Olen muuttanut muutama kuukausi sitten erilleen puolisostani, kun avioliittoni kävi minulle kestämättömäksi enkä keksinyt muuta ratkaisua. Avioeron harkinta-aika alkaa olla lopuillaan ja olen edelleen sitä mieltä, että tein oikean ratkaisun. Ongelmani liittyy tällä hetkellä rahaan. Muuttaessani jätin kaiken miehelleni (omakotitalo, kesämökki, auto) ja ajattelin silloin, että olkoon, omaisuudesta en enää jaksa riidellä. Emme sopineet mitään omaisuuden jaosta. Mieheni sanoi, että mene mutta et mitään mukaasi saa. Nyt kuitenkin haluaisin oman osuuteni, mutta mieheni ei suostu asiasta keskustelemaan. Sanoo, että hänellä on nyt kaikki hyvin. Mitä ihmettä teen?
mitä teeen
tyhmäkö?
71048
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Omaisuudesta puolet sinulle jos mitään muuta paperia ei ole tehty.Avioliitto on myös taloudellinen sopimus.Jos liitto on kestänyt vain lyhyen ajan voidaan siinä harkita muitakin vaihtoehtoja.Olen itse mennyt vasta naimisiin ja mietin vieläkin avioehtoa koska ei jaksa enää uskoa mihinkään reiluuteen jos sattuisi käymään huono säkä tälläkin kertaa.Miehesi ei ole se jonka kanssa keskustelet asiasta kun otat lakimiehen itsellesi.Hän laittaa paperit eteenpäin.Meillä ainakin eropapereita tehtäessä kirjoitettiin heti ositus samantien.Ja jaettiin isot tavarat.
ota lakimies kyllä sinä saat puolet kaikesta omaisuudesta. koska ositus kannattaa tehdä. tseppiä
Pakko puuttua tähän ... ei omaisuudesta osituksessa saa puolta...
Osituksessa lasketaan molempien nettovarallisuudet (oma-omaisuus plus puolet yhteisestä, miinus omat VELAT ja puolet yhteisistä VELOISTA) ... sitten kummalla on enemmän, maksaa tasinkoa toiselle niin paljon että "puntit tasan".
Tasingon maksaja voi päättää millä omaisuudellaan tasingon maksaa... eli, jos hänellä kaksi autoa, niin ei ole mitään pakkoa antaa osituksessa toista tasinkona exälle... ellei tahdo.
Meillä omakotitalomme on molempien nimissä, kesämökki ja auto ovat puolisoni nimissä, muuta omaisuutta ei meillä ole. Kaikki omaisuus on hankittu yhdessä avioliiton aikana emmekä ole tehneet avioehtosopimusta. Velkaa meillä ei ole. Joten jos oikein ymmärsin niin omaisuutemme arvo (omakotitalo mökki auto) on nettovarallisuutemme? Ja puolet sen arvosta kuuluu minulle? Ja voisin lakimiehen avulla tämän saada?Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta.
lasketaan:
tilit
sijoitukset
eläkevakuutukset
saatavat ja velat
avioerohakemuksen I-vaiheen jättöpäivän mukaan
Otetaan hyvin yksinkertainen esimerkki:
Miehesi omaisuus (autott, veneet, talot, mökit) on 400.000 EUR, niistähänellä velkaa 200.000 EUR.
Sinulla säästöjä 10.000 EUR
Miehen netto-omaisuus on 400 - 200 = 200.000 EUR
Sinun on 10.000
Jotta varallisuutenne yhtä suuret osituksen jälkeen, miehen pitää maksaa vaatiessasi tasinkona 95.000 EUR ... jolloin kummallakin yhtä paljon varallisuutta, siis 105.000 EUR.
Selkiskö nyt ... ei ole tullut asiaa selvitettyä kun solmit avioliiton ... älä välitä, ei miehesikään...
Miehesi on väärässä ... kyllä saat osuutesi yhteisestä omaisuudesta, ja mies joutuu maksmaan tasinkoa omastaan sinulle ... JOS sinun nettovarallisuutesi (omaisuus miinus velat) on vähemmän kuin miehesi vastaava.
Sinuna menisin lakimeiehen puheille, nämä riidat kannattaa ulkoistaa... jos toisen sopimisen tasoa yhtään voi arvella kirjoituksestasi.
Käytännössä juristi esittää miehellesi osituksen ja erottelun suorittamista, jos mies kieltäytyy ... joudutaan oikeudelta pyytämään pesänjakajaa. Yleensä jo tällä "uhkaaminen" saa aikaiseksi sopuosituksen (sen verran kallis molemmille on tuo pesänjakaja), mutta hän kuitenkin se viimeinen keino saada omaisuus ositetuksi vaikka toinen vastustaakin...