Olen tässä seurannut keskusteluja ja huomannut järkytyksekseni kuinka suuri osa NAISISTA pettää kumppaneitaan ilman sen kummempia tunnontuskia.Jos miehet pettää alkaa suuri itku ja hampaiden kiristys, kun taas nainen pettää se on vaan "sekoilua jonkun jätkän kanssa"
Miehiä syytetään sioiksi ja pettureiksi. Totuus on kauhukseni kuitenkin päinvastainen. Löydänkö koskaan uskollista kultaa kainalooni?
Miehiä syytetään sioiksi ja pettureiksi. Totuus on kauhukseni kuitenkin päinvastainen. Löydänkö koskaan uskollista kultaa kainalooni?
Vastaukset 6
Vanhimmat
tuntuu, että nykyajan meno on ihan perseestä...
en halua luoda tulevasta miehestäni minkäänlaista illuusiota tai haavekuvia.
Menen tunteella eteenpäin eli jos kemiat kohtaa olen valmista kauraa.
Yhteinen tulevaisuus rakentuu yhdessä toimien ja sovittaen kummankin unelmia.
olen niin kyllästynyt ihmis-suhde soppiin,että yäks!!!!!
kaipa se rakkaus jostain joskus eteeni tupsahtaa ja kelpaan vikoineni,toivon myös sinulle samaa!
täällä suurin osa kirjoittelijoista on vaan naisia...ehkä siksi tällainen kuva :))
Olen keskustellut muutaman naisen kanssa jotka ovat pettäneet,ja jotenkin sain sellaisen kuvan että siinä ei ole mitään väärää jos HE pettävät. Heidän mielestään naisten pettäessä on kysymys jostain jalosta rakkauden ja hellyyden tavoittelusta,kun taas miehet ovat sikoja jotka haluavat sitä yhtä asiaa. On miehilläkin tunteet ja rakkauden tarve,ei ne ole naisten yksinoikeus.
Olet oikeassa...Kenelläkään ei ole yhtään enempää oikeutta pettää!!!!! Sitä ei voi selvemmin sanoa. Naiset vain yrittävät paremmilla verbaalisilla kyvyillään selitellä tekemisiään :)
Sinun olisi pitänyt syntyä toiselle vuosisadalle........ja ehkä toiseen maahan......ehkäpä jopa toiseen maailmaan.....
Hanki nyt kuitenkin elämä. Saa kolhuja kuten toisetkin. Tsemppiä.
Niin, kyllä minä itseni siaksi olen tuntenut..
Oli orastava suhde, ei ehkä vielä seurustelua. Olin vuosia aiemmin tuntenut miehen kaverin ja törmäsin häneen yllättäin baarissa. Yksi asia johti toiseen ja kolmanteen..
Vaikka en ollut selitystä periaatteessa velkaa tälle orastavalle, niin kauhee, ihan kauhee olo sisaällä, tunsin olevani mmailman pahin ihminen(?!) Koskaan en ole pettänyt, en pitkissä suhteissa. Ja tämä on ollut mulle sellainen opetus, että en ihan heti kyllä toiseen punkkaan lähde himojani tyydyttää.
Eli sain nokilleni, mikä on mulle ihan oikein. Tää orastava ehkäpä sai tietää asiasta jostain, sillä yhteydenotot loppui...:(
No, oma moka, ei voi syyttää ketään. Mutta se, että ei suostuta edes keskusteluun saatikka anteeksipyyntöä kuuntelee, sillä loukata en ole halunnut.Ja sekin ,että ei meillä mitään seurustelusuhdetta ollut, ihan vaan tapailua silloin tällöin, soittelua, viestittelyä jne.
Mut matka jatkuu..:) Ja nyt olen jo antanut itselleni anteeksi, minäkin voin joskus erehtyä , langeta ja tehdä virheitä..jokainen meistä.