Tässä on kolme kuukautta tehty avioeroa, moiehen kesällä paljastuneen toisen suhteen vuoksi. Nyt sitten tilapäinen lastenhoitajamme on tehnyt ilmoituksen lastensuojeluun, syynä huoli perheemme tilanteesta. Kiva, kiitos. Lapsemme ovat olleet jo vauvasta samanlaisia, toinen hiljainen, kun suuttuu, niin sitten se myös kuuluu, toinen jo alle vuoden ikäsenä heräsi kuudelta, karjui puoli tuntia suuttumustaan, vaikka kuinka piti hyvänä. Nyt lapset ovat olleet HOJKS-sopimuksen piirissä, molemmat kahden paikalla päiväkodissa, erityishoidossa luonteidensa vuoksi. Hiljaisempi edistyy hienosti, äkäisempi on edelleen äkäinen kuin mikä. Ja kun lapsia vähemmän tunteva lastenhoitaja ei saanut tätä lasta hoidettua, irtisanoutui hän ja teki ilmoituksen lastensuojeluun.
Nyt itkettää, mikään ei tunnu riittävän, ensin syöpä kaksi vuotta sitten (jonka vuoksi mies myönsi löytäneensä toisen lohduttajan), avioero, ja tämä.
Mutta, oletteko olleet lastensuojelun píirissä, toisaalta yritän nähdä tässä pilvessä kultareunat, voisimmeko saada sitä kautta apua oman suhteemme kanssa, voisiko tämä saada miehen 'järkiinsä', olisiko tämä sittenkin se, joka pelastaa perheemme? Mitä lastensuojelussa tehdään, mitä se tarkoittaa?
Nyt itkettää, mikään ei tunnu riittävän, ensin syöpä kaksi vuotta sitten (jonka vuoksi mies myönsi löytäneensä toisen lohduttajan), avioero, ja tämä.
Mutta, oletteko olleet lastensuojelun píirissä, toisaalta yritän nähdä tässä pilvessä kultareunat, voisimmeko saada sitä kautta apua oman suhteemme kanssa, voisiko tämä saada miehen 'järkiinsä', olisiko tämä sittenkin se, joka pelastaa perheemme? Mitä lastensuojelussa tehdään, mitä se tarkoittaa?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kannattaa varoa, että ei lapset mene huostaanottoon. Aina ei tarvitse olla huono äiti, että niin käy. Jos sossu kokee ettet pärjää lasten kanssa tai pysty heistä tarpeeksi huolehtimaan, niin saattavat ottaa lapset talteen jos tukitoimet ei auta.
Vaikea ymmärtää, että lapsenhoitaja olisi pelkän lapsen hankalan luonteen takia ilmoituksen tehnyt. Hän on varmaan lapsesta huolissaan. Sinun pitää hoitaa ensin itsesi ja sitten jaksat huolehtia hyvin lapsistasi. Pelkkä fyysisten tarpeiden tyydytys ei aina mittari. Jos on oma takki tyhjä, ei mahdollisesti jopa masentuneella äidillä ole tarpeeksi annettavaa henkisellä puolella.
Ota tarjotut tukitoimet vastaan, mutta ole valppaana. Saatat sossusta saada apua siivoamiseen, lastenhoitoon jne. ja lisäksi psykologille ajan että jaksat paremmin lastesi kanssa. Jos olette eronneet niin tuskin miestäsi saat takaisin heidän avullaan. Toki tälläinen viranomaisten väliintulo voi herättää miehen.
Tukitoimet kestävät sen aikaa, että näkevät muuttuuko asiat ja jos eivät niin huostaanottokin voi tulla ajankohtaiseksi, vaikka ongelmat johtuisivatkin lapsen luonteesta. Tuttavaltani otettiin poika huostaan ADHD-vamman takia, vaikka äiti teki parhaansa.
Tsemppiä sinulle vaikeaan elämäntilanteeseen!
Huostaanottpja tehdään vain, jos lapsen terveys tai turvallisuus on vaarassa ja jos ei avohoidon tukitoimet ole riittävät. Ei lapsia napata noin vain huostaan, kyllä siihen on perustelut. Toki lapsia otetaan huostaan, jos vanhemmat eivät kykene heistä huolehtimaan esim. päihdeongelma!
Lapset huostaanotetaan ainoastaan ääritilanteissa.
Jopa narkomaanivanhempiakin tuetaan tukitoimenpitein että pärjäävät perheinä.
Lastensuojelulaitokset pullistelevat ratkeamispisteissä suomessa, joten se on vihoviimeinen osoite jos toivoa on että perhe pärjää.
Suotta tosiaan pelkäät.
on minulla vain myönteinen kuva. Sain lastensuojelun tuekseni ja se pelasti lapseni (14), sekä minut. En olisi jaksanut 7/24 hoitaa sairastunutta lasta. Heidän kauttaan sain taisteltua hoitopaikan (sairaalaan) ja sen jälkeen jatkohoidot ym. tukitoimet.
Älä pelkää lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä, vaan ota heidät yhteistyökumppaneiksi. He kuuntelevat sinua ja tukevat, ohjaavat, sekä järjestävät perheen asioita, mihin annat suostumuksesi. Eivät tee ilman suostumustasi mitään ja koko ajan tiedottavat tilanteesta. Olen todella kiitollinen heille saamastani avusta. Muutoin olisin menettänyt lapseni ja tuskin olisin selvinnyt sairaudestani.
Nyt voin hyvin ja lapsenikin voi : ) Miksi heitä pelkäät?
Erosin vasta ja minunkin lapseni ovat hiljainen ja eloista. Etenkin tuo hiljainen on mustunut pikkuhiljaa ennen eroa. Minä en koe lastensuojelua peikkona, vaan hyvänä asiana, paikkana josta voin hakea apua mikäli huolestun lisää, tai tilanne ei nyt eron myötä ala oikeentumaan.
vain sillä voi mennä vikaan ettei itse kuuntele lasta ja jotain ehtii tapahtua ennen kuin... Kun itse kysyy apua neuvoa ja tukea, luulen ettei mitään ikävää tule tapahtumaan.
Toisaalta, enpä tiedä jos vielä läträisin viinalla.. uskaltaisinko olla näin suora viranomaisten suuntaan, vai yrittäisinkö yksin liian pitkälle?
Ja tietysti viranomaisissa on eroja, on hyviä työntekijöitä ja työhönsä väsyneitä tai virkaintoisia jne. Itselläni on onneksi yksi sosiaalitäti lähipiirissä, joka tietää kaiken tuon puolen lakikiemuroista, osaa neuvoa ja ohjata.
Mies sai kauhean hepulin kotiin tultuaan, mutta minä olin jo ehtinyt miettiä asiaa, ja eikähän tämä ole vain hyvä juttu. Olen jopa toiveikas, että jospa tuota kautta saisimme pojalle koulunkäyntiavustajan, sillä sitä uskon hänen tarvitsevan, ei sillä ettei olisi fiksu, vaan keskittymiskyvytön, kun on enemmän ihmisiä paikalla.
Ei se lastensuojelu mikään peikko ole, harmittaa tietenkin kun tuollainen perhettämme tuntematon ihminen tekee ilmoituksen. Toisaalta, ehkä sitä tarvittiin näkemään tilanne ulkopuolelta, en tiedä.
En tiedä, mitä tarkoitat tilapäisellä hoitajalla, mutta laki sanoo näin:
Erinäiset säännökset
40 §
Ilmoitusvelvollisuus
Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle.
Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen.
Jos kuuluu edellämainittuihin, niin ilmoituskynnys voi olla aika alhainen.
Henkilön piti tulla meille lastenhoitajaksi työsopimuksella, kotitalous työnantajana. Toinen lapsemme sai hänet kuitenkin hermostumaan toisena päivänä, niin että eivät päässeet päiväkotiin kuin kaksi tuntia myöhässä. Henkilön piti viedän lapset aamuisin päiväkotiin ja antaa meille vanhemille vapaata joka kolmas vkl, jotta saamme kahdenkeskistä aikaa setviä asioitamme. Tuo ihminen kuitenkin irtisanoutui kolmannen työpäivänsä jälkeen, kun lapset eivät olleetkaan niitä kilttejä ja kuuliaisia.
Meitä aikuisia hän ei tunne, kuin työhaastattelun ja aamuisten töihinlähtöjen perusteella. Kyllä hän joka kerta kuitenkin kehui kuinka yh:na oli kasvattanut viisi lastaan kunnon aikuisiksi. Kiva, että jotkut ovat täydellisiä, me emme aiokaan olla. Lapsistamme olemme kuitenkin aina pitäneet huolta, ja kuten sanottu, ovat hyvin tarkan erityispäivähuollon piirissä.
hätiköiden tehty ilmoitus. Vaikea sanoa, mitä se poikii. Ihan mahdollista, että oikeaakin apua löytyy sos.toimen puolelta. Toivotaan parasta.