurin piirtein samaa verotuottoa, mihin budjetin laatijat ovat tottuneet.
Pykälät on laadittu perinteisesti niin vaikeaselkoisiksi, ettei niistä tahdo saada tolkkua kirjanoppinutkaan. Surkuhupaisin esimerkki oli viimekertainen yritys. Eduskunta joutui muuttamaan koko pykälän selkokielelle. Pidän sitä lainvalmistelijoille todella isona häpeänä. Samaan asiavyyhteen liittyy vielä toinenkin arveluttava piirre. Useampaan kertaan eduskunnalle on autoverolain muutosten yhteydessä asiantuntijoiden, valtion virkamiesten taholta annettu tahallaan harhaanjohtavia tietoja esitetyn lainmuutoksen käytännön vaikutuksista. Ei ole sekään kunniaksi virkakunnalle. Vain eduskunnan hyväntahtoisuus tai ehkäpä passiivisuus on säästänyt heidät vakavammilta seurauksilta. Toistaiseksi viimeisin vaihe autoverotusta koskevassa lainsäädännössä on ollut käytettynä maahan tuotujen autojen verotuksen muutos. Hallitus taipui tälle linjalle vasta saatuaan Euroopan tuomioistuimen velvoittavan päätöksen korjata asiantila. En ymmärrä, että tietoisesti ja sitkeästi vuodesta toiseen ylläpidetään laitonta tilaa, jonka korjaamisen pakko on vain lyhyen ajan kysymys. On vaikea käsittää, miksi tilannetta ei ole otettu haltuun omaehtoisesti ja tehty tarpeellisia muutoksia pitemmällä aikavälillä. Siitä olisivat hyötyneet niin autoala kuin kuluttajatkin. Eikä valtiokaan olisi jäänyt yhtään vähemmälle. Senhän osoittavat kuluvan vuoden autoverokertymän luvut.
Vastikään voimaan tulleen autoverolain tulisi nyt olla syrjintää poistava. Sitä se ei valitettavasti ole. On vaikea ymmärtää sellainen lainsäädäntö kaikille osapuolille neutraaliksi, joka maksattaa veroa kilpailijan maksamasta verosta ja liikevoitostakin. Tällaisessa järjestelmässä eivät autojen maahantuojat edes teoriassa ole tasa-arvoisia. Järjestelmä on edelleen syrjivä. Se on ilmeisesti tarkoitettukin suojaamaan niin sanottuja virallisia maahantuojia vapaan kilpailun vaikutuksista. EU-alueella vapaa kilpailu on kuitenkin muodostunut erääksi kaikkein tärkeimmistä yhdentymisen eduista ja sellaisena myös tarkoin valvotuksi oikeudeksi. Myöskään oikeusturvan kannalta uusi järjestelmä ei ole varma. Sehän antaa viranomaiselle mahdollisuuden käyttää verotuksen perusteena vapaasti harkittavissa olevia vertailuhintoja. Pyyntihinnat ja todelliset myyntihinnathan ovat kaksi eri asiaa. Todellisten myyntihintojen käyttäminen verotuksen pohjana poistaisi syrjintää jonkin verran. Mutta myyntihinnassa on aina mukana autokappiaalla liikevoittoa. Veron maksattaminen kilpailijan liikevoitosta on syrjivää. Käytettynäkin maahantuodun auton oikea verotusperuste on hankintahinta tai hinta "vapaasti Suomen satamassa". Takavuosien kokemukset valitettavasti osoittavat, että liian moni on pyrkinyt väärentämään tullille esittämansä hankintahinnan todellisuutta alemmaksi. Kuitteja on yksityisissä käytettyjen autojen kaupoissa kirjoitettu luvattoman paljon maksettua alemmalle hinnalle. Petollisuudesta karsii koko tuontijärjestelmä. Tullilla on mahdollisuus käyttää käytettynä tuotujen autojen verotuksen perusteena niin sanottua eurohinnoittelua. Tätä hinnoittelua varten on saatavilla hyvin perusteellisia ja selkeitä luetteloita euroalueen, esimerkiksi Saksan todellisista käytettyjen autojen hinnoista. Hinnoittelua käytetään muun muassa autovakuutusten hinnoitteluperusteena. Uskoisin myös tullille olevan yksinkertaista siirtyä luotettavaan autojen tuontiarvojen perushinnoitteluun. Se poistaisi käytännössä maahantuojien väliset eriarvoisuudet. Yksityinen tuoja ja autoliike olisivat samassa asemassa. Se järjestelmä ei olisi syrjivä.
Aivan oma lukunsa on tullin ruuhkauttanut päätöksenteko. Tuhannet autoverovalitukset usealta kuluneelta vuodelta odottavat ratkaisuaan. Minulla ei ole edes sormenpäätuntumaa siihen, kuinka kauan taman suman purkaminen kestää ja kuinka kalliiksi lopulliset päätökset veronpalautuksineen valtiolle tulevat. Nykyinen tilanne on epäoikeudenmukainen ja kunniaton. Siihen on ajauduttu silmät avoimina tieten tahtoen. Hyvää tahoa ja osaamista tällaisen ruuhkan rakentaminen ei osoita, pikemminkin tilanne on osoitus suomalaisten virkamiesten ja poliitikkojen yliolkaisesta suhtautumisesta kansalaisten lainmukaisiin oikeuksiin tasa-arvosta nyt puhumattakaan."
Kirjoittaja on Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja.
Vastaukset 1
Vanhimmat
tilanne muuttunut autojen katsastuksessa mitenkään parempaan suuntaan ainakaan kaikkien yksityisten autontuojien kohdalla!