rakastaa, ei rakasta...

Nyt tarvittais miehistä näkökulmaa. Kertokaapas hyvät miehet mitä mieltä olette tästä: Tapailin pari vuotta miestä, jonka tunteista en oikein ottanut koskaan tolkkua. Yhdessä ollessamme tunsin, että tunteita on molemmin puolin, eikä vaikuttanut feikiltä tms. Rakkaudesta ei vaan koskaan puhuttu, kehon kieli sen sijaan puhui sitäkin runsaammin. Intohimoista seksiä, hellyyttä, silittelyä ja muuta söpöilyä mies kyllä antoi. Tapailtiin kerran viikossa tai kahdessa. Näin meni siis pari vuotta ja mä koitin lopettaakin jutun pariin otteesaan, kun tuntui että mikään ei etene. Aina mies tahtoi vaan jatkaa ja jatkettiinkin. Nyt sitten laitoin vihdoin poikki lopullisesti, tein oman rakkauteni selväksi vuolaasti ja monisanaisesti ja vollotin ja raivosin ja olin kaikin puolin typeräkäytöksinen ja provosoiva ihan tahallani. Ajattelin että näin sen homman saa lopullisesti loppumaan kun ei kerran muuten. Ammuin tosiaan kovilla ja ajattelin että ainakaan mikään pelimies ei moisen jälkeen viitsi vaivautua. No, mutta tämäpä mies haluaakin edelleen jatkaa minun kanssani, melkein vaikuttaa siltä että hän vain innostui jopa enemmän???!!! On mulle niiiiin ihana ja hyvä ja tahtoo pitää lähellään ym ym. Mutta: omista tunteistaan se ei puhu, se vaikuttaa olevan jonkinlainen tabu. Siis että mitä he****tiä? Sanokaa nyt mulle miehet, että mitä toi voi olla? Mä olin niin inhottava ja tein asiani selväksi, että ei luulisi ihan vaan hyvän seksin takia viitsivän enää vaivautua. Vai..?
12928
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Miten juttu sitten pitäisi edetä?

Äänestä

Naisille ne sanat taitaa olla aika tärkeitä. Mitähän se kertoo siitä kun nainen puhuu päivässä 15000 sanaa ja mies yllätys yllätys korkeintaan 7500 sanaa.

Mies usein varoo toistensa sanomisia ja ei useinkaan puhu niistä ehkä siksi että ei oikein uskalla otta asioihin kantoja ettei vaan pahoita toisen mieltä. Se että mies ei puhu tunteistaan ihan suoraan ei tarkoita playeriä. Playeri ennemminki käyttää sanojaan antamaan valheellisia käsityksiä.

Se että asiat ei edistyny johtui varmaan siitä että mies ottaa harvemmin askelia eteenpäin, ja nainenkaan tässä tapauksessa tuskin raahasi hammasharjaansa toisen luo, tai toistepäin.

Toki puhumattomuus on ongelma ja minä olen siitä kanssa vähän kärsiny, etenkin kun ei pystynyt ottamaan esille niitä asioita toinen ei kesätnyt kuulla.

Tietenkään jos ei pysty elämään sellaisen ihmisen kanssa joka ei täytä korviasi huumavilla sanoilla ja lupauksilla niin eihän sille mitään voi, mutta pitää ymmärtää että mies rakastaa teoillaan ja nainen sanoillaan.

Äänestä
  • Niin, tuota lähinnä ajoinkin takaa, että onko tosiaan niin että vaikka rakastamisesta tämä mies ei puhu sanaakaan, niin teoissa se näkyy aitona? Tuntuu vain hassulta, että itse vihdoin näiden vuosien jälkeen tunnustin rakastavani, mutta mies ei sanonut sanallisesti MITÄÄN vastineeksi. Ei kuitenkaan "päästä" minua menemäänkään, vaan tahtoo pitää minut itsellään ja lähellään jne. Kai se on vaan uskottava, että teot ratkaisee.

    Äänestä

  • tunnustaja (ap.) kirjoitti:

    Niin, tuota lähinnä ajoinkin takaa, että onko tosiaan niin että vaikka rakastamisesta tämä mies ei puhu sanaakaan, niin teoissa se näkyy aitona? Tuntuu vain hassulta, että itse vihdoin näiden vuosien jälkeen tunnustin rakastavani, mutta mies ei sanonut sanallisesti MITÄÄN vastineeksi. Ei kuitenkaan "päästä" minua menemäänkään, vaan tahtoo pitää minut itsellään ja lähellään jne. Kai se on vaan uskottava, että teot ratkaisee.

    miehet voi olla vähän pölkkypäitä, se on välillä raivostuttavaa mutta en usko että miehesi sen puheliaammaksi muuttuu. Kysy siltä pitääkö hän sinusta ja rakastaako hän sinua...

    Äänestä

  • tunnustaja (ap.) kirjoitti:

    Niin, tuota lähinnä ajoinkin takaa, että onko tosiaan niin että vaikka rakastamisesta tämä mies ei puhu sanaakaan, niin teoissa se näkyy aitona? Tuntuu vain hassulta, että itse vihdoin näiden vuosien jälkeen tunnustin rakastavani, mutta mies ei sanonut sanallisesti MITÄÄN vastineeksi. Ei kuitenkaan "päästä" minua menemäänkään, vaan tahtoo pitää minut itsellään ja lähellään jne. Kai se on vaan uskottava, että teot ratkaisee.

    Painu jo vittuun kusipää!

    Äänestä

  • tunnustaja (ap.) kirjoitti:

    Niin, tuota lähinnä ajoinkin takaa, että onko tosiaan niin että vaikka rakastamisesta tämä mies ei puhu sanaakaan, niin teoissa se näkyy aitona? Tuntuu vain hassulta, että itse vihdoin näiden vuosien jälkeen tunnustin rakastavani, mutta mies ei sanonut sanallisesti MITÄÄN vastineeksi. Ei kuitenkaan "päästä" minua menemäänkään, vaan tahtoo pitää minut itsellään ja lähellään jne. Kai se on vaan uskottava, että teot ratkaisee.

    sen miehen rakkaus näkyy? Rakkaudenteoissa vai?

    Voihan se olla, että mies rakastaa sua, mutta miksei se halua edetä suhteessa? Ei puhu eikä etene. Ei hyvältä vaikuta.

    Äänestä

  • teoissa se kirjoitti:

    sen miehen rakkaus näkyy? Rakkaudenteoissa vai?

    Voihan se olla, että mies rakastaa sua, mutta miksei se halua edetä suhteessa? Ei puhu eikä etene. Ei hyvältä vaikuta.

    Se on se yksipuolinen seksisuhde.

    Äänestä

No mä en välitä susta ainakaan pätkän vertaa. Ota yhteyttä thaimaan tyttöihin!

Äänestä

Mika ja Kari ne yhteen soppii, huomenna viedään pussauskoppiin.

Äänestä

Mika ja Matti ne yhteen soppii, huomennna viedään pussauskoppiiin.

Äänestä

Mika ja Jukka ne yhteensoppii huomenna viedään pussauskoppiin.

Äänestä

Ei enää homoja mulle. Kiito, please!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tunnustaja kirjoitti:

Nyt tarvittais miehistä näkökulmaa. Kertokaapas hyvät miehet mitä mieltä olette tästä: Tapailin pari vuotta miestä, jonka tunteista en oikein ottanut koskaan tolkkua. Yhdessä ollessamme tunsin, että tunteita on molemmin puolin, eikä vaikuttanut feikiltä tms. Rakkaudesta ei vaan koskaan puhuttu, kehon kieli sen sijaan puhui sitäkin runsaammin. Intohimoista seksiä, hellyyttä, silittelyä ja muuta söpöilyä mies kyllä antoi. Tapailtiin kerran viikossa tai kahdessa. Näin meni siis pari vuotta ja mä koitin lopettaakin jutun pariin otteesaan, kun tuntui että mikään ei etene. Aina mies tahtoi vaan jatkaa ja jatkettiinkin. Nyt sitten laitoin vihdoin poikki lopullisesti, tein oman rakkauteni selväksi vuolaasti ja monisanaisesti ja vollotin ja raivosin ja olin kaikin puolin typeräkäytöksinen ja provosoiva ihan tahallani. Ajattelin että näin sen homman saa lopullisesti loppumaan kun ei kerran muuten. Ammuin tosiaan kovilla ja ajattelin että ainakaan mikään pelimies ei moisen jälkeen viitsi vaivautua. No, mutta tämäpä mies haluaakin edelleen jatkaa minun kanssani, melkein vaikuttaa siltä että hän vain innostui jopa enemmän???!!! On mulle niiiiin ihana ja hyvä ja tahtoo pitää lähellään ym ym. Mutta: omista tunteistaan se ei puhu, se vaikuttaa olevan jonkinlainen tabu. Siis että mitä he****tiä? Sanokaa nyt mulle miehet, että mitä toi voi olla? Mä olin niin inhottava ja tein asiani selväksi, että ei luulisi ihan vaan hyvän seksin takia viitsivän enää vaivautua. Vai..?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu