kun olen niin lapsellinen, että kiukuttelen typeristä asioista -olen "jääräpää" "kiristääkö pipo taas jostain" jne. jne. Pimahdin taas jostain, mikä ei mulle kuulu, mutta kun olet niin saakelin tärkeä, että itseenikin ihmetyttää -olen mustasukkainen, mitä en ole edes omasta miehestäni. Tiedän että sulla ei ole helppoa juuri nyt, eikä mun tadaa kiukunpuuskat paljon lohduta -ANTEEKSI!!!! En ole kunnon kaveri jos teen sulle tommoista, että pimahdan typerästä, koska sulla on muutenkin ihan tarpeeksi "ongelmia". Lupaan, vannon, kautta kiven ja kannon, että olen jatkossa sun tukena kaverina, enkä tuota sulle murhetta kiukuttelullani (mikäli mun kaveruus on sulle aikuisten oikeesti tärkeää -uskon että olen jotenkin tärkeä, koska luotat muhun ja kerrot asioita mitä et muille puhu ja näin on ollut jo kohta neljä vuotta -kiitos siitä. Tuntuu vaan niin pahalta, kun katselin sua hetki sitten ja huomasin että et ole ihan okei ja sun on vaan muutama viikko kestettävä kaikki mahdollinen paska mitä "rouva" lataa päin naamaa ja kaikki jäynät mitä se keksii että sun elämäs vaikeutuu varmasti. Muista että olen olemassa ja teen kaikkeni, että sulla on kaikki okei ja homma sujuu työn puolesta. Olen ehkä ensimmäinen ihminen sun elämässä, joka on sua varten ja TODELLA välittää susta -ja toivottavasti viimeinen.. Sulla on mun luottamus nyt ja aina, no mather what... Ja kiitos siitä, että olet olemassa, en voisi kuvitella tätä hässäkkää ilman sua. Huomisiin... :)
Anteeksi työkaveri/YSTÄVÄ
Just Me
91742
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
näitä *hohhoijaa* päiviä, kun joutuu sanomaan asioita joita ei haluaisi sanoa ja ennenkaikkea puolustautumaan, kun hyökätään. Ole siinä sitten ihastunut. Siinä mielessä kyllä työihastukset on huonoja, kun ollaan kauheen stressaavassa paikassa ja ole siinä sitten viehättävä ja mukava. Just joo, vaikeetahan se on. No ihmisiähän tässä ollaan kuitenkin kaikki.:)
Jollekkin on kerrottava, mutten koskaan kaikkea. Sinusta ei tule uutta romanssia olet vain ystävä, romanssi on muualla. Kotonakin voi syttyä roihut uudelleen, ja on syttynytkin. Pe
...sanottu. En usko että vaimon kans sujuu.
Yhdessä elo, riitainenkin, on aina oma valinta, on asioita joista ei edes halua päästää irti. On lohduttavaa keräillä sympatioita muualta, minua ei ymmärretä eikä hyväksytä kotona -repliikeillä. Aina löytyy syy miksi ei voi eikä uskalla tehdä itselle mieluisia päätöksi. Tekosyitä kaikki, myös minun kohdalla, sillä tuttu on aina jotenkin turvallisempaa kuin tutematon eikä sitten saa valittaa eri kaunokaisille kurjaa kohtaloaan. Nyyh.
Eri kaunokaisille? Eikö yksi riitä?
Yksi riittäisi, jos se veisi "jalat alta" -tyyliin. Miehen itsetuntoa nostaa moni"naiset" hoidot, en tarkoita tällä varsinaista intiimiä suhdetta, se olisi mautonta ja pitemmän päälle miestä kuluttavaa. Sitä todellaa oikee odotellessa säätäminen on ikään kuin harjoitusta matkan varrella. Säätäminenkin on vapaaehtoista myös naisten puolelta ja piristää mukavsti työ- ja vapaa-aikaa, jaksaa paremmin kotiolot.
olevani se oikea juuri hänelle, hän ei uskalla sitä myöntää! Ei siihen muita tarvita, itselläsi varmaan eri tilanne.
Aina on sana "jos mukana kuvioissa. Jos hän olisi oikea minulle myöntäisin sen, oikea henkilö tai olemisen tila on se missä fyysisesti on, henkisyys ei paljon vaikuta eikä siitä tulee riittävästi mielihyvää. Minun tilanne on vaikea ja toisaalta helppo, asoilla on arvojärjestys jota en halua muuttaa vaikka voisinkin. Aina voi ja täytyy punnita mikä merkitys asioilla on lopuksi, eli mistä jää eniten itselle käteen. Ts. miehistä itserakkautta varmaan. Taidan välillä piirustaa muutaman kuvan palkkani eteen.
Se on myös valinta jäädä tuttuun ja turvalliseen, eikä heittäytyä seikkailuun. Mielestäni huono valinta, mutta jokaisen oma.