Milloin on oikea aika...

...kertoa tyttöystävälle, ettei enää halua jatkaa?

Olen noin 1.5 vuotta seurustellut ikäistäni 5 vuotta nuoremman tytön kanssa, enkä viihdy koko suhteessa. En vain saa sitä sanottua hänelle, koska minun käy häntä sääliksi. Pelkään, että hän murtuu täysin. Koko suhde rassaa minua. Lähinnä tunnen itseni vaivautuneeksi kun hän haluaa nähdä minua. Olen luonteeltani ujo, kohtelias ja ystävällinen. Tuntuu kuin minulla olisi jokin velvollisuus pitää suhdetta yllä vaikka en itse halua. En ole näinä puolenatoista vuotena saanut juuri mitään aikaiseksi töiden lisäksi.

Mitä ihmettä voin tehdä? Tyttöystävä puhuu jo yhteenmuuttamisestakin, mutta en yksinkertaisesti halua sitä. Tiedän, että toisenlainen ihminen päättäisi asiat helposti, mutta jostain syystä minä en siihen pysty. Kerron hänelle asioita, joista en oikeasti ole sitä mieltä mitä sanon kun hän kysyy, koska pelkään hänen reaktiotaan.

Jos joku muu on ollut samanlaisessa tilanteessa ja tietää ratkaisun tähän ongelmaan, niin pyydän apua. Vai onko ainoa oikea asia ottaa asia puheeksi "sopivan tilaisuuden tullen" ?
81866
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

kannattas kertoa ajoissa. Ihan itse ja kasvotusten. On aika harmi jos tyttöystäväsi luulottelis muuta kuin sinä.

Äänestä

tyttöystävälle voi olla juuri se ettei sinulla ole mitään painavaa "syytä" jättää häntä. Siis en tarkoita etteikö tuo ettet viihdy koko suhteessa olisi syy.. Mutta jätetty henkilö pyrkii hakemaan jotain konkreettista syytä. ja suosittelen ettet sano hänelle aivan noin että olet ollut hänen kanssaan vain velvollisuuden tunteesta ja ettet ole edes viihtynyt koko suhteessa. se tekisi hänet todella masentuneeksi ja luultavasti syyttäisi itseään että olet ollut hänen kanssaan. Vaikka todellisuudessahan se on kuitenkin ollut oma valintasi, ei hän ole voinut lukea ajatuksiasi.

Viestistäsi olisi aistittavissa ettet ole ehkä kypsä seurusteluun...sano se hänelle. tee selväksi ettei hän ole tehnyt mitään väärää (näin viestistäsi oletin)

Kohtele häntä varoen, onhan teillä kuitenkin pitkä historia takana.

oikea aika kertoa on heti.

Äänestä

Tiedän omasta kokemuksesta että tuollaisten kertominen ON vaikeaa... Itsekin mietin (1,5 vuotta suhdetta takana), että milloin on se oikea aika. Jotkut sanoo, että kyllä sen sit itse tuntee kun ei enää jaksa olla sen ihmisen kanssa ja kun tunnepuolella suhde on loppu, mutta sun tapauksessa kuulostaa siltä että olet tosiaan pitkittänyt asiaa vähän liikaa ja antanut olettaa tytölle liikaa... Mikä on surullista. Tuossa joku vastasi jo, että jätetty tarvitsee hyvän syyn jättämiselle. Sano siis vaikka, että koet hänet vain kaverina ja haluat viettää sinkkuelämää.

Äänestä
  • toi: "sano että koet hänet vain kaverina ja haluat viettää sinkkuelämää" on mun mielestä aika pahasti sanottu. tyttö ajattelee tietenkin tehneensä jotain väärin. miettii, miksi hän ei kelvannut kuin kaveriksi? Miksi vietät mielummin sinkkuelämää kuin olet hänen kanssaan?

    Tee selväksi että hänessä ei ollut mitään vikaa. Sano että kaikki on sinussa itsessäsi ja että jos olisit kypsä seurustelemaan ottaisit juuri hänet. Tämä on mielestäni kiltein tapa kertoa. Ja sinun olisi syytä olla kiltti tytöllesi kerta olet häntä roikottanut kauan mukanasi ilman syytä.

    Äänestä

  • NOIN.. kirjoitti:

    toi: "sano että koet hänet vain kaverina ja haluat viettää sinkkuelämää" on mun mielestä aika pahasti sanottu. tyttö ajattelee tietenkin tehneensä jotain väärin. miettii, miksi hän ei kelvannut kuin kaveriksi? Miksi vietät mielummin sinkkuelämää kuin olet hänen kanssaan?

    Tee selväksi että hänessä ei ollut mitään vikaa. Sano että kaikki on sinussa itsessäsi ja että jos olisit kypsä seurustelemaan ottaisit juuri hänet. Tämä on mielestäni kiltein tapa kertoa. Ja sinun olisi syytä olla kiltti tytöllesi kerta olet häntä roikottanut kauan mukanasi ilman syytä.

    tapaa ei ole ikävä kyllä.Lopetat suhteen millälailla tahansa, aina se jätettyyn sattuu. Mutta pitäis ajatella myös itseänsä. Meillä on vain yksi elämä kaikilla ja miksi roikkua ihmisessä, jos ei tunne oikealla tavalla. Se ei ole oikein kumpaakaan kohtaan.

    Äänestä

samanlainen kuin kuvailit. olin kanssa pitkään suhteessa mihin en ollut itse täysin tyytyväinen. oli vaan sellainen tunne että oon jotenkin huono ihminen jos lopeta suhteen tai että mu velvollisuus ois olla sen kanssa. jotkut on vain luonteeltaan tälläsiä. mutta pitää muistaa ajatella myös itseään ja sitä mikä tekee itsen onnelliseks. muuten elää elämänsä nauttimatta siitä. lopetin onneksi sen suhteen ja jatkoin eteenpäin

Äänestä

Mikäli odotat oikeaa aikaa niin voin kertoa että sellaista ei tule.. Aina tuntuu että no ei tämä nyt ole hyvä hetki ym. Pitää vain sanoa miten asiat on. Se on äärettömän vaikeaa mutta molempien kannalta on paras että tilanne saadaan päätökseen. Itse jouduin juuri taannoin laittamaan suhteen poikki. Välitän henkilöstä ja hän on kohdellut minua paremmin kuin kukaan, mutta en vain ole vielä valmis suhteeseen.

Suosittelen että kerrot mahdollisimman pian. Helppoa se ei varmasti tule olemaan mutta mitä kauemmin pitkität sitä sen vaikeammaksi asiat menevät eikä sellainen ole reilua kumpaakaan kohtaan.

Äänestä

Itselläni on juuri samanlainen tilanne, mutta vaan on se ero että oon pitkittänyt suhdetta jo monia vuosia. Oon seurustellu 4v. ja ensimmäinen vuosi oli mukavaa, mutta sen jälkeen tiesin jo, ettei suhde kestä kauaa...vaikka onhan se nyt kestänytkin. sääli on perseestä. Poikakaveri on joka tavalla täydellinen, mulla itellä viiraa päässä, koska en ole tyytyväinen ja ahistaa kokoajan.... oon ajautunt pettämiseen ym. Oon aika kusessa. oisimpa kovempi ihminen

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Joku kirjoitti:

...kertoa tyttöystävälle, ettei enää halua jatkaa?

Olen noin 1.5 vuotta seurustellut ikäistäni 5 vuotta nuoremman tytön kanssa, enkä viihdy koko suhteessa. En vain saa sitä sanottua hänelle, koska minun käy häntä sääliksi. Pelkään, että hän murtuu täysin. Koko suhde rassaa minua. Lähinnä tunnen itseni vaivautuneeksi kun hän haluaa nähdä minua. Olen luonteeltani ujo, kohtelias ja ystävällinen. Tuntuu kuin minulla olisi jokin velvollisuus pitää suhdetta yllä vaikka en itse halua. En ole näinä puolenatoista vuotena saanut juuri mitään aikaiseksi töiden lisäksi.

Mitä ihmettä voin tehdä? Tyttöystävä puhuu jo yhteenmuuttamisestakin, mutta en yksinkertaisesti halua sitä. Tiedän, että toisenlainen ihminen päättäisi asiat helposti, mutta jostain syystä minä en siihen pysty. Kerron hänelle asioita, joista en oikeasti ole sitä mieltä mitä sanon kun hän kysyy, koska pelkään hänen reaktiotaan.

Jos joku muu on ollut samanlaisessa tilanteessa ja tietää ratkaisun tähän ongelmaan, niin pyydän apua. Vai onko ainoa oikea asia ottaa asia puheeksi "sopivan tilaisuuden tullen" ?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu