Erosin n.kuukausi sitten aivan uskomattomasta miehestä. Oltiin useampi vuos yhdessä ja hän oli ainoa mies jota todella rakastin ja joka oli yksi tärkein ihminen elämässäni.. mutta. Homma ei toiminu. Halusin enemmän mitä tämä mies. Olisin ollu valmis muuttamaan yhteen ja jakaa elämäni hänen kanssaa.. suunnittelemaan yhteistä tulevaisuutta. toinen ei siihen pystyny(ainakin luulen niin). Ja kyllä.. Rakastan häntä vielä. Miten ikinä pääsen tästä yli?? Oli niin hyvä olla hänen kanssaan..kerroin niin henkilökohtaisia ja kipeitä asioita itsestäni ja oli ihanaa ku pysty avautumaan jollekkin niin. Ehkä se oli hänelle liikaa.. Oli riitojakin..(olin se tempperamenttisempi osapuoli) rähjäsin välillä liikakin... ehkä se johtui siitä kun mulla oli itselläni paha olla.. olisin halunu puhua sulle siitä...sua tuskin ei kiinnostanu..silti sanoit rakastavas..(et sitä ainakaa paljoo loppupeleissä näyttäny) Sulle kaverit oli tärkeempiä..ura ja kaikki..et suostunu vetää yhtä köyttä et puhunu lopussa tunteistas tai miten sä voit..en voinu tietää. Oon niin loppu..sydämmeen sattuu..
miten pääse
exästä yli??
61357
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ettei asiat ole ihan selviä välillänne?
"Olisin ollu valmis muuttamaan yhteen ja jakaa elämäni hänen kanssaa.. suunnittelemaan yhteistä tulevaisuutta. toinen ei siihen pystyny(ainakin luulen niin). Ja kyllä.. e ihan selviä välillänne?"
Etkö kysynyt häneltä tulevaisuudesta yms.? Kannattaisi jutella, ei vain arvella näitä asioita. Itse olen aina ollut urakeskeinen ihminen ja olen jotenkin jämähtänyt siihen, vaikka haluaisin ihan muuta. Tapojaan on vain vaikea muuttaa. Voihan olla, että poikakaverisikin olisi jo halukas vakiintumaan.
Semmosta se on elämä. Olette varmaan suht nuoriakin vielä. Mies halusi elää nuoruuttaan. Tapailla kavereitaan, panostaa uraansa ja kaikkeen. Ehkä hän koki yhteen muuttamisen ja kaikki sun vaatimukset ja räyhäämiset liian kahlitsevina. Olittehan te kumminkin useampia vuosia yhdessä. Joten ajattele sitä yhdessäoloa nyt vaikka hyvänä muistona sitten. Parisuhteet ei ole nykyään mitään kestotavaraa. Kyllä sä tästäkin pääset yli. Keskity nyt muihin asioihin sun elämässä. Kavereihin, töihin/opiskeluun, harrastuksiin...jne
Nyt pitää keskittyä itseeni ja MUN omaan elämään.. mikä jäi ku tutustuttiin.. Kiitos ku "valasit"..hehheh....
enkä ymmärrä mitä vaikeutta on unohtaa tuo urpo ...
Miten voi olla mahdollista, että kerroit melkein minun tarinani? Aivan samat tuntemukset minulla, mutta erosta huomattavasti vähemmän aikaa. Tsemppiä! Itsekin yritän keskittyä omaan elämääni, jota ei tunnu enää olevan..
Ikävä kuulla. Kysymykseesi vastaan: Aika on ainoa joka auttaa. Itse pyrin ajattelemaan positiivisesti tulevaisuuttani ja tiedänkin että, se tulee olemaan hyvä.
Itselläkin pari kuukautta suhteen päättymisestä. Välillä masentaa mutta, paskaaks siitä.. löydän sen oikean vielä!