Mies lähti aviovuoteesta, antoi suukon lähtiessään. Seuraavana päivänä tuli viesti: Kulta, jaksatko mennä yksin sinne sytostaattihoitoon? Lähden ajamaan kohti pohjoista. Soitin miehen töihin ja tiesivät kertoa, että hän on lomalla kaksi viikkoa. Pommittelin puhelimella ja eikös selvinnytkin, että mies on venäjällä rakasta kirjeystäväänsä tapaamassa. Ovatkohan jo suunnitelleet, miten avioliitto saadaan solmittua ja nainen venäjältä turvaan hyvinvointisuomeen. Lapset 8, 12 ja 15.
Oppiako?
umpuväsynyt
3388
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
suruusi. Tiedän tunteen, kun itse sairastuu syöpään ja mies lievittää tuskaansa vieraissa. Siinä se psykologi lässytti, että mies ei kykene käsittelemään puolison sairastumista, kun se on niin kipeä asia. Lisäksi mies pelkää mahdollista puolison menetystä ja häntä pitäisi tukea jne...niinpä jätin lässytys terapiat siihen.
Kävin hoidoissa ja kun vointini koheni, pakkasin kamani, lapseni ja muutin uuteen asuntoon. Sinne jäi ukko tuskaansa lievittämään! Laitoin eron vireille ja olen helpottunut, että simäni aukeni totuudelle, olin elänyt 13-vuotta itsesäälissä rypevän äijän kanssa, joka ei napaansa pidemmälle nähnyt. Mies soitti (saatuaan tiedoksiannon erohakemuksesta) ja haluaisi parisuhdeterapiaan, sekä höpisi kuinka hän pelkäsi kuolemaani. Tokaisin vain, että taisit odottaa ja kun ei uudet piparit sinua lohduttaneet niin hae vain, mihin terapiaan ikinä haluat! Pääasia että minä elän ja saan elää lapseni kanssa.
Ei voi muuta todeta, kuin kaikkia se leipä elättää! Sinulle voimia ja jaksamista, pahinta on sairauden aikana laiminlyödä kumppaniaan ja lohduttautua vieraissa. Nooh, alkaa ne vieraatkin tutuksi tulla, kun tarpeeksi usein siellä käy : )
suruusi. Tiedän tunteen, kun itse sairastuu syöpään ja mies lievittää tuskaansa vieraissa. Siinä se psykologi lässytti, että mies ei kykene käsittelemään puolison sairastumista, kun se on niin kipeä asia. Lisäksi mies pelkää mahdollista puolison menetystä ja häntä pitäisi yrittää tukea jne...niinpä jätin lässytys terapiat siihen.
Kävin hoidoissa ja kun vointini koheni, pakkasin kamani, lapseni ja muutin uuteen asuntoon. Sinne jäi ukko tuskaansa lievittämään! Laitoin eron vireille ja olen helpottunut, että simäni aukeni totuudelle. Elää 13-vuotta aviossa itsesäälissä rypevän äijän kanssa, joka ei napaansa pidemmälle nää.
Mies soitti (saatuaan tiedoksiannon erohakemuksesta) ja haluaisi parisuhdeterapiaan, sekä höpisi kuinka hän pelkäsi kuolemaani. Tokaisin vain, että taisit odottaa ja kun ei uudet piparit sinua lohduttaneet niin hae vain, mihin terapiaan ikinä haluat! Pääasia että minä elän ja saan elää lapseni kanssa.
Ei voi muuta todeta, kuin kaikkia se leipä elättää! Sinulle voimia ja jaksamista, pahinta on sairauden aikana laiminlyödä kumppaniaan ja lohduttautua vieraissa. Nooh, alkaa ne vieraatkin tutuksi tulla, kun tarpeeksi usein siellä käy : )
tuli, kun kannettavani jumii viestin laitto ja ehdin painaa uuden. Pahoillani.