Juuh.. Ahdistaa.. lähinnä se, että en saa tavata 2-vuotista poikaani juuri koskaan. Ja ahdistaa oikein kunnolla. Meillä oli avioeron myötä oikeustaistelu huoltajuudesta, mutta sain kokea iskä-kohtalon ja tyytyä joka-toiseen-viikonloppuun. Lapsen äiti kärsii mielenterveydellisistä ongelmista, mutta en voi sitä toteen näyttää, vaikka psykologit, lääkärit yms.. ovat hänelle mielialalääkkeitä määränneet. En oikeasti tiedä mitä tehdä.. ahdistaa, vituttaa, masentaa, haudon ajatuksia, jotka eivät johda omalta kohdaltani mihinkään hyvään. Nyt juon viinaa ja otan päänsärkyyni buranaa. Särky johtuu vaan vitutuksesta. Se on väärin, mutta kun en jumalauta voi muutakaan ja tuntuu, että tää kitjoittaminen auttaa edes vähän.. Ahdistaa, on ikävä lastani, jota nään taas kahden viikon päästä?? kumpi kärsii enemmän, lapsi vai minä? pitäiskö olla näkemättä ollenkaan, jotta lapsi ei kärsisi niin paljon? en taida pystyä moiseen.. Ehdotuksia? Pitäskö vaan ampua kuula omaan kalloon?
Buranaa ja viinaa ahdistukseen
Epätoivoinen iskä
6918
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
hyvä ystävä! Kyllä asioilla on taipumus selvitä! Rakkaudella:syysneito
12-vuotias lapsi voi itse päättääjo missä asuu.Ole hyvä isä pojallesi ne hetket.mitkäolet hänen kanssaan,niin voi vielä joskus olla niin,että hän on sinunluonasi.10 vuotta ei ole pitkä aika elämässä.
Miksi et ole jo ampunut? Mitä ihmettä vielä odotat vai tarvitsetko jonkun muun painamaan liipaisinta?
Turhaan perustelet juomistasi, nyt syy on exäsi ja erosi, mutta jeppe juo, kun sitä juotattaa! Juo lisää ja enempi ja ota aina ahdistukseen pullo kossua, kyllä se ratkaisee lapsesi tapaamisetkin.
Tekstisi lainaus: "Lapsen äiti kärsii mielenterveydellisistä ongelmista, mutta en voi sitä toteen näyttää, vaikka psykologit, lääkärit yms.. ovat hänelle mielialalääkkeitä määränneet."
Mielialalääkkeethän ne oikeuttavat ottamaan lapsen pois äidiltään ja antamaan sen huollon juopolle isälle! Herää pahvi, kyllä se oikeudenpäätös on ollut oikea lapsen kannalta!
ja kirjoitukseesi vaikutti varmasti se että olit juovuksissa kirjoittaessasi. Mutta jos syytät ex vaimoasi siitä, että hänellä on mielenterveysongelmia joihin syö lääkkeitä, niin tuntuu että hän on teistä kuitenkin se tervein. Hän sentään on hakenut apua ongelmiinsa. Tuntuu että jotakin ulkopuolista apua sinäkin tarvitset.
... lääkärille hakeutuminen ja mielialalääkkeiden käyttö on paljon TERVEEMPI tapa hoitaa asioita kuin Burana ja Kossu. Eipä ihme, tetä lapsi tuomittiin äidilleen...
Kyllä sulla varmaan on kaveri tai hyvä ystävä joka auttaa....Mutta sen sanon sulle...älä ainakaan ala dokaa ja ottaa pillereitä..!! Jos se ex muijas sekoilee ja vetää mielialalääkkeitä..kuinka luulet lapsella olevan asiat hyvin!!! Lapsi kärsii enemmän jos vanhemmalla paha olla!! Asioihin pitää tarttua vaan tiukalla otteella niinkuin HÄRKÄÄ SARVISTA!!!
Sinä olet sentään MIES näytä että sä haluut sen lapsen...ota yhteyttä vaikka oikeusasiamieheen...lastenvalvojaan onhan näitä ammatti auttajia ...ne ei auta turhaan!!! ne on sitä varten!!! Lopeta ainakin itse sekoilu!!! pitää osata ottaa itseään niskasta kiinni.!!! KUN elämä potkii!!!!