Ensin se petti, annoin anteeksi. Sitten oltiin vielä vuosi yhdessä. Sitten se jätti tekstarilla. Mietin 2 viikkoa mikä ois kivuttomin tapa ottaa henki veke. Kaverit pyysi Meripäiville, ajattelin että viina on hyvä tapa. Olin ollu Meripäivillä 2 tuntia, niin joku tuli hieroon tissejä mun naamaan. Tulin siihen tulokseen, että ehkä elämä ei ookkaan ohi vielä.
0Äänestä
Painkiller
petti minua vuoden aikana vähintään 10 eri miehen kanssa. Monet hänen kaverinsa tiesivät asiasta koko ajan. Siinä kaveriporukassa, missä molemmat pyörimme, melkein kaikki muut tiesivät paitsi minä. Kun homma paljastui, oli pudotus todella raju.
0Äänestä
jeps
Olin muutama vuosi sitten todella masentunut. Niin masentunut, että satutin itseäni kerran pahasti, en enää käynyt kavereiden kanssa missään, eikä oikeastaan mikään kiinnostanut. Rohkaistuin menemään psykiatrille, joka antoi lääkkeitä ja terapiaa... melkein kolmen vuoden ajan. JA tuona aikana kuntouduin hyvin, löysin ystäväni ja muutamia uusia. Nyt, muutamia vuosia myöhemmin opiskelen jälleen ja elän onnellisesti avoliitossa. Terapia ja lääkkeet pelastivat ainakin mielenterveyteni, ehkä henkeni. En tiedä oliko tämä hyvä esimerkki. Olin nimittäin oikeesti sairaanloisesti masentunut. Mutta kun nyt kysyit ;)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Naiseni petti.
Ensin se petti, annoin anteeksi. Sitten oltiin vielä vuosi yhdessä. Sitten se jätti tekstarilla. Mietin 2 viikkoa mikä ois kivuttomin tapa ottaa henki veke. Kaverit pyysi Meripäiville, ajattelin että viina on hyvä tapa. Olin ollu Meripäivillä 2 tuntia, niin joku tuli hieroon tissejä mun naamaan. Tulin siihen tulokseen, että ehkä elämä ei ookkaan ohi vielä.
petti minua vuoden aikana vähintään 10 eri miehen kanssa. Monet hänen kaverinsa tiesivät asiasta koko ajan. Siinä kaveriporukassa, missä molemmat pyörimme, melkein kaikki muut tiesivät paitsi minä. Kun homma paljastui, oli pudotus todella raju.
Olin muutama vuosi sitten todella masentunut. Niin masentunut, että satutin itseäni kerran pahasti, en enää käynyt kavereiden kanssa missään, eikä oikeastaan mikään kiinnostanut. Rohkaistuin menemään psykiatrille, joka antoi lääkkeitä ja terapiaa... melkein kolmen vuoden ajan. JA tuona aikana kuntouduin hyvin, löysin ystäväni ja muutamia uusia. Nyt, muutamia vuosia myöhemmin opiskelen jälleen ja elän onnellisesti avoliitossa. Terapia ja lääkkeet pelastivat ainakin mielenterveyteni, ehkä henkeni.
En tiedä oliko tämä hyvä esimerkki. Olin nimittäin oikeesti sairaanloisesti masentunut.
Mutta kun nyt kysyit ;)