että jään yksin. Puoltoista vuotta sinkkuna oloa takana, siihen mahtuu helpompia ja vaikeempia hetkiä. Nyt on taas menossa vähän vaikeampi aika. Oikeasti on ruvennut pelottamaan ja mietityttämään että kelpaanko enää ikinä kenellekään. Ehkä ajatus on turha ja se on vain kaiku oman pään sisällä, mutta se on sellainen ajatus mikä kuitenkin painaa.
Ihan tavallinen perusnätti tyttö olen. Normaali vartalo ja nätti naama. Luonteessa on hyvät ja huonot puolensa. Koulua käyn ja töitä teen, harrastan minkä kerkiän ja jaksan. En näe itsessäni mitään isoa maata kaatavaa vikaa. Jotenkaan ei vaan tunnu synkkaavan. Tai siis synkkaa, kaverina. Monesti olen kuullut sanat, että sä olet hyvä frendi, mutta..
En tiedä mikä vaikana ja että onko pelkoni aiheeton. Jotenkin vaan tuntuu ahdistavalta. Ja sekin että osaan tutustua aina niihin renttuihin miehiin joista ei ole kuin harmia. Saisivat kunnon miehet pitää itsestään enemmän elämää, että sellaisen löytäisin. Kun eivät ne sentään niin fiksuja ole että tulevat kotoota hakemaan =)
Ihan tavallinen perusnätti tyttö olen. Normaali vartalo ja nätti naama. Luonteessa on hyvät ja huonot puolensa. Koulua käyn ja töitä teen, harrastan minkä kerkiän ja jaksan. En näe itsessäni mitään isoa maata kaatavaa vikaa. Jotenkaan ei vaan tunnu synkkaavan. Tai siis synkkaa, kaverina. Monesti olen kuullut sanat, että sä olet hyvä frendi, mutta..
En tiedä mikä vaikana ja että onko pelkoni aiheeton. Jotenkin vaan tuntuu ahdistavalta. Ja sekin että osaan tutustua aina niihin renttuihin miehiin joista ei ole kuin harmia. Saisivat kunnon miehet pitää itsestään enemmän elämää, että sellaisen löytäisin. Kun eivät ne sentään niin fiksuja ole että tulevat kotoota hakemaan =)
Vastaukset 22
Vanhimmat
sulla on asenteessa vikaa. niin ja sit sä oot katkera ruikuttaja.
onneksi siitä oli varmaan kauheesti apua
eipä aloituksesta mitään apua pyydettykään? kunhan valitettiin koska muut ihmiset ei toimi kuten minäminäminä tahtoisi.
Ihan tavallisia fiiliksiä sinkkuilussa ja jos olet aiemminkin seurustellut niin mikä sen jatkossakaan estäisi? Kyllä se homma hoituu ihan omalla painollaan ja se kunnollinen jätkä tulee varmasti vastaan. Hymyä huuleen vaan ja kattelet rauhassa minkä valkkaat =)
Olen juu seurustellut aiemmin. Silloin puolitoista vuotta sitten päättyi pitkä parisuhde.
Taidat puhua totta. Joten kiitos rohkaisevasta ja iloisesta viestistäsi! =)
Ongelma on just siinä, että sä kuolaat kieli pitkänä niitten komeiden renttujen perään, ja siinä välissä jää monet oikeasti hyvät ja tavalliset/mielenkiintoiset tyypit näkemättä. Mikään ei estä sua menemästä juttelemaan jossain jollekin miekkoselle. Tässä olisi sellainen mies. Mutta veikkaan, että sä et edes vilkaisisi mua päin, jos satuttaisiin jossain törmäämään.
ymmärtänyt että käsite "kunnon mies" tarkoittaa kohtuullisen näköistä miestä.ei ruma mies ole "kunnon mies".aika moni nainen pitää ajatusta seurustelusta ruman kanssa vastenmielisenä.ovat mieluummin yksin .
vaan hyvän näköinen mies ...
susta, vaikka tutustuisikin sinuun. Ei ole tarkoitus olla ilkeä, mutta ihmisillä on erilaiset mieltymykset. Vaikutat vain katkeralta, se ei ole lainkaan miellyttävää.
Jos joku ei ole vielä sitä omaa kultaansa löytänyt vaikka etsii, se tarkoittaa vain sitä, että on enemmin yksin kuin huonossa suhteessa sellaisen ihmisen kanssa, joka ei ole itselle sopiva.
Väärässä olet tuosta komeiden renttujen perään kuolaamisesta. Tottahan toiseen tutustumisessa vaikutta ulkoinen olemus, mutta se ei minulle tarkoita samaa kuin henkeäsalpaava komeus. Ja niitä renttuja löytyy kyllä muistakin kuin komeimmista tyypeistä..
"Mikään ei estä sua menemästä juttelemaan jossain jollekin miekkoselle."
Eipä estä niin. Ja tuo olisi asia, jossa mun pitäis vähän kunnostautua. Usein jättää menemästä juttelemaan, koska ei riitä rohkeus eikä itsetunto. Eli siinä mulle haastetta ja homma on jo jollain sortilla menemässä parempaan.
"Mutta veikkaan, että sä et edes vilkaisisi mua päin, jos satuttaisiin jossain törmäämään."
Jos törmättäisi niin väkisinkin joutuisin vilkaisemaan edes sen anteeksi pyynnön verran. ;)
Joten törmäilemisiin! ;)
Riippuu siitä mikä on kohtuullisen näköinen mies kellekin. Kaikki nyt vain eivät näe kauneutta/komeutta samalla tavalla. En toki voi kieltää etteikö ulkonäkö mitään merkitsisi. Mutta harvemmin sitä voi sanoa kenenkään olevan ruma. Yleensä sä puoleensavetävimmät tyypit ei ole niitä kaikkein komeimpia. Ja olemushan se paljon ratkaisee: eleet, ilmeet, siisteys, ääni, luonne.
Tarkoititko viestin minulle vaikka olit vastannut toiseen viestiin?
Olisihan se nyt naiivia ajatella että kaikkien pitää pitää minusta. En suinkaan oleta niin olevan. En ole katkera. Ehkä ajoittain hieman surullinen. Ja tietysti sekin vaikuttaa minun olemukseeni. Iloinen olemus on aina positiivisemman oloista.
No tämän puolentoista vuoden aikana olisi ehkä ollut mahdollisuus aloittaa suhde, mutta niinkuin sanoit parempi kuitenkin yksin kuin huonossa suhteessa. Siksipä toivoisinkin että renttuihin törmäily loppuisi ja saisi tilaisuuden tutustua kunnoliseen mieheen, joka vieläpä pitäisi minuakin varteenotettavana vaihtoehtona =)
tuolle FIN- tyypille. :)
siinä yksinolemisessa muka on?
vaan pikemminkin yksin jäämisessä. Ja tarkoitan siis yksin jäämisen pelkoa. Tuo tunne ei ole mitenkään jokapäiväinen, mutta niinkuin johonkin muuhunkin viestiin vastasin, että välillä tulee ns. heikkoja hetkiä jolloin asiaa ajattelee liikaakin.
Tämä yksinolo on ollut ihan hyvää aikaa, mutta saisi jo pikku hiljaa loppua. Sitä kuitenkin huomaa muuttuvansa koko ajan ja kohta pelottaa sekin ettei edes osaisi elää toisen kanssa, koska tulee niin mukavuudenhaluiseksi ja tietyllä tapaa itsekkääksi. En tiedä ymmärrätkö mitä tarkoitan.. Itsellä on kuitenkin pitkä parisuhde takana ja kyllähän se parisuhde aina vaatii joustoja ja kompromisseja, kun on yksin tarpeeksi kauan niin ehkei ne luonnistu ennä niin hyvin.
Ja yksi syy on tietenkin perhe. Naisena on aina vähän eri tilanne kuin miehellä. Itse olen jo 26, joten mitä vanhemmaksi tulee sitä suuremmiksi kasvaa riskit synnytyksessä, lapsettomuus sekä raskauden keskeytykset. Ja olisihan se mukava että lapsilla olisi vielä isovanhemmatkin elossa =)
Tekstin perusteella sulla ei mitään hätää ole. Et kertonu ikää, mutta jos esim alle 20 olet, niin ei ole mikään kiire vielä, se on vaan sellasta sähellystä(usein, ei aina).
Vaikutat ihan mukavalta tyttöseltä.
on toivoa. Olen kyllä jo 27 vuotta ja silloin puoltoista vuotta sitten erosin pitkästä suhteesta. Kai sitä yleensä on toiveikas, mutta väkisinkin tulee ns. heikkoja hetkiä. Kiitos mukavasta kommentista! =)
Varmasti on, kun sulla muutenkin on elämä noin hyvin hallussa.
Se on vaan aina että miten se osuu kohdalle. Kateellisena kuuntelin kun kaveri kerto intissä tyttöystävästään. Sille oli käyny just silleen, että se ihmetteli miten niin upea nainen haluaa olla just sen kanssa. Oli se kyllä niin hyvä tyyppi se kaveri, että en ihmettele yhtään. Oon kyllä oikeasti onnellinen niitten puolesta.
Mutta joo, onnea vaan etsintään.
Itsetuntoa näyttää kehuista löytyvän ja edellisiä suhteitakin varmaan lukuisia takana. HAH. Salli mun nauraa!
Mitähän jos olisit samassa tilanteessa kuin minä; koko elämäni (25v) ollut sinkku, yhtäkään suhdetta ei ole päässyt muotoutumaan.
Ei pahalla, mutta pidäppä nyt se turpas kii =)
Olet ollut puolitoista vuotta sinkkuna ja poraat täällä yksinäisyyttäsi? Voi voi. Vastaapa seuraavaan kysymykseen rehellisesti: jos lasket kaikki suhteesi yhteen, kuinka monessa mies on tehnyt ratkaisevan aloitteen ja kuinka monessa sinä? Ja aloitteella tarkoitetaan ihan oikeaa aloitetta, ei sitä, mitä naiset pitävät aloitteena.
Naiset nimittäin pitävät itseään kovinkin aloitteellisina, kun menevät yökerhoon tanssimaan ja siinä on mukamas heidän "aloitteensa". Tai sitten tullaan seisomaan metrin päähän miehestä ja ihmetellään, kun mies ei tajunnut selvää aloitetta. Tai katsotaan miestä silmiin ja odotetaan tämän tajuavan "ilmiselvän" aloitteen. Naiset eivät kykene kysymään mieheltä edes kellonaikaa ilman, että pelkäävät huoramaisesti tyrkyttävänsä itseään miehelle. Naurettavaa.
"Naiset eivät kykene kysymään mieheltä edes kellonaikaa ilman, että pelkäävät huoramaisesti tyrkyttävänsä itseään miehelle. Naurettavaa."
Jutussasi on hyvä pointti ja osittain tottakin. Myönnän, etten tee aloitetta kovinkaan herkästi ja syynä on juurikin tuo yllä oleva lauseesi. Itse olen suht pienestä kaupungista ja täältä vaikea päästä suuremmille apajille. Joten toden totta yritän välttyä tuolta huora-nimitykseltä. Nimittäin niin raadollista kuin se onkin niin se titteli lankeaa naiselle kovin helposti ja usein syyttä suotta. Ja sen leiman kun saa niin se on vaikea korjata. Naurettavaa tuo pelko ei minun mielestäni ole.
Mutta yritän tsempata itseäni ja tehdä enemmän aloitteita =)
on naisten mielikuvituksessa. Ei aloitteellisessa naisessa ole mitään vikaa, jos hän tekee aloitteen fiksusti, eikä tee aloitteita liikaa. Jos nainen suunnilleen joka viikonloppu menee eri miehen seuraan, se voi antaa helpon kuvan, mut jos nainen valikoidusti menee jutteleen miehelle, sen ei pitäisi häiritä fiksuja ja tasa-arvoisia miehiä, jotka haluavat naisten tekevän alotteita. On paljon miehiä, joille aktiivinen nainen on kauhistus ja he luonnollisesti pitävät yhdenkin aloitteen tekevää naista huorana, mut jos olet niin heikko ympäristön voimille, että tyyppiä A olevien miesten mielipiteiden takia et uskalla mennä juttelemaan tyyppiä B oleville miehille, niin elämäsi miesrintamalla tulee olemaan hyvin hiljaista.