Acomplia

http://www.gastrolab.net/d1acom.htm

Jos joku haluaa tietoa kyseisestä lääkkeestä, kirjoitan mielelläni lisää. Olin koekaniinina kahden ja puolen vuoden ajan ja lääkkeen avulla laihduttaminen oli helpompaa kuin koskaan ennen.

Olen kokeillut akunastoista painonvartijoihin, ja kaikki maailmalla olleet ihmedieetit, vitamiini- ja hivenainedieetit sekä VLCD-dieetit. Vasta ko lääke auttoi minun tapauksessani. Yksin lääke ei laihduta, motivaation pitää olla yhtä suuri kuin laihduttajankin, ja lääke on kallis (Kela ei korvaa siitä vielä mitään). Lääkkeen saa vain labrakokeiden jälkeen lääkärin reseptillä, ja vaatimuksena on sairaalloinen ylipaino.

Vihdoinkin tutkijat löysivät syyn, miksi lihominen - ja vielä suurempi.. laihduttamisen vaikeus on eräille meistä jopa kuolemaanjohtava ongelma.

Kiitos tutkijoille, lääketehtaalle, lääkärilleni, elämästäni.

T: Sadankilon keijukainen :)
223223
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 22

Vanhimmat

Kirjoita ihmeessä kokemuksistasi! Itse olen pudottanut Acomplialla parissa viikossa jo useita kiloja, tosin tiukan ruokavalion avustuksella. SIksi kuulenkin mielelläni rohkaisuna sinun tarinasi!

Äänestä
  • Katsopas tuonne...
    Acomplian-postituslista, sieltä löytyy tuotteen
    käyttäjille oma sisäinen ryhmä. Tukea, neuvoja, samanhenkistä seuraa VAIN acomplian käytääjille.
    Tervetuloa mukaan, hakemus sisään.
    Edellytyksenä ryhmään pääsyyn tuotteen oleminen käytössä

    Äänestä

  • Pudotin kahdessa vuodessa 53 kiloa, eli saman puoli kiloa viikossa kuin olisin samalla ruokavaliolla (1200kcal) ja liikunnalla pudottanut, JOS keskushermostoni ja ruokalua säätelevä kohta päässäni toimisi kuten sen kuuluisi :)

    Nyt erona oli se, että minun ei tarvinnut mättää kaikkea suuhuni komppanian edestä, vaan pystyin säätelemään syömistäni. Varsinkin alussa, kun liikkuminen oli raskasta ja nivelillekin rasittavaa, dieetissä pysyminen oli helpompaa.

    Alussa, ehkä kahden viikon ajan tunsin pallean kohdalla puristavan vanteen, joskus tunsin lievää pahoinvointia ja vatsakipuun (vatsalaukku kutistui ja kipristeli) söin tarvittaessa Panadolia. Vettä join 2-3 litraa päivässä (eli yhdistelin painonvartijoiden oppeja) ja juoksin yökaudetkin vessassa, mutta eipä se juurikaan poikennut silloisesta normaalista.

    Etten anna vääränlaista vaikutelmaa laihduttamisen helppoudesta, huomasin olevani useammin kuin kerran nälissäni drive-in-hampurilaiskioskilla tilaamassa kuola valuen kaikea mitä ennenkin, mutta kun muutaman kerran viskasin kiukkuisena itselleni annoksen roskiin heti sen maksettuani, otin opikseni ja kierisin kaukaa ko hyvänhajuiset hökkelit.

    Vuoden lääkekuurin (ja lähes rasvattoman -ei näkyvää vain piilorasvoja, ruokavalion) jälkeen suklaakin maistui suussa kummalliselta: piti sylkäistä pois, koska se maistui pahalle. Todella outo kokemus, koska ennen söin koko levyn ennen kuin oli päässyt kaupasta kotiin ja harmittelin jo, miksen ostanut kahta levyä.

    Valitettavasti elämässäni sattui todella ikäviä asioita samaan aikaan kun lääkekokeilu loppui ja painoa alkoi hiipiä takaisin, yritin jarrutella, mutta vaikeaa se oli.. ja olenkin odottanut lääkkeen markkinoilletuloa kuin kuuta nousevaa jo kahden ja puolen vuoden ajan.

    Huomenna saan reseptin. Melkein itkettää, vaikka lääkäri on mulliturpien mulliturpa. Seuraavan kerran menenkin yksityiselle lääkärille, koska mielestäni minulla on oikeus hoitaa itseäni ilman tietämättömän ja kaavoihin kangistuneen vanhakantaisen lääkärin nenännyrpistyksiä :)
    Ajattelin olla ensi suvena olla 25 kiloa kevyempi, silloin olen pudottanut yli ½ pahimmasta painostani.

    Kysyin kokeilulääkäriltäni (lentosuukko ja lämmin ajatus hänelle) oliko lääkkeessä mukana joku mielialalääke, koska olin niin hyväntuulinen koko kokeilun ajan, hän kertoi nyt jälkeenpäin, että ei ollut mitään sellaista, kaikki positiivisuus ja onnellisuus lähti omasta itsestäni - ja ehkä hormonitasapainon muuttumisesta :)

    Parasta mielialahoitoa oli mennä isojen tyttöjen vaateosastolle ja ottaa oikeasta vaatekaupan tangosta itselleen vaatteita, ostaa kauniita alusvaatteita ja KENGÄT! Sain ihania siroja kenkiä ennen niin turvonneisiin jalkoihini..

    Kun rohkenin lähteä tanssiravintolaan ystävieni jallittamana, en oikein voinut uskoa, että miehet pitivät minua kauniina ja hakivat tanssimaan aina uudestaan ja uudestaan, vaikka en tohtinut lähteäkään. Ihmisen mieli ja kuva itsestään ei muutu niin nopeasti (kuten ei lihotessakaan) peilikään ei kerro totuutta. Vasta kun näin itsestäni yhden valokuvan ennen laihduttamisen aloittamista.. ja 50:n kilon jälkeen aloin ymmärtää mikä muutos minussa oli tapahtunut.

    Tunsin itseni naiseksi jälleen!

    Äänestä

  • käyttäjä kirjoitti:

    Katsopas tuonne...
    Acomplian-postituslista, sieltä löytyy tuotteen
    käyttäjille oma sisäinen ryhmä. Tukea, neuvoja, samanhenkistä seuraa VAIN acomplian käytääjille.
    Tervetuloa mukaan, hakemus sisään.
    Edellytyksenä ryhmään pääsyyn tuotteen oleminen käytössä

    mikä postituslista ja missä? miten sinne pääsee? olen acompllian käyttäjä, haluan mukaan

    Äänestä



  • Tuhti kirjoitti:

    Pudotin kahdessa vuodessa 53 kiloa, eli saman puoli kiloa viikossa kuin olisin samalla ruokavaliolla (1200kcal) ja liikunnalla pudottanut, JOS keskushermostoni ja ruokalua säätelevä kohta päässäni toimisi kuten sen kuuluisi :)

    Nyt erona oli se, että minun ei tarvinnut mättää kaikkea suuhuni komppanian edestä, vaan pystyin säätelemään syömistäni. Varsinkin alussa, kun liikkuminen oli raskasta ja nivelillekin rasittavaa, dieetissä pysyminen oli helpompaa.

    Alussa, ehkä kahden viikon ajan tunsin pallean kohdalla puristavan vanteen, joskus tunsin lievää pahoinvointia ja vatsakipuun (vatsalaukku kutistui ja kipristeli) söin tarvittaessa Panadolia. Vettä join 2-3 litraa päivässä (eli yhdistelin painonvartijoiden oppeja) ja juoksin yökaudetkin vessassa, mutta eipä se juurikaan poikennut silloisesta normaalista.

    Etten anna vääränlaista vaikutelmaa laihduttamisen helppoudesta, huomasin olevani useammin kuin kerran nälissäni drive-in-hampurilaiskioskilla tilaamassa kuola valuen kaikea mitä ennenkin, mutta kun muutaman kerran viskasin kiukkuisena itselleni annoksen roskiin heti sen maksettuani, otin opikseni ja kierisin kaukaa ko hyvänhajuiset hökkelit.

    Vuoden lääkekuurin (ja lähes rasvattoman -ei näkyvää vain piilorasvoja, ruokavalion) jälkeen suklaakin maistui suussa kummalliselta: piti sylkäistä pois, koska se maistui pahalle. Todella outo kokemus, koska ennen söin koko levyn ennen kuin oli päässyt kaupasta kotiin ja harmittelin jo, miksen ostanut kahta levyä.

    Valitettavasti elämässäni sattui todella ikäviä asioita samaan aikaan kun lääkekokeilu loppui ja painoa alkoi hiipiä takaisin, yritin jarrutella, mutta vaikeaa se oli.. ja olenkin odottanut lääkkeen markkinoilletuloa kuin kuuta nousevaa jo kahden ja puolen vuoden ajan.

    Huomenna saan reseptin. Melkein itkettää, vaikka lääkäri on mulliturpien mulliturpa. Seuraavan kerran menenkin yksityiselle lääkärille, koska mielestäni minulla on oikeus hoitaa itseäni ilman tietämättömän ja kaavoihin kangistuneen vanhakantaisen lääkärin nenännyrpistyksiä :)
    Ajattelin olla ensi suvena olla 25 kiloa kevyempi, silloin olen pudottanut yli ½ pahimmasta painostani.

    Kysyin kokeilulääkäriltäni (lentosuukko ja lämmin ajatus hänelle) oliko lääkkeessä mukana joku mielialalääke, koska olin niin hyväntuulinen koko kokeilun ajan, hän kertoi nyt jälkeenpäin, että ei ollut mitään sellaista, kaikki positiivisuus ja onnellisuus lähti omasta itsestäni - ja ehkä hormonitasapainon muuttumisesta :)

    Parasta mielialahoitoa oli mennä isojen tyttöjen vaateosastolle ja ottaa oikeasta vaatekaupan tangosta itselleen vaatteita, ostaa kauniita alusvaatteita ja KENGÄT! Sain ihania siroja kenkiä ennen niin turvonneisiin jalkoihini..

    Kun rohkenin lähteä tanssiravintolaan ystävieni jallittamana, en oikein voinut uskoa, että miehet pitivät minua kauniina ja hakivat tanssimaan aina uudestaan ja uudestaan, vaikka en tohtinut lähteäkään. Ihmisen mieli ja kuva itsestään ei muutu niin nopeasti (kuten ei lihotessakaan) peilikään ei kerro totuutta. Vasta kun näin itsestäni yhden valokuvan ennen laihduttamisen aloittamista.. ja 50:n kilon jälkeen aloin ymmärtää mikä muutos minussa oli tapahtunut.

    Tunsin itseni naiseksi jälleen!

    Kiitos Tuhti kokemuksistasi! Oli kiva löytää kohtalotoveri, koska olen itse menossa mukaan vuodeksi vastaavantyyppisen lääkkeen kokeiluun.

    Äänestä

voiko tuota lääkettä käyttää vain tarvittaessa? Esim. viikon tai kaksi kuussa?

Äänestä
  • En tiedä, miten lääke vaikuttaa osa-aikakäytössä. Itseltäni vajaan kahden ja puolen vuoden aikana jäi vain muutama kapseli ottamatta. Toivottavasti eri variaatioita on olemassa erilaisiin tarkoituksiin: lähinnä mietin aikaa kun paino on normaali.

    Terveyskeskuslääkäri oli kovasti sitä mieltä, että nyt kun jatkan lääkkeen markkinoilletulon jälkeen laihdutusta jälleen, niin minun olisi aika oppia oikeat ruokailutottumukset ja -elämäntavat ennen kuin lääkkeen tarve loppuu. Olen jo tietoinen, etten koskaan tule pärjäämään ilman lääkettä, koska painoni alkoi nousta välittömästi kun kokeilu loppui. Hänen kommenttinsa lääkkeen käyttöstä jatkuvaluonteisena lihavuuden hoitoon oli jyrkkä ei, tietämättä oikeastaan lihomisen mekaniikasta yhtään mitään. Huokaan hiljaa. Ihan niin kuin tässä olisi huolissaan vaikka lääke olisi tappava, koska toinen vaihtoehto on kuolla liikakilojen aiheuttamiin komplikaatioihin alle 50 vuotiaana.

    Luultavasti lääkäreidenkin tietoisuus sairaalloisen lihomisen syistä ja laihduttamisen vaikeudesta lisääntyy ajan myötä ja syyllistäminen vääristä elämäntavoista ja laiskuudesta ja mukavuudenhalusta loppuu. Toivottavasti viimeinkin.

    En usko että kukaan puolitoista sataa kiloinen läski haluaa sellainen olla. Mutta vakuutapa langanlaiha 55v. maratoonarilääkäri siitä ;)

    Äänestä

  • Tuhti kirjoitti:

    En tiedä, miten lääke vaikuttaa osa-aikakäytössä. Itseltäni vajaan kahden ja puolen vuoden aikana jäi vain muutama kapseli ottamatta. Toivottavasti eri variaatioita on olemassa erilaisiin tarkoituksiin: lähinnä mietin aikaa kun paino on normaali.

    Terveyskeskuslääkäri oli kovasti sitä mieltä, että nyt kun jatkan lääkkeen markkinoilletulon jälkeen laihdutusta jälleen, niin minun olisi aika oppia oikeat ruokailutottumukset ja -elämäntavat ennen kuin lääkkeen tarve loppuu. Olen jo tietoinen, etten koskaan tule pärjäämään ilman lääkettä, koska painoni alkoi nousta välittömästi kun kokeilu loppui. Hänen kommenttinsa lääkkeen käyttöstä jatkuvaluonteisena lihavuuden hoitoon oli jyrkkä ei, tietämättä oikeastaan lihomisen mekaniikasta yhtään mitään. Huokaan hiljaa. Ihan niin kuin tässä olisi huolissaan vaikka lääke olisi tappava, koska toinen vaihtoehto on kuolla liikakilojen aiheuttamiin komplikaatioihin alle 50 vuotiaana.

    Luultavasti lääkäreidenkin tietoisuus sairaalloisen lihomisen syistä ja laihduttamisen vaikeudesta lisääntyy ajan myötä ja syyllistäminen vääristä elämäntavoista ja laiskuudesta ja mukavuudenhalusta loppuu. Toivottavasti viimeinkin.

    En usko että kukaan puolitoista sataa kiloinen läski haluaa sellainen olla. Mutta vakuutapa langanlaiha 55v. maratoonarilääkäri siitä ;)

    olen käyttänyt nyt kohta 6 viikkoa acompliaa, enkä ole laihtunut yhtään, päinvastoin lihonut kilon. siis ei mitään vaikutusta. ruoka maistuu entiseen malliin. ei tehonnut reductilkaan. mikä avuksi?

    Äänestä

  • iuk kirjoitti:

    olen käyttänyt nyt kohta 6 viikkoa acompliaa, enkä ole laihtunut yhtään, päinvastoin lihonut kilon. siis ei mitään vaikutusta. ruoka maistuu entiseen malliin. ei tehonnut reductilkaan. mikä avuksi?

    Ehkä sinun ongelmasi ei olekaan mielihyvä/nälkäportin mekanismin sulkeutumishäiriö?

    Siihenhän Acomplia vaikuttaa erityisesti.

    Helmikuussa tapaan A-lääkärini ja kyselen häneltä annostuksista. Onkohan vaarallista kokeilla tupla-annosta.. mitä sanoo lääketehdas?

    Mielenkiintoista, koska olen miettinyt omalla kohdallani, että en koskaan tule toimeen ilman lääkettä.

    Minun Acomplia-vauhtini oli 0,5kg viikossa. Se tuntuu kymmenien kilojen massassa pieneltä, mutta kun se kertoo kahden vuoden viikoilla.. se on 104 x 0,5... ja nahka kutistui melkein samaa tahtia. Toisella kertaa kaikki ei olekaan yhtä helppoa ;)

    Käy juttelemassa lääkärisi kanssa, jospa sinun ongelmaasi on joku muu keino!!

    Hyvää uutta Vuotta ja pidetääs peukkuja että kilot alkaa karista! :)

    Äänestä

Kertoisitko, miten sinulla lääkkeen käytön alku sujui? Itselläni ollut nyt acomplia viikon käytössä, mutta merkittävää muustosta aikaisempaan en ole havainnut. Paino ei ole yhtään pudonnut ja syömishimo on entisellään.

Äänestä
  • millaista ruokavaliota käytit ko. ajan? Itselläni 1200 kcl ruokavalio, liikuntapuoli myös kunnossa, mutta epäilen, että olisi syötävä vieläkin vähemmän...

    Äänestä

  • pulliainen kirjoitti:

    millaista ruokavaliota käytit ko. ajan? Itselläni 1200 kcl ruokavalio, liikuntapuoli myös kunnossa, mutta epäilen, että olisi syötävä vieläkin vähemmän...

    Pidi(ä)n ruokavaliota vaihtelevin menestyksin, välillä tiukemmin n 1200kcal ja välillä lipsumisia. Alkuoireita ovat (kuten myös lääketaukojen aikana) vellova pahaolontunne ja kiristävä vanne pallea kohdalla, se helpottaa vajaassa viikossa.

    Vettä join /juon paljon. Mukaelen Painonvartijoiden dieettiä. Ahmimiskohtauksia on ollut näiden parin kuukauden aikana vain pari kertaa ja nekin seurausta siitä, etten ole hakenut lääkkeitä ajoissa apteekista (eli ovat osuneet tauolle). Paino on pudonnut nyt lähes 20 kiloa; laivan buffetpöytä ja jouluherkuttelu eivät tuottaneet minkäänlaisia ongelmia, hallitsin tapahtumat loistavasti. Myös joulusuklaista kieltäytyminen oli helppoa.

    Liikuntaa en ole ehtinyt harrastamaan lainkaan.

    Kun syön säännöllisesti, lääke nimenoman auttaa siihen, että minun ei tee mieli "santsata" lisää ja lisää ja lisää. Pystyn hillitsemään syömiseni, kuten "normaalit" ihmiset :)

    Äänestä

Aloitan lääkkeen käytön huomenna. Vähän tässä jännittää, että tapahtuukohan tälläkään kertaa painonlaskua...pysyvästi. Olen myös kokenut painonvartijat, karppaukset jne. Toivon, että tämä olisi nyt se mistä tulisi pian tuloksia, että jaksaa jatkaa ja motivaatio säilyy. Paljonko olet pudottanut lääkkeen avulla ja missä ajassa?

Äänestä
  • Ko lääkkeen kokeilussa 50kiloa 2v3kk:ssa.

    Todella Isojen murheiden astumisesta kuvaan mukaan samaan aikaan kun lääkekokeilu loppui oli seurausta hillitön paisuminen. Osa varmasti lääkkeettömyydestä johtuvaa ja osa lähes murtavan masennuksen takia. Ikävät asiat eivät paljon aikaa varaile, kun astuvat elämään.

    Selvästi oli huomattavissa että lääke hillitsee ahmimista ja rasvainen ruoka on mautonta, eli helpompi jättää ottamatta. Minulle lääke on ollut Se Juttu. Kompastuksia on tapahtunut, mutta ihmisen on annettava anteeksi repsahdukset. Jos repsahduksista saa syyn olla jatkamatta painonpudotusta... kuka silloin voitti? ;) Läski voitti:D

    Nyt ole pudottanut 2,5kk:ssa hiukan vajaa 20kiloa. Selvästi tahti hiljenee nyt.

    Äänestä

vieläkö olet pysynyt laihana? vai tuliko kilot takas? oliko sivuvaikutuksia? mulla tyssäs a:n käyttö välikorvatulehduksiin, jatkuvaa antib.kuuria, ei kiitos. sekä yökötys.ei sopinut.

Äänestä
  • Laihana!! ?? :D Minusta ei koskaa tule laihaa! Enkä edes haluaisi. Minusta laihuus on samanlainen ongelma kuin lihavuuskin ;D

    Söin takaisin muutamia kymmeniä kiloja, mutta nyt on selvästi sitten todistettua että tarvitsen lääkkeen loppuiäkseni. Kallishan se pirulainen on, mutta .........elämä on ;)

    Pahanolontunne helpottaa noin viikossa, ja lääkekuurin lopussa taas sama viikko öklö-oloa, mutta ei se niin paha asia ole, kuin kantaa kiloja koko ikänsä.

    Ikävä kuulla, että korvasi ottivat nokkiinsa lääkkeestä. Ehkä Acompliaakin tulee markkinoille eri versioina ja joku niistä sopii sinun vartalollesi. Tsemppiä!

    Äänestä

  • Tuhti kirjoitti:

    Laihana!! ?? :D Minusta ei koskaa tule laihaa! Enkä edes haluaisi. Minusta laihuus on samanlainen ongelma kuin lihavuuskin ;D

    Söin takaisin muutamia kymmeniä kiloja, mutta nyt on selvästi sitten todistettua että tarvitsen lääkkeen loppuiäkseni. Kallishan se pirulainen on, mutta .........elämä on ;)

    Pahanolontunne helpottaa noin viikossa, ja lääkekuurin lopussa taas sama viikko öklö-oloa, mutta ei se niin paha asia ole, kuin kantaa kiloja koko ikänsä.

    Ikävä kuulla, että korvasi ottivat nokkiinsa lääkkeestä. Ehkä Acompliaakin tulee markkinoille eri versioina ja joku niistä sopii sinun vartalollesi. Tsemppiä!

    ei kai sitä acompliaa voi loppuikäänsä syödä? kun reductiliakaan ei saa yli vuotta. ja itse en katso olevan mitään iloa siitä että jonkun aikaa pysyn lääkkeen avulla hoikempana ja sitten taas lihon entistä paksummaksi lääkkeen lopetettua. painonvartijoissa kävi juuri niin, ja pelkkkää kitumista.parasta on karppaus, sitä noudatan nytkin. makeanhimo hävinnyt eikä oo nälkä.

    Äänestä

  • iuk kirjoitti:

    ei kai sitä acompliaa voi loppuikäänsä syödä? kun reductiliakaan ei saa yli vuotta. ja itse en katso olevan mitään iloa siitä että jonkun aikaa pysyn lääkkeen avulla hoikempana ja sitten taas lihon entistä paksummaksi lääkkeen lopetettua. painonvartijoissa kävi juuri niin, ja pelkkkää kitumista.parasta on karppaus, sitä noudatan nytkin. makeanhimo hävinnyt eikä oo nälkä.

    Kun ei ole vielä varmuutta, onko aivojen mielihyväkeskuksen portin sulkumekanismi pysyvästi vai ohimenevästi vaurioitunut, on vaikea sanoa, joudunko kokoikäni syömään lääkettä. Minulle se ei ole ongelma; diabetikot tarvitsevat insuliininsa ja verenpainelääkkeet pitävät hengissä monia ja mielialalääkkeet monet arjessa. Miksi läskiä ei voi ajatella samanlaisena itsestäriippumattomana "vikana" johon viimeinkin on keksitty lääke? Koetko sinä, että liikalihavuus on ihmisen omien valintojen aiheuttama synnin palkka? Minä en, aavistelen rasvahumalahakuisen elämäni olevan jotain samaa, kuin isäni sairastama alkoholismi. Mutta alkoholisti voi ryhtyä absolutistiksi, miten syöppö sen tekee?

    Huomaan itsessäni erityisen hyviä muutoksia jälleen -lääkkeen ansiosta. Ahmimista ei esiinny, ruokahalu on normaali ja pystyn säännöstelemään ruoan määrän. Pikkuhiljaa huomaan muiden, ylipainosta johtuvien harmien lientyvän; mm jalkojen turvotus ja verenpaineen laskeminen -> jaksan paremmin. Mielihyvä siitä, etten olekaan surkimus, jonka "itsekuri ja tahto" eivät riitä laihduttamaan kuten kanssasisareni, on hävinnyt Acomplian avulla, toistamiseen :)

    Kukaan ei ole vielä kyennyt vastaamaan kysymykseeni, kauanko Acompliaa voi syödä ja onko mahdollista tavoitepainon saavutettuaan jatkaa mini-annoksella. Toivottavasti, koska minun elimistöni ei tule pysymään normaalipainon rajoissa ilman lääkitystä, tiedän sen jo kokemuksesta.

    Äänestä

  • Tuhti kirjoitti:

    Kun ei ole vielä varmuutta, onko aivojen mielihyväkeskuksen portin sulkumekanismi pysyvästi vai ohimenevästi vaurioitunut, on vaikea sanoa, joudunko kokoikäni syömään lääkettä. Minulle se ei ole ongelma; diabetikot tarvitsevat insuliininsa ja verenpainelääkkeet pitävät hengissä monia ja mielialalääkkeet monet arjessa. Miksi läskiä ei voi ajatella samanlaisena itsestäriippumattomana "vikana" johon viimeinkin on keksitty lääke? Koetko sinä, että liikalihavuus on ihmisen omien valintojen aiheuttama synnin palkka? Minä en, aavistelen rasvahumalahakuisen elämäni olevan jotain samaa, kuin isäni sairastama alkoholismi. Mutta alkoholisti voi ryhtyä absolutistiksi, miten syöppö sen tekee?

    Huomaan itsessäni erityisen hyviä muutoksia jälleen -lääkkeen ansiosta. Ahmimista ei esiinny, ruokahalu on normaali ja pystyn säännöstelemään ruoan määrän. Pikkuhiljaa huomaan muiden, ylipainosta johtuvien harmien lientyvän; mm jalkojen turvotus ja verenpaineen laskeminen -> jaksan paremmin. Mielihyvä siitä, etten olekaan surkimus, jonka "itsekuri ja tahto" eivät riitä laihduttamaan kuten kanssasisareni, on hävinnyt Acomplian avulla, toistamiseen :)

    Kukaan ei ole vielä kyennyt vastaamaan kysymykseeni, kauanko Acompliaa voi syödä ja onko mahdollista tavoitepainon saavutettuaan jatkaa mini-annoksella. Toivottavasti, koska minun elimistöni ei tule pysymään normaalipainon rajoissa ilman lääkitystä, tiedän sen jo kokemuksesta.

    ei se mikään synnin palkka ole, mutta syömällähän lihavaksi yleensä tullaan, niinkuin juomalla alkkariksi. olen itse myös alkkari, tosin kuivilla ollut 12 vuotta.tunnistan samat oireet syömisessä kuin juomisessakin, kaikki tai ei mitään.ylensyömistä voi kyllä itsekurilla ja ruokavalinnoilla välttää...
    mitäs jos acompliasta tuleekin sulle vakavia sivuvaikutuksia tai se poistetaan markkinoilta? miten sitten pärjäät`?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tuhti kirjoitti:

http://www.gastrolab.net/d1acom.htm

Jos joku haluaa tietoa kyseisestä lääkkeestä, kirjoitan mielelläni lisää. Olin koekaniinina kahden ja puolen vuoden ajan ja lääkkeen avulla laihduttaminen oli helpompaa kuin koskaan ennen.

Olen kokeillut akunastoista painonvartijoihin, ja kaikki maailmalla olleet ihmedieetit, vitamiini- ja hivenainedieetit sekä VLCD-dieetit. Vasta ko lääke auttoi minun tapauksessani. Yksin lääke ei laihduta, motivaation pitää olla yhtä suuri kuin laihduttajankin, ja lääke on kallis (Kela ei korvaa siitä vielä mitään). Lääkkeen saa vain labrakokeiden jälkeen lääkärin reseptillä, ja vaatimuksena on sairaalloinen ylipaino.

Vihdoinkin tutkijat löysivät syyn, miksi lihominen - ja vielä suurempi.. laihduttamisen vaikeus on eräille meistä jopa kuolemaanjohtava ongelma.

Kiitos tutkijoille, lääketehtaalle, lääkärilleni, elämästäni.

T: Sadankilon keijukainen :)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu