Tänään istuin baarissa iltapvää viettämässä. Viereeni istui nuoripari tms. En alkuun kiinnittänyt huomiota tähän. Mutta jossakin vaiheessa jokin alkoi särähtää korvaani. Jäin kuuntelemaan... Sitten huomasin.... mies/poika käytti "vittu" sanaa hyvin korostetusti. Katsoin kelloania ja tein tilastollista analyysia. 2 minuutin aikana poika sanoi 20 kertaa "vittu"- sanan. Ja vieressä ollut tyttö oli niin onnensa kukkuloilla.
Niin mikä on kysymys? Ainakin minut on kasvatettu siihen että kiroilu ei ole hyvää käytöstä missään tapauksessa. Ja olen ollut siinä uskossa että naiset nimenomaan ymmärtävät mitä on hyvä käytös?
Niin mikä on kysymys? Ainakin minut on kasvatettu siihen että kiroilu ei ole hyvää käytöstä missään tapauksessa. Ja olen ollut siinä uskossa että naiset nimenomaan ymmärtävät mitä on hyvä käytös?
Vastaukset 7
Vanhimmat
luuli, että poika kehui ja ylisti sen tavaraa.
en tiedä... ainaskin kiroilu osoittaa puhujansa huonosta itsetunnosta.
Ja tyttö oli hurmiossa.
lapsia kasvateta.
Luultavsti kohtaamasi 'nuoripari' oli jokseenkin nuori. Tuskin kukaan nainen arvostaa 'vittuilua':
Internetissä oleva nimetön "aggressiivin" kuvaus:
Aggressiivi:
Suomen kielen vanhojen modusten rinnalle on puhekielessä vakiintunut aggressiivi. Se taipuu persoonissa ja luvuissa ja kaikissa tempuksissa. Aggressiivin tunnus on toistaiseksi hyvin vaikeasti mihinkään sanaluokkaan määriteltävissä oleva VITTU. Vittu ei koskaan esiinny yksin, se edustaa siis eräänlaista pohjarakennetta tai osamorfeemia. Vittuun agglutinoidaan aina jokin persoona- tai relatiivipronomini. Jälkimmäiset esiintyvät poikkeuksetta paikallissijoissa.
Vittu pronomini -kombinaatio muodostaa siis aggressiiville tunnusomaisen modusrakenteen. Aggressiivirakenteen rektio on sellainen, että se vaatii peräänsä joko kieltomuodon pääverbin tai vaihtoehtoisesti paikallissijamuotoisen (harvemmin partitiivimuotoisen) kielteisen liitepartikkelin sisältävän pronominirakenteen. Funktioltaan aggressiivirakenne on siis kieltoapuverbiä (en, et, ei) vastaava.
PREESENSTAIVUTUS
1.sg vittumä jaksa mitään myydä.
2.sg vittusä rupee mulle iniseen.
3.sg vittuse tullu ees paikalle, turhaan venasin.
1.pl vittume mitään pikkulapsia syödä, paskapuhetta.
2.pl vittute mihinkään raflaan tule, kunhan jauhatte.
3.pl vittune mistään mitään tiedä.
Persoonattomia:
Vittusiellä mitään ilmaista viinaa ollu.
Vittutäällä mikän kesä ole.
Vittutäällä jaksa pitempään notkua.
Muissa tempuksissa aggressiivi taipuu saman kaavan mukaan.Imperfekti:
Vittumä jaksanu sitä kissaa pelastaa.
Perfekti: Vittumä oo jaksanu kahteen viikkoon tiskata.
Pluskvamperfekti: Vittumä ollu jaksanu ees syödä päiväkausiin ennenku jouduin tiputukseen.
HUOM!
Lause "Vittuse tippu tohon avantoon" ei ole aggressiivi, koska lauseen imperfektimuotoinen predikaatti on indikatiivissa! Kyseessä on siis tavallinen kirosanalla höystetty indikatiivilause, jonka nimeäminen aggressiiviksi osoittaa sangen pitkälle kehittynyttä lingvistisen silmän verkkokalvon rappeumaa.
AGGRESSIIVI MODUKSENA
Koska aggressiivi on modus, se ei voi esiintyä samassa lauseessa eri modukseksi laskettavan predikaattimuodon kanssa. Aggressiivi, vanhan kansan suussa ponsitapa, ilmaisee aktiivista närkästystä, kyllästymistä, turhautumista, hermostumista ja suoranaista suuttumusta. Tarkemman taustatunteen voi vastaanottaja päätellä kontekstista. Aggressiivin yhteydessä käytetään eräissä piireissä tehokeinona elekieltä, jonka luonne voi vaihdella sormimerkeistä aina täyskontaktimanööveriin. Tämänhetkisen tietämyksen mukaan aggressiivia lmaistaan samalla tavalla suurimmassa osassa maailman viittomakieliä.
Hehhehehe
vanhemmat on olleet niitä ennakkoluulottomia nuoria aikuisia, jotka on kapinoineet kaikkea vastaan, ja antaneet lapselleen nimen joka taatusti saa vanhempien ihmisten silmät pyörimään päässä. Se mitä se poika hoki..