Valomerkki vilahtaa, ja on aika lähteä kotiin. Ei ole varaa taksiin, busseja ei enää kulje. Ei kavereita joilta saisi kyydin. Ei kaveria jonka läheiseen asuntoon mennä yöksi. Ei kaveria jonka kanssa kävellä. Tuntemattoman miehen luo jatkoille?ei kiinnosta. Kaikki ovat lähteneet omille teilleen.
Siitä sitten vaan kävelemään yksin, pimeässä, kylmässä, ehkä syksyisessä sateessakin. Kaduilla ei paljon näy kaltaisiani, ehkä joku ulkomaalainen mies pyöräilee ja iskee silmää ohi mennessään. Muutama taksi ja amisauto.
Onko tämä jotenkin säälittävää? Tällainen tyttö joutuu kävelemään. Kai nyt sen verran kavereita pitäisi olla ettei näin kävisi. Noloa? Ja uuvuttavaa mutta ehkä myös vaarallista...ja vilustuu jo näillä ilmoilla. Miksei muita baarista palaajia näy kävelemässä kaduilla? Vai onko kaikilla yksinkertaisesti vaan enemmän mahdollisuuksia? Kävelettekö te muut naispuoliset näin?
Siitä sitten vaan kävelemään yksin, pimeässä, kylmässä, ehkä syksyisessä sateessakin. Kaduilla ei paljon näy kaltaisiani, ehkä joku ulkomaalainen mies pyöräilee ja iskee silmää ohi mennessään. Muutama taksi ja amisauto.
Onko tämä jotenkin säälittävää? Tällainen tyttö joutuu kävelemään. Kai nyt sen verran kavereita pitäisi olla ettei näin kävisi. Noloa? Ja uuvuttavaa mutta ehkä myös vaarallista...ja vilustuu jo näillä ilmoilla. Miksei muita baarista palaajia näy kävelemässä kaduilla? Vai onko kaikilla yksinkertaisesti vaan enemmän mahdollisuuksia? Kävelettekö te muut naispuoliset näin?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kävellä, autolla aina liikunkin, minulla ei ole dokaamis tarvetta lainkaan.
räkä poskella ei ole kukaan minua vielä nähnyt.
Riippuu missä kaupungissa on ollut baarissa: Jos olen ollut pikkukaupungissa, jossa asun, niin yleensä aina kävelen n. 2km matkan yksin kotiin.
Tosin viimeksi tapasin muuten niin hiljaisella kadulla toisen yksinäisen miehen, jonka kanssa oli oikein piristävää jutella ja sain häneltä mm. hyviä vinkkejä ammatinvalintaan ;)(Ensin hieman säikähdin häntä, kun en tuntenut)
Tosin sitten, jos menen lähimpään isompaan kaupunkiin baariin, niin sieltä pääsee onneksi junalla kotiin, kun juna lähtee sopivasti puol viiden maissa.
Mutta tosiaan oon itsekin miettinyt, että on se monesti ollut aika turhauttavaa kävellä yksin pimeässä syksyssä kotiin. Voi kun olis joku mukava poika, tai edes kaveri, jonka kanssa kulkea...
Tosin ajattelen myös asian positiivisia puolia: yksin kävellessä on aikaa miettiä ja muistella illan tapahtumia. Ei sitten tarvitse niin paljon sängyssä miettiä, kun on kerenneyt niitä jo matkalla selvitellä ;)
Siinä on myös sellaista mukavaa jännitystä ja seikkailun tuntua, kävellä yksin pimeässä ;) Voi antaa mielikuvituksensa laukata ja kuvitella vaikka olevansa yksinäinen vampyyri, jota kaikki ihmiset karttavat ;)
Tuollainen yksinoleminen kehittää myös rohkeutta ja itsenäisyyttä. Susta tulee vahva ihminen, joka tietää mitä tahtoo ja kulkee ylpeästi omia polkujaan tietäen oman arvonsa ja paikkansa. Jos on aina tottunut kulkemaan kaverien ympäröimänä, niin sitä ei enää osaa olla yksin ja elää ikään kuin muiden siivellä myötäillen..
Yksin ollessa saa tehä just niin kuin itse haluaa ja mennä sinne baariin, mihin itse tykkää mennä ;)
Miehet, joitten kans oon baareissa keskustellu, on usein ihmetelly sitä, kun tulen ja lähden yksin baarista. Ovat jopa ihailleet ja sanoneet, että moni nainen ei kykenisi samaan ;)
Harmi, kun kulkuyhteydet ovat mitä ovat kohdallasi. Mutta on kävelyssä paljon hyviäkin puolia :) Tiedän yhden pojan, joka kulkee baariin 10 km matkan aina pyörällä ;)
..menen ja tulen autolla ;)
pärjäämään kisassa. Sulla on pohdinnan paikka: mikä meni pieleen ja missä muut tytöt olivat parempia? Panosta seuraavalla kerralla oikeisiin asioihin ja yritä uudelleen. Vain yrittämällä voi onnestaa.
uskallan,
muuten tilaan taksin tai soitan jollekin, joka saa heittää mut kotiin (jos kehtaan vaivata aamuyöllä))...
enempi fyffeä. Sen täytyy sitten riittää myös taksimatkaan, etkä ryyppää kaikkia rahoja.
Vastuutonta kävellä yöllä yksin nuoren naisen. Rikollisuus lisääntyy tuolla menolla, samoin kuin uhrien lukumäärä :(
säälittävää, minkäs sille voi jos asuu kaukana? Mie asun n.3km päässä baarista, ja kyllä se tulee lähes aina käveltyä yksin. Pitää vaan aina vaihtokengät ottaa mukaan kun ei korkkareissa viiti.. Usein kyllä vituttaa aika rankasti, en oo tottunu yksin olee ja on laskuhumala. Alkaa jotenkin ahistamaan, tuntee itsensä niin säälittäväksi ja yksinäiseksi.
Ihan kuin omasta suusta: "Usein kyllä vituttaa aika rankasti, en oo tottunu yksin olee ja on laskuhumala. Alkaa jotenkin ahistamaan, tuntee itsensä niin säälittäväksi ja yksinäiseksi." Ja tuntuu että kaikki ohikulkijat ajattelee että eikö tolla ketään ole jolta saisi autokyydin. Ei minullakaan onneksi enempää matkaa ole kuin kolmisen kilometriä.