Kuinka pian voi mielestänne aloitaa uuden parisuhteen eron jälkeen? Mitä mieltä olette, millaisia kokemuksia siitä, että on aloittanut uuden suhteen esim. kuukauden päästä erosta? (ei avio- tai avoero, vaan ns. tavallinen ero).Toki ymmärrän, että tähän asiaan vaikuttaa monet jutut, esim. edellisen seurustelun pituus, onko ollut jättäjä vai jätetty yms. Mutta olisi joka tapauksessa kiva kuulla kokemuksianne?! Onko uusi suhde onnistunut, vertaako uutta kumppania jatkuvasti vanhaan jne...?
Kuinka pian
uuteen suhteeseen?
2330
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
JOS yksilö on ajautunut suhteeseen/ollut suhteessa täydellisessä symbioosissa kumppaniinsa ja käsityksnesä ihmsissuhteesta yleensä on että "toinen ihminen tekee onnelliseksi" eli on elänyt nk läheisriippuvaisena niin uuteen suhteeseen ei kannata heti mennä vaan opetella olemaan onnellinen itsensä kanssa. Harrastukset, kaverit, yksinäiset kivat koti-illat, irtoseksisuhteet ym. Sitten kun "kaikki lähtee menemään ilman naistakin"(seksiä lukuunottamatta)niin on valmis uuteen suhteeseen.
Jos taasen on elänyt suhteessa jossa voi esim. olla kavereiden kanssa 2viikkoa lapissa kalassa rauhallisin mielin niin yksilössä on riittävä määrä itsenäisyyttä ja uuden suhteen voi aloittaa mielestäni vaikka seuraavana päivänä.
Kaikessa on kuitenkin pointtina yksilöllisyys ja kaikkein kauhein kuvahan on tietysti nämä läheisriippuvat ihmiset joiden "on pakko olla kokoajan jonkun kanssa vaikka siihen ei olisi edellytyksiä". Sellaiset ihmiset elävät elämänsä samaa kaavaa 1."rakastuminen" 2. tylsistyminen 3. traumaattinen ero 4. ahdistus ja yksinäisyyden masennus ja taas sama kuvio alusta. Näin vuodesta toiseen, mahdollisesti kymmenenen suhdetta, kaksikymmentä suhdetta ja läheiset, pahimmassa tapauksessa omat lapset ovat kärsimässä kun oma isä tai äiti on "henkisesti poissa jatkuvasti eläessään intensiivisesti jotakin noista neljästä vaiheesta".
PARAS tapa on siis oppia olemaan onnellinen ilman kumppania. Itsensä kanssa, mahdollisesti jumalansa, harrastukien, kavereiden ja niiden mukavien yksinäisten koti-iltojen. Niistä lähtökohdista lähtien suhteet ovat vain elämän suolaa ja kumppanit vaihtuvat taikka sitten ei. Elämä on kuitenkin itselleen ja läheisille huomattavasti paljon helpompaa.
Onnea ja rakkautta SINULLE ITSELLESI t: MiesX10
MiesX10, olet oikeassa siinä ettei kannata heti lähteä etsimään uutta. Ihmisellä täytyy olla aikaa miettiä tunteita rauhassa. En olisi kuitenkin niin varma siitä että siinä on paljon eroa jos on tehnyt kaiken yhdessä tai ei. Tietysti voi olla vaikeampi päästä asian yli jos on tottunut siihen että toinen on aina paikalla, mutta toisaalta voi kyllä olla yhtä vaikeata vaikkapa on elännyt täyttä elämää kavereineen jne. Kaikkihan riippuu siitä miten paljon on rakastanut toista, miten paljon odotuksia suhteessa on ollut jne. Kaikki jotka tekevät paljon yhdessä eivät ole läheisriippuvaisia.
Joskus jättäjällä on helpompi koska on jo ennen eroa käsitellyt eron. On kuitenkin niin että jos tunteet ovat olleet mukana suhteessa niin ei kuitenkin pysty unohtamaan toista ja käsittelemään suhden ongelmia niin helposti. Jotkut ehkä yrittävät niin tehdä aloittamalla uuden suhteen, mutta yleensä he epäonnistuivat siinä. Se että lähtee heti hakemaan toista ei aina osoita itsenäisyyttä vaan voi yhtä hyvin osoita jonkinlaista pelkurimaisuutta, ei osaa ollenkaan olla yksin, pelkää käydä tunteita läpi, pelkää kohdata omia ongelmia jne.
Olen samaa mieltä kanssasi että kaikein kauheinta on nähdä miten jotkut etsivät onnea toisen kautta, eivät osa olla yksin, mutta eivät osa antaakaan mitään suhteessa, tuntevat heti ahdistusta siinä jne. En kuitenkin allekirjoita sitä että jos on itsenäinen, mikä siis tietyssä määrin on hyvä asia, pitää nähdä että suhde on vaan elämän suola. Jos haluaa suhteen niin se pitää kyllä olla jotain enemmän. Pitää uskaltaa antaa ja ottaa vastaan. Jos elää liian itsenäisenä niin mikää parisuhde ei tule koskaan toimimaan. Silloin on just siinä tilanteessa mistä kirjoitit, rakastuminen, tylsistyminen tai ahdistus jne....Sitotumiskammo!