En tiedä miten selittää tätä... Mutta. Olen avoliitossa ja kaikki on hyvin. Kuulostaa kliseeltä, mutta olkoon. On olemassa yksi asia jota en saa pois mielestäni, ja se on mieheni exä!!
Kun tapasimme, mieheni seurusteli ja minä en. Kaikki oli vinksin vonksin ja sekaisin ja niin edelleen.
Nyt olemme olleet onnistuneesti yhdessä 9kk, mutta mielessäni pyörii edelleen se nainen, kenen kanssa mieheni seurusteli ennen minua. En saa häntä pois päästäni, yritän muistaa miltä hän näytti, millainen hän oli (kertoman perusteella)... hän asui täällä ennen minua, ja joskus yksin ollessani kiertelen huoneita etsien merkkejä hänestä, jotta voisin pyyhkiä ne pois.
En ymmärrä miksi näin. Olen tavallaan vihainen siitä ettei mies jättänyt häntä heti, olen mustasukkainen ajasta joka oli ennen minua ja joka ei minulle kuulu..
Onko olemassa ketään, joka olisi kokenut saman??
Kun tapasimme, mieheni seurusteli ja minä en. Kaikki oli vinksin vonksin ja sekaisin ja niin edelleen.
Nyt olemme olleet onnistuneesti yhdessä 9kk, mutta mielessäni pyörii edelleen se nainen, kenen kanssa mieheni seurusteli ennen minua. En saa häntä pois päästäni, yritän muistaa miltä hän näytti, millainen hän oli (kertoman perusteella)... hän asui täällä ennen minua, ja joskus yksin ollessani kiertelen huoneita etsien merkkejä hänestä, jotta voisin pyyhkiä ne pois.
En ymmärrä miksi näin. Olen tavallaan vihainen siitä ettei mies jättänyt häntä heti, olen mustasukkainen ajasta joka oli ennen minua ja joka ei minulle kuulu..
Onko olemassa ketään, joka olisi kokenut saman??
Vastaukset 8
Vanhimmat
Puhu asiasta miehesi kanssa. Jos hän on kunnon mies hän ymmärtää sua ja varmasti sinulle tulee helpompi olo.
nimessä puhu, tollasesta on parempi olla puhumatta. Mitä miehesi voisi tuohon sanoa, joka mielesi parantaisi? ei mitään!Ja voisi pikemminkin pelästyä mustasukkaisuuttasi... Koska vika on itsetunnossasi, ei exässä...
oleyt ottanut asiasta pakkomielteen ja se ei ole tervettä. Lopeta asian ajattelu, ja aina kun huomaat ajattelevasi exää niin ota itseäsi niskasta kiinni ja ajattele jotain muuta...
Saman asian kanssa siinä mielessä painitaan, että olen sairaalloisen mustasukkainen. Etsin mistä tahansa lauseesta jonkun aiheen, josta vedän herneet nenään.
Miestäni en asiasta syyllistä tai halua sen kummemmin edes puhua, koska se ei ole hänen vika tai hän ei tee oikeasti mitään, minkä tällaista pitäisi aiheuttaa. Joten painin asian kanssa yksinäni ja yritän tunnistaa tilanteet, jolloin mustasukkaisuuteni nousee ja käsitellä se itseni kanssa heti.
Pelkonani onkin se, että riidan tullen muistan kaikki pitkänkin ajan takaiset sanomiset, mistä onnistun kehittämään ison jutun. (aiemmissa parisuhteiisa olen tehnyt samaa) Samoin humalassa voin alkaa haastaa riitaa näistä. Voin olla vaikka pornomallille niin mustasukkainen etten halua itse seksiä pitkään aikaan, kun ajattelen että hän ajattelee niitä malleja... ym SAIRASTA!!!
Joten jos jostain apua tähän saisi niin hieno homma. Hae sinäkin!!!
Ainiin, toivon etten IKINÄ näe yhtään kuvaa mieheni existä tms, hulluksi taitaisin tulla.
muuttaa sieltä pois?
ei mitään järkeä asua siinä asunnossa.
uusi osoite vaan
Ongelma taitaa olla sun huono itsetunto, eikä niinkään äijäs exä.
Entiset on entisiä, ei niillä kannattaisi päätä vaivata.
Mulla on näkökulmaa toisesta suunnasta tähän asiaan.
Olen katkaissut yhden suhteen naisen mustasukkaisuuden takia. Perusteeton mustasukkaisuus tappaa suhteen nopeasti.
Jossakin vaiheessa se toinen ihminen kyllästyy elämään varpaillaan, että ei vaan loukkaisi mustista.
Voisitko ajatella, että se on sun kanssa nyt! Jollain tavalla säin vain sovit siihen naisen paikalle paremmin kuin kukaan muu. Leuka pystyyn! Mäkin joskus olen kysynyt, että ei kai exä ole koskaan käynyt täällä jne. Mut kun aikaa kuluu, ja kertyy yhteisiä kokemuksia, niin eiköhän ne ala painaa vaa'assa enemmän.
ettei kyse olisikin huonosta omatunnosta? tarkoitan, että jos ns.menit miehesi ja exän väliin aikanaan, voi myös huono omatunto koputtaa ja sen takia ks.exää mietit.
nimittäin itselläni kävi näin. tuomitsen täysin toiset naiset/miehet, enkä tajua miten joku voi olla niin itsekäs että menee tieten tahtoen kahden ihmiseen väliin. kun tapasin mieheni, hän sanoi olevansa sinkku, mutta hänen eksänsä ei kokenut asian olevan näin, vaan koki että minä varastin hänen miehensä, vaikka oli jo itse toisten miesten kanssa. melkein vuoden tämä eksä pyöri mielessäni, ja olin mustasukkainenkin hänelle.
vihdoin olen pystynyt antamaan itselleni anteeksi, että "rikoin" heidän suhteensa. en enää ole mustasukkainenkaan. eli minulla mustasukkaisuus johtui täysin omasta kolkuttavasta omatunnostani.
Kirjoitit just niin ku mun elämästä. Poikakaverini ei seurustellut enää exnsä kanssa kun me tavattiin, mutta silti vielä yli vuoden seurustelun jälkeen olen mustasukkainen. MIkä asiassa on kuitenkin lohdullista, voin puhua mieheni kanssa asiasta ja itse tiedostan varsin hyvin että kyse on huonosta itsetunnosta. JOs osaisin olla tyytyväinen itseeni ja enkä vertaisi itseäni koko ajan miehen exn olisin paljon onnellisempi. Vaikka Cosmo onkin melko hömppä lehti oli siellä vasta hyvä neuvo: Kun mustasukkaisuus iskee, niin pitää se pitää omassa mielessään ja miettiä asian totuutta monelta suunnalta. JOs asia vielä seuraavanakin päivänä vaivaa, voi asiasta olla myös hyvä puhua. Lapsellisuudessani olen tehnyt itselle päätöksen, että sitten kun olen seurustellut mieheni kanssa pidemmän aikaa kuin entinen, voin olla rauhallisin mielin. Tyhmää, mutta antaa jotenkin toivoa tulevaisuudelle. En nimittäin itsekkään jaksa mustasukkaisuuttani ja itsesäälissä rypemistä.