Heissuli vaan kaikille
Kirjoitan omasta mielestäni surku hupaisesta asiasta,joka omalle kohdalleni on sattunut työttömyyden aikana ja osin nytkin kun olen töissä.
Määräaikainen työni loppui viime keväänä ja jäin työttömäksi,se oli yhdistelmätuki paikka.
Kun jäin kotia alkoi naapureide ja ystävien pommitus,oletko nyt työtön ja jatkuva kysely onko jotain löytynyt.
En itse kamalaa stresssiä ottanut koska olin laittanut jatkuvasti hakemuksia,ei ollut vaan onnistanut.
Tiesin myös että työ mitä teen varmasti minut josssain vaiheessa taas työllistää.
Nautin olla kotona lasten kanssa,mutta sepä ei ollutkaan naapureille mieluisa asia.
Nyt elin siis mieheni rahoilla ja hoho hoijaa kaikkea mahdollista sain kuulla.
Monesti mietin eikö ihmisillä oikeasti ole omaa elämää...käsittämätöntä miten jotkut jaksavat vatvoa jonkun työttömyyttä.
Pikku hiljaa asia rupesi hermostuttamaan ja tein kaikille selväksi että pitäkää huoli omista asioistanne.
En kerinnyt olla kuin parisen kuukautta työttömänä,pääsin kivaan paikkaan töihin ja olen viihtynyt.
Mutta nytpä ei ole tullut enää kyselyjä miten olet viihtynyt,joten koskaan ei ole hyvä.
Oletteko muut huomanneet tälläisiä asioita,vai olenko minä yli reagoinut ja liioitellut itselleni tilannetta.
Kirjoitan omasta mielestäni surku hupaisesta asiasta,joka omalle kohdalleni on sattunut työttömyyden aikana ja osin nytkin kun olen töissä.
Määräaikainen työni loppui viime keväänä ja jäin työttömäksi,se oli yhdistelmätuki paikka.
Kun jäin kotia alkoi naapureide ja ystävien pommitus,oletko nyt työtön ja jatkuva kysely onko jotain löytynyt.
En itse kamalaa stresssiä ottanut koska olin laittanut jatkuvasti hakemuksia,ei ollut vaan onnistanut.
Tiesin myös että työ mitä teen varmasti minut josssain vaiheessa taas työllistää.
Nautin olla kotona lasten kanssa,mutta sepä ei ollutkaan naapureille mieluisa asia.
Nyt elin siis mieheni rahoilla ja hoho hoijaa kaikkea mahdollista sain kuulla.
Monesti mietin eikö ihmisillä oikeasti ole omaa elämää...käsittämätöntä miten jotkut jaksavat vatvoa jonkun työttömyyttä.
Pikku hiljaa asia rupesi hermostuttamaan ja tein kaikille selväksi että pitäkää huoli omista asioistanne.
En kerinnyt olla kuin parisen kuukautta työttömänä,pääsin kivaan paikkaan töihin ja olen viihtynyt.
Mutta nytpä ei ole tullut enää kyselyjä miten olet viihtynyt,joten koskaan ei ole hyvä.
Oletteko muut huomanneet tälläisiä asioita,vai olenko minä yli reagoinut ja liioitellut itselleni tilannetta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
olen joka vuosi ainankin 6kk työttömänä(oma ratkaisu,saisin luultavasti vakituisen työn halutessani)energiani ei riitä raataa 11kk ja 1 kk lomaa).alkoi jo vuosia sitten riittämään sukulaisten ja työssäkäyvien ystävien utelu mitä teen ajankulukseni ja milloin palaan töihin.sanoin suoraan kaikille pitäkää saatana huoli omista asioistanne mitä työhön tulee,niin teen minäkin.
jotkut eivät tajua ettei ura ja työ ole tärkein asia.
tulen ihan ok toimeen taloudellisesti ja stressitön elämä sopii paremmin kuin tulla hermoheikoksi vakituisessa työpaikassa.
Kun vallitsee nykyinen työttömyys - joka Sailaksenkin mukaan on noin 15% - työhön painostaminen palvelee ainoastaan työnantajien etua.
Mitä voimakkaammin yritetään tunkea uusia työntekijöitä jo ennestään täynnä oleville työmarkkinoille, sitä kehnommaksi palkkakehitys muodostuu. Kysymys on pohjimmiltaan kysynnän ja tarjonnan laista.
Kyllähän siinä saattaisi näidenkin painostajien naama vähän venähtää, kun työtön alkaisi puskea - neuvojen mukaisesti - HEIDÄN paikalleen, kertoen että tekee samat hommat vaikka kolmannesta pienemmällä liksalla. Tästähän loppupeleissä on kysymys.
Olin itse 3-vuotta kodinhoitovapaalla. Nuorimman lapsen synnyttyä. Minulla oli 3-alle kouluikäistä lasta. Ja samalla tavalla naapurit utelivat että koska aion mennä työhön ja millä nyt pärjäätte.
Eräskin perhepäivähoitaja jota näin välillä hiekkalaatilolla oli sitä meltä että makaan laiskana kotona. Itse nautin joka hetkestä sain olla lasten kanssa kotona nuo vuodet. Jos olisin ollut työelämässä olisi hoitmaksuihin mennyt varvaan senverran että emme taloudellisesti kärsineet kotona olostani. Suosittelen kaikille joilla on mahdollisuus jäädä hoitamaan lapsiaan kotiin. Koti on ollut minulle aina tärkeä samoin perheen hyvinvointi nyt olen työelämässä enkä usko että urani on kärsinyt kotonaolostani. Toki ne eläke edut ei kertyneet tuona aikana. Mutta huomisesta ei tiedä kaikki ei eläkeikää edes näe.