Ikä n. 20-26 vuotta: Tässä vaiheessa nainen kasvaa toden teolla sukupuoliseen ja seksuaaliseen identiteettiinsä. Hän kokeilee seksuaalista ja sosiaalista arvoaan, tulee siitä tietoiseksi ja käyttää sitä hyväkseen narsisminsa ja himojensa tyydyttämiseen.
Parikymppisen naisen käytöstä leimaavat voimakkaasti vietit ja tunteet. Kun suurisilmäisen bambin sydän syttyy, hän purkautuu miestä vasten sellaisella henkisellä ja seksuaalisella paineella, että vain aniharva mies pystyy sitä vastustamaan. Tämän vuoksi syntyy epäsopusuhtaisia pareja, joista näkee jo päällepäin, ettei suhteella ole pitkää tulevaisuutta. Ihastunut mies ei pysty koskaan antamaan naiselle persoonaansa yhtä kokonaisvaltaisesti kuin nainen miehelle.
Viettimaailman voimakkuus johtaa jotkut nuorikot epätasapainoisiin parisuhderatkaisuihin. Naiselle selvästi epäsopiva renttu, rikas, liian vanha tai sosiaalisesti arvostettu kelpaa, jos mies vetoaa naisen syvimpiin tarpeisiin, joita nainen ei ehkä itsekään tunnista. Totuus paljastuu naiselle myöhemmin ja se on usein karvas.
Tässä iässä nainen on perso kehuille ja imartelulle. Älykkäätkin nuoret naiset nielevät laskelmoitua lässytystä kuin hauki särkeä. Nuoren naisen ihastuminen ja rakkaus on ennen kaikkea 1) narsistista, 2) narsistista ja 3) narsistista. Jos mies haluaa saada sänkyynsä säpsäkän parikymppisen, hänen täytyy oppia huomioimaan, tekemään naisesta kaiken olemisen keskipiste.
Nuoren naisen lauma ei ole mies, vaan muut naiset. Tämä kihertelevä kollekti määrittää miestä ja tarjoaa naisyksilöiden narsismia tukevan suojapaikan. Miehen lauma sen sijaan on parisuhde, minkä vuoksi eron hetkellä mies jää enemmän yksin kuin nainen. Miehen yksinäisyyttä korostaa entisestään se, että nainen saa halutessaan nopeasti uuden. Mies sen sijaan jää taiteilemaan nuoralle ja voi vain toivoa parasta. Nuorella naisella on mahdollisuus pelata suhteilla, kokeilla. Mies joutuu suhtautumaan asiaan totisemmin.
Ikä 30(-/ ): Nainen katsoo peiliin ja huomaa ihonsa persikkaisen kuulauden kadonneen. Rinnat ovat laskeutuneet alistuneesti ja vartalon varsamainen terhakkuus ja ryhdikkyys ovat poissa. Samaan aikaan nainen kuulee munasarjojensa ensimmäiset rytmit. Tiktaktiktak. Ääni voimistuu vuosi vuodelta ja äitikin kyselee. Nainen tajuaa biologisen ajan vääjäämättömän luonteen ja naiseutensa haavoittuvuuden. On laumanvaihdon aika. On siirryttävä naisten laumasta parisuhdelaumaan.
Jotkut ovat kasvaneet, kypsyneet ja kehittyneet. Toiset ovat jääneet parikymppisiksi. Tässä iässä erot naisten välillä ovat suuria. Parikymppiksi jääneet kolmekymppiset juoksevat tuulen perässä, he etsivät unelmiensa miestä, joka on rakennettu, tehty - suunniteltu. Hänessä on ulkoinen, sisäinen, sosiaalinen ja materiaalinen. Jokaisen osa-alueen on oltava vähintään 9-. Seurauksena on usein sieluun kiinni kasvava katkeruus ja pelko, joista seuraa syyttelyä ja yhä uusia pinnallisia suhteita. Sitoutuminen ei enää onnistu.
Kypsyneet kolmekymppiset tajuavat, että huonossa parisuhteessa jokainen päivä on liian pitkä ja hyvässä parisuhteessa liian lyhyt. He ymmärtävät, että olisi löydettävä ihminen, jonka kanssa on hyvä olla. Samalla heille valkenee, että hyvä suhde on rakennettava joustamalla, kuuntelemalla ja ymmärtämällä. Näille naisille mies ei enää ole naisen narsismia tukeva palveluksia tarjoava väline, vaan tasavertainen kumppani. Kypsä nainen tunnistaa omat heikkoutensa ja miehen heikkoudet ja nalkuttamisen sijaan rutistaa niitä. Elämä nyt vain on epätäydellistä, mutta "kiitos kuitenkin että olet siinä rinnalla".
Vartalon fyysinen vajoaminen ei estä kolmekymppistä naista nauttimasta siitä. Hän tulee tutuksi ruumiillisuutensa ja seksuaalisuutensa kanssa ja luopuu suorittamisesta ja nautintoon liittyvästä häpeästä. Hän uskaltaa kertoa, pyytää, antaa ja iloita. Seksuaalisen avoimuuden taustallakin on naisen ymmärrys epätäydellisyydestä - oman itsensä, miehen ja elämän epätäydellisyydestä.
40(-/ ) ja keski-ikä: Jos parilla on lapsia, nainen on ennen kaikkea äiti. Tähän asti eroamatta selvinneet epäkypsät naiset saattavat käyttää lapsia oman asemansa ja arvonsa pönkittämiseen. Kypsät naiset sen sijaan huomioivat myös miehensä. Toiset perheet ovat yhdessä, toisissa perheissä lapset ovat vanhempien välissä.
Kun lapset lähtevät omilleen, on kriisin aika. Tällöin eroavat parit, jotka ovat solmineet suhteensa vääristä syistä. Suhteen ongelmat ovat jääneet ehkä arjen, uran ja lapsien alle, mutta kaksin asuessa niitä ei voi enää välttää. Oikeista syistä sitoutuneet sen sijaan saavat kokea yhteistä tyytyväisyyttä ja asettaa uusia yhteisiä tavoitteita. Ehkä se maailmanympärysmatka nyt. Ja ne lastenlapset.
Lapsettomat parit saattavat kipuilla lapsettomuutensa kanssa. On rahaa, yhteistä aikaa ja matkoja, mutta puuttuuko elämästä sittenkin jotain? Ratkaisua saatetaan etsiä uudesta kumppanista. Lapsettomalla parilla ei ole yhtä paljon jaettavaa kuin lapsia hankkineella. Heillä on toisensa, mutta heillä ei ole perhettä ja jatkuvuutta.
Keski-iässä naisen hormonaaliset muutokset saattavat sekoittaa elämää, mutta hyvässä suhteessa luottamus ja hyväksyntä kantavat eteenpäin. Sitoutunut pari tönii toinen toistaan eteenpäin, hyvinä ja huonoina hetkinä. Tässä iässä elämässä on jo vahva suhteellisuudentaju. Jokaisesta pienestä risahduksesta ei viitsitä enää valittaa.
Seksuaalisuus on vahvasti läsnä, se on rakkaudellisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Hallitsematon himo on muuttunut hallittavaksi haluksi. Nautinnon hetket ovat pitkiä ja jaettuja. Minä sinulle, sinä minulle ja me yhdessä.
Vanhuus: Tulevaisuutta ei ole enää paljon jäljellä, mutta sen sijaan on yhteinen menneisyys. On surullista, jos sitä joutuu katselemaan katkerana tai turhautuneena. Ja on onnellista, jos saa pitää edelleen toista kädestä kiinni ja ajatella, että tällainen oli meidän yhteinen elämämme, ja se oli hyvä.
VAROITUS: Nuori nainen ei pyri luomaan pysyvää parisuhdetta, vaikka niin kuvittelisi. Varo!
Parikymppisen naisen käytöstä leimaavat voimakkaasti vietit ja tunteet. Kun suurisilmäisen bambin sydän syttyy, hän purkautuu miestä vasten sellaisella henkisellä ja seksuaalisella paineella, että vain aniharva mies pystyy sitä vastustamaan. Tämän vuoksi syntyy epäsopusuhtaisia pareja, joista näkee jo päällepäin, ettei suhteella ole pitkää tulevaisuutta. Ihastunut mies ei pysty koskaan antamaan naiselle persoonaansa yhtä kokonaisvaltaisesti kuin nainen miehelle.
Viettimaailman voimakkuus johtaa jotkut nuorikot epätasapainoisiin parisuhderatkaisuihin. Naiselle selvästi epäsopiva renttu, rikas, liian vanha tai sosiaalisesti arvostettu kelpaa, jos mies vetoaa naisen syvimpiin tarpeisiin, joita nainen ei ehkä itsekään tunnista. Totuus paljastuu naiselle myöhemmin ja se on usein karvas.
Tässä iässä nainen on perso kehuille ja imartelulle. Älykkäätkin nuoret naiset nielevät laskelmoitua lässytystä kuin hauki särkeä. Nuoren naisen ihastuminen ja rakkaus on ennen kaikkea 1) narsistista, 2) narsistista ja 3) narsistista. Jos mies haluaa saada sänkyynsä säpsäkän parikymppisen, hänen täytyy oppia huomioimaan, tekemään naisesta kaiken olemisen keskipiste.
Nuoren naisen lauma ei ole mies, vaan muut naiset. Tämä kihertelevä kollekti määrittää miestä ja tarjoaa naisyksilöiden narsismia tukevan suojapaikan. Miehen lauma sen sijaan on parisuhde, minkä vuoksi eron hetkellä mies jää enemmän yksin kuin nainen. Miehen yksinäisyyttä korostaa entisestään se, että nainen saa halutessaan nopeasti uuden. Mies sen sijaan jää taiteilemaan nuoralle ja voi vain toivoa parasta. Nuorella naisella on mahdollisuus pelata suhteilla, kokeilla. Mies joutuu suhtautumaan asiaan totisemmin.
Ikä 30(-/ ): Nainen katsoo peiliin ja huomaa ihonsa persikkaisen kuulauden kadonneen. Rinnat ovat laskeutuneet alistuneesti ja vartalon varsamainen terhakkuus ja ryhdikkyys ovat poissa. Samaan aikaan nainen kuulee munasarjojensa ensimmäiset rytmit. Tiktaktiktak. Ääni voimistuu vuosi vuodelta ja äitikin kyselee. Nainen tajuaa biologisen ajan vääjäämättömän luonteen ja naiseutensa haavoittuvuuden. On laumanvaihdon aika. On siirryttävä naisten laumasta parisuhdelaumaan.
Jotkut ovat kasvaneet, kypsyneet ja kehittyneet. Toiset ovat jääneet parikymppisiksi. Tässä iässä erot naisten välillä ovat suuria. Parikymppiksi jääneet kolmekymppiset juoksevat tuulen perässä, he etsivät unelmiensa miestä, joka on rakennettu, tehty - suunniteltu. Hänessä on ulkoinen, sisäinen, sosiaalinen ja materiaalinen. Jokaisen osa-alueen on oltava vähintään 9-. Seurauksena on usein sieluun kiinni kasvava katkeruus ja pelko, joista seuraa syyttelyä ja yhä uusia pinnallisia suhteita. Sitoutuminen ei enää onnistu.
Kypsyneet kolmekymppiset tajuavat, että huonossa parisuhteessa jokainen päivä on liian pitkä ja hyvässä parisuhteessa liian lyhyt. He ymmärtävät, että olisi löydettävä ihminen, jonka kanssa on hyvä olla. Samalla heille valkenee, että hyvä suhde on rakennettava joustamalla, kuuntelemalla ja ymmärtämällä. Näille naisille mies ei enää ole naisen narsismia tukeva palveluksia tarjoava väline, vaan tasavertainen kumppani. Kypsä nainen tunnistaa omat heikkoutensa ja miehen heikkoudet ja nalkuttamisen sijaan rutistaa niitä. Elämä nyt vain on epätäydellistä, mutta "kiitos kuitenkin että olet siinä rinnalla".
Vartalon fyysinen vajoaminen ei estä kolmekymppistä naista nauttimasta siitä. Hän tulee tutuksi ruumiillisuutensa ja seksuaalisuutensa kanssa ja luopuu suorittamisesta ja nautintoon liittyvästä häpeästä. Hän uskaltaa kertoa, pyytää, antaa ja iloita. Seksuaalisen avoimuuden taustallakin on naisen ymmärrys epätäydellisyydestä - oman itsensä, miehen ja elämän epätäydellisyydestä.
40(-/ ) ja keski-ikä: Jos parilla on lapsia, nainen on ennen kaikkea äiti. Tähän asti eroamatta selvinneet epäkypsät naiset saattavat käyttää lapsia oman asemansa ja arvonsa pönkittämiseen. Kypsät naiset sen sijaan huomioivat myös miehensä. Toiset perheet ovat yhdessä, toisissa perheissä lapset ovat vanhempien välissä.
Kun lapset lähtevät omilleen, on kriisin aika. Tällöin eroavat parit, jotka ovat solmineet suhteensa vääristä syistä. Suhteen ongelmat ovat jääneet ehkä arjen, uran ja lapsien alle, mutta kaksin asuessa niitä ei voi enää välttää. Oikeista syistä sitoutuneet sen sijaan saavat kokea yhteistä tyytyväisyyttä ja asettaa uusia yhteisiä tavoitteita. Ehkä se maailmanympärysmatka nyt. Ja ne lastenlapset.
Lapsettomat parit saattavat kipuilla lapsettomuutensa kanssa. On rahaa, yhteistä aikaa ja matkoja, mutta puuttuuko elämästä sittenkin jotain? Ratkaisua saatetaan etsiä uudesta kumppanista. Lapsettomalla parilla ei ole yhtä paljon jaettavaa kuin lapsia hankkineella. Heillä on toisensa, mutta heillä ei ole perhettä ja jatkuvuutta.
Keski-iässä naisen hormonaaliset muutokset saattavat sekoittaa elämää, mutta hyvässä suhteessa luottamus ja hyväksyntä kantavat eteenpäin. Sitoutunut pari tönii toinen toistaan eteenpäin, hyvinä ja huonoina hetkinä. Tässä iässä elämässä on jo vahva suhteellisuudentaju. Jokaisesta pienestä risahduksesta ei viitsitä enää valittaa.
Seksuaalisuus on vahvasti läsnä, se on rakkaudellisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Hallitsematon himo on muuttunut hallittavaksi haluksi. Nautinnon hetket ovat pitkiä ja jaettuja. Minä sinulle, sinä minulle ja me yhdessä.
Vanhuus: Tulevaisuutta ei ole enää paljon jäljellä, mutta sen sijaan on yhteinen menneisyys. On surullista, jos sitä joutuu katselemaan katkerana tai turhautuneena. Ja on onnellista, jos saa pitää edelleen toista kädestä kiinni ja ajatella, että tällainen oli meidän yhteinen elämämme, ja se oli hyvä.
VAROITUS: Nuori nainen ei pyri luomaan pysyvää parisuhdetta, vaikka niin kuvittelisi. Varo!
Vastaukset 55
Vanhimmat
Totta kai nainen haluaa ikää katsomatta ihailua ja hyväksyntää.Ja ei ole väliä miehellä onko kuka.alkoholistikin kelpaa tyydyttämään tämän tarpeen.Ei kai parisuhde onnistu, jos mies ei ihaile naista seuraavaa 50v.Naista tarvii imarrella aina vaikka näyttäisi rukkaselta.Tosirakkautta sellainen.Mies pystyy vaikuttamaan niin paljon.
Yhdyn edelliseen edestä ja takaa! Voi näin yli 30v miehenä todentaa että asia on 100% juurikin näin kuin on kuvailtu. Syyt asianlaitoihin tässä ei ole kirjoitettuna tai analysoituna, mutta seuraukset on tässä kuvattu hyvin kuvaavasti.
Itse olet todella tarkka noihin alle 30v kakaroihin ja pienikin prinsessan häivähdys saa mut kääntymään toiseen suuntaan. Valitettavasti olen myös törmännyt näihin yli 30v prinsessoihin, joista olen ikäväkseni joutunut luopumaan koska haluan aikuisen naiset rinnalleni : (
Nyt olen tapaillut yhtä aikuiselta tuntuvaa yli 30v naista, mutta homma on vielä niin alkutekijöissään että vaikeaa mennä sanomaan tuleeko siitä mitään vai ei. Jokatapauksessa mulla ei ole kiirettä minnekkään, ei parisuhteeseen, ei naimisiin, ei lapsien hankkimiseen, siksi ehkä osaankin ajatella miltä elämä vaikuttaa 5, 10, 20 vuoden päästä kyseisen kandidaatin kanssa. Valitettavan harvan kanssa pysyy visioimaan onnellista tulevaisuutta vuosien päähän : ) Naiset ovat tässäsuhteessa huomattavan lyhytnäköisiä, pääasia tuntuu olevan että on edes joku mies rinnalla ennenkuin lopullisesti rupsahtaa ja kuukautiset lakkaa...
Se on miesten haku yli 30:lla, mutta alle 30:llä se on naisten haku - onneksi tuo alle 30:n vaihe on jo ohi !
"Valitettavasti olen myös törmännyt näihin yli 30v prinsessoihin, joista olen ikäväkseni joutunut luopumaan koska haluan aikuisen naiset rinnalleni"
Seurustelin vielä keväällä itseäni vajaat kymmenen vuotta nuoremman tytön kanssa, hän oli vähän yli parikymppinen. Kesän halussa hän sitten lähti.
Pyhä kumisaapas että otti ja edelleen ottaa koville! Yritin niin kovasti eikä se auttanut mitään. Turpaan tuli. Näin jälkeenpäin tuntuu siltä, että tuskinpa tyttö minua edes rakasti. Kunhan etsi henkisille (ja fyysisille) tarpeilleen lähdettä. Minä kelpasin sellaiseksi.
Tyttö puhui yhteen muuttaessa joustamisesta ja avioliitostakin, mutta yhteistä asumista kesti vain vajaan vuoden. Ja minä typerähän uskoin sitoutumispuheisiin ja tytön fantasioihin, vaikka niitä älyllisesti epäilinkin.
Kai minä vieläkin voisin fiksun parikymppisen kanssa seurustella, mutta enää en ikimaailmassa uskaltaisi sitoutua niin kuin tähän tyttöön sitouduin. Kai minun pitäisi oppia suhtautumaan naisiin yleensäkin epäluuloisemmin, varovaisemmin.
Toivottavasti elämässä sattuisi vielä eteen joku tyttö, jonka vieressä olisi hyvä olla ja johon uskaltaisi luottaa. Tällä hetkellä yleinen luottamus naisiin on heikko.
...miten kolmekymppinen mies tietää naisista kaiken ja naiset itse ei yhtikäs mitään :D sarkasmia se oli mikäli meni ohi.
***
"miten kolmekymppinen mies tietää naisista kaiken"
Minä en tiedä naisista mitään, kunpa tietäisinkin. Kerroin kokemuksistani.
Näin on näreet noitten henkisesti kakaroiden kanssa. Ei niihin ole luottaminen, koska ne itsekkään ei tiedä mitä ne haluaa ja mihin on menossa. 20 tyttöhän on henkisesti epävarma ja kaipaa kokoajan egon pönkitystä ystäväpiiristä ja mieheltään. Egoa voi pönkittää mm. trofee-tyyppisillä kiiltokuvapojoilla. Mutta sitten kyllästys iskee ja aina nurkan takaa löytyy vielä komeempi mies, jonka imartelu tuntuu super-kivalta ja niin vanha saa jäädä. Eikä se miesten vaihtaminen lopu edes yli 25v:na, se loppuu vasta kun itse omakohtaisesti kokee ja ymmärtää oman vanhenemisen ja sen että elämä ajaa yli jos ei saa itselleen luotettavaa miestä. Yli 30:nä nimittäin mies ei enää välttämättä siedä oikuttulevaa ja kiukuttelevaa naista, joka omassa erinomaisessa narsistisuudessaan vaatii huomiota, imartelua, panttaa ja kiristää seksillä, omaa oikeuden hermostua ja sättiä kaikista asioista niin kauan kuin tehdään kuin nainen haluaa. Luulen että monelle kauniin naisprinsessan omaavalle miehelle tulee tarve pistää paska kiertoon, kun lähestytään sitä alttarille menoa. Oman elämän näkeminen alistettuna, sorrettuna, kiristettynä miehenä loppuelämän voi olla sellainen paikka että pitää pistää prinsessa kiertoon. Nämä prinsessat kyllä jatkavat käyttäytymis malliaan vielä seuraavankin miehen kanssa, mutta huonolla menestyksellä todennäköisesti ja silloin on prinsessalla mahdollisuus kasvaa ihmisenä ja nähdä mies tasa-arvoisenaan olentona jonka kanssa voi elää ja olla loppuelämä.
naurettavaa ajatella yleistäen. on jokainen ihminen niin erilainen mies tai nainen, molemmat niistä osaavat olla vaikka mitä. ehkä meidän kannattaisi miettiä sitä asiaa ettei elämänkumppanin löytäminen ole helppoa kenellekään saatika sitten parisuhde. täydellistä miestä tai naista ei ole. vaikka ihminen haluaakin lisääntyä juuri sellaisen kanssa.
aika jännä yhtälö, epätäydellisessä maailmassa siis täydellisyyden tavoittelu.
vikaa löytyy joka kuoren alta, vain se on takuuvarmaa.
et siitä saa kuin karvaita kokemuksia, hae itsestäsi onnea, koska itsestä se lähtee kukaan ei tule sua tekemään onnelliseksi jos et itse sitä osaa!
siinä vaiheessa kun 30 vuotias mies tai vanhempi seurustelee 20v tytön kanssa? ei ainakaan minusta tämä tyttö vaan pikemminkin mies!
Mies saa kehuja siinä vaiheessa että on saanut haaviin nuoren ja terhakan..pönkitystä pönkitystä....nainen taasen saa ihmettelyjä osakseen että etkö nyt voisi oman ikäsesi kanssa olla... enpä näe siinä mitään oman ekon kohottamista.
nimimerkille "yli 30 v mies", joka totesi että
"Voi näin yli 30v miehenä todentaa että asia on 100% juurikin näin kuin on kuvailtu."
Alkuperäinen viestisi, Takkuhame, oli mukavasti kirjotiettu, hiukan piikkiä muttei tutoa kaikentietävää sävyä joka minua henkkoht ottaa pähän. Vältit sen hyvin, siitä kiitos. Oli suorastaan hauskaa lukea noita päätelmiäsi, eikä tosiaan pieleen mennyt joissakin kohdissa. :D
Tämän vastaajan viestissä taasen annettiin ymmärtää että hän yli 30 miehenä voi todentaa 100% että asia on juuri näin. Ei epäilyksen häviää. Se on kiireinen mies kun on ehtinyt joka ikistä naista haastattelemaan tuohon ikään mennessä, ja todennut heistä asioita joita he eivät itsekään tiedä!
***
Suurin osa miehistä häpeää nuorta tyhmää tyttöystäväänsä kavereiden sekä sukulaisten edessä mutta onhan niitä kiva käydä kuksauttamassa :D
Palautit uskoni siihen, että suomi24 foorumeilta löytyy toisinaan älyllistäkin elämää.
Aika pitkään täällä on ollutkin pelkkää diipadaapaa.
Menee hyvin pitkälti omat kokemukset samaa rataa.
Aloittaja taisi pukea sanoiksi ne asiat, joita useimmat miehet ennen pitkää huomaavat naisista. Ja teki sen kaikenlisäksi vielä ymmärrettävään ja luettavaan muotoon.
Eräs merkki onnistuneesta tekstistä Naisen logiikka-palstalla on se, että aloitus ei kerää valtavaa määrää naisten kommentteja. Se ei nimittäin usein tarkoita sitä, että teksti olisi ollut tyhjänpäiväinen, vaan sitä, että NAISILTA LOPPUI ARGUMENTIT. Tällaisessa tilanteessa on kaksi vaihtoehtoa. Jos aloitus on tyyliltään rento tai jopa asiaton, naiset menevät henkilökohtaisuuksiin. Kun taas tällaisessa tilanteessa kuin nyt, jossa aloitus on viimeisen päälle asiallinen tyyliltään, eivät naiset pysty kommentoimaan mitään. Tietävät itsekin, että nyt liippaa liian läheltä totuutta, eikä ole mitään keinoa lyödä takaisin.
Esimerkiksi nimimerkki "Jyystäjän" tekstit saavat suuren naisyleisön juuri siitä syystä, että niihin naisten on helppo esittää vastalauseita.
tuo kaikkien virhepäätelmien Äiti.
Mikä sinut saa kuvittelemaan, että edes murto-osaan aloituksista KANNATTAA saatikka edes VOISI vastata jollain tapaa, puhumattakaan argumentoinnista? Oletat automaattisesti, että aloitukset ovat kaikki jollain tapaa henkeviä... :D :D
Naiset, nuo katalat maapallon lierot. Eivätkö olekin pirun mutkikkaita mutta samalla ah niin rakastettavia & suloisia... ;-)
varsinkin jos vastaa jollekin.
Minä kirjoitin:
"Se ei nimittäin usein tarkoita sitä, että teksti olisi ollut tyhjänpäiväinen"
Huomaatko rakenteen "ei-usein-tarkoita"? Siis saattaa tarkoittaa, että teksti ei ole lukemisen arvoinen, mutta usein tarkoittaa vain sitä, että naisilla meni jauhot suuhun, ja sitten täytyy yrittää mitätöidä koko aloitus.
"Se ei nimittäin usein tarkoita sitä, että teksti olisi ollut tyhjänpäiväinen, vaan sitä, että NAISILTA LOPPUI ARGUMENTIT."
Tekstini ei ole tarkoitettu naisia vastaan. Kunhan mietiskelin. Usein olen kuullut, että mies ei osaa sitoutua, mutta kuitenkin tuntuu siltä, että juuri mies on koira - laumaeläin - kun nainen taas on kissa - olosuhderiippuvainen.
Tämä näkyy myös avioeroissa, joiden alkuunpanijana on useimmin nainen. Mies kiintyy laumaansa ja on siitä riippuvainen ja sietää epävakaatakin elämää, mutta nainen tarvitsee tyydyttävät olosuhteet.
Kun tähän ilmeisesti biologiseen perustaan lisätään vielä nykykulttuuri, jossa naiselle on rakentunut valtava sosiaalinen ja seksuaalinen valta, niin nuorten naisten käytös on mitä on. Vallasta on otettava kaikki irti. Naisen valta hupenee ikääntymisen myötä, mutta miehellä se kasvaa. Parikymppinen nainen on sosiaalisseksuaalisen uransa huipulla.
kaavamaista käsitystäsi tyypillisestä naisesta. Enkä sitäpaitsi jaksa lukea aina kaiken maailman jaaritteluja kokonaan... :DD Valtava haukotus sumensi näkökykyni hetkeksi.
Pikkuisen naisvihaa ilmassa...?
"Naisen valta hupenee ikääntymisen myötä, mutta miehellä se kasvaa. Parikymppinen nainen on sosiaalisseksuaalisen uransa huipulla."
Tämän ajatuksen olen kuullut usein. Totta on, että perinteisesti osalla miehistä valta senkun kasvaa vielä kuusikymppisinäkin kun naisilla urakehitys harvoin on niin hulppeaa. Mutta nuo harmaat pantterit ovat erittäin pieni osa.
Moni perusäijä on uransa huipulla yläasteella ihailtuna urheilijana, alamäki alkaa siitä kun tytöt lähtevät opiskelemaan ja vanhat sankarit jäävät keskikaljabaariin. Tästä eteeenpäin miehiä lakoo kuin heinää: kun kaikista ei tule muita voittavaa sankaria tai alfaurosta on parempi luovuttaa kokonaan.
Kissa ja koiravertaus oli hyvä. Naisilla on monta sielua ja kuten 5. kerroksen parvekkeelta pudonnut kissa nainen nousee vaikeuksien jälkeen jaloilleen - ei voittajaksi mutta takaisin kiinni elämään. Miesten aika kuluu taistelussa lauman johtajan paikasta ja siinä rytisee niin maksa, avioliitto kuin mielenterveys. Jos lauman johtajan paikkaa ei saa, mies kokee että on loppuiäkseen tuomittu häviäjäksi eikä jaksa enää nousta edes yrittämään.
Surkuhupaisinta on se, että suuri osa miehistä vielä keski-ikäisenäkin yrittää yläastepoikien tavoin samaa unelmien teiniprinssessaa tai samaa tasokasta naista - oli herra tai narri, naimisissa tai ei. Joskus kapakassa on hauska seurata mallikaveriin kohdistettuja iskuyrityksia: miehillä ei ole mitään realistista käsitystä omista mahdollisuuksistaan, asia jonka naiset oppivat jo ala-asteella. Joskus tuntuu, että kaverin pitäisi panna kaulaan lappu:
"vain yli 195 cm juristeille"
"Surkuhupaisinta on se, että suuri osa miehistä vielä keski-ikäisenäkin yrittää yläastepoikien tavoin samaa unelmien teiniprinssessaa tai samaa tasokasta naista - oli herra tai narri, naimisissa tai ei. Joskus kapakassa on hauska seurata mallikaveriin kohdistettuja iskuyrityksia: miehillä ei ole mitään realistista käsitystä omista mahdollisuuksistaan, asia jonka naiset oppivat jo ala-asteella. Joskus tuntuu, että kaverin pitäisi panna kaulaan lappu:
"vain yli 195 cm juristeille""
Tämä surkuhupaisena pitämäsi seikka johtuu siitä, että miesten kontolla on nykyisessä pariutumiskulttuurissa lähes aina aloitteen tekeminen. Kun tarpeeksi ampuu, ehkä joskus osuukin!
Naiset taas valikoivat ja ovat määritelleet itselleen usein epärealistisenkin tason. Yhtä surkuhupainen on itseään tasokkaana pitävä ja miehiä sarjana torjuva nainen, joka ei kuitenkaan tunnu "löytävän" sitä oikeaa.
Kirjoituksessasi hassua oli myös lopetus. Ovatko yli 195 cm juristit jonkinlaisia miesten huippuyksilöitä? Ja kelpaisiko kaverisi automaattisesti heille?
23-vuotias malliystäväni on todellisuudessa löytänyt jo kauan sitten oman menestyjämiehensä, julkkiksen jolla on rahaa, ulkonäköä, asemaa, asennetta ja kokemusta :)
Nainen tarjoaa oletusarvoisesti miehelle tyydyttävät olosuhteet laumassa. Mies kasvaessaan itse ihmisenä, oppii antamaan saman myös naiselle ja yllätyksekseen huomaa, että naiset käytös muuttuu samalla.
En kommentoi alkuperäistä, koska se on kirjoitettu avoimesti miehen näkökulmasta naisia kunnioittaen kuitenkin. Hyvä teksti ja herättää mielenkiintoista keskustelua.
Omalta osaltani voin sanoa, että oeln mielestäni nyt 30v. kauniimpi kuin koskaan aiemmin. Lapsen pöreys on hävinnyt ja jäljellä naiselliset muodot. Miesten kuolaamisen tarjoamaa valtaa en ole koskaan ymmärtänyt enkä sitä osaa vieläkään hyödyntää (kun en lyhyitä suhteita harrasta). Aikusiempi koen silti olevani nyt enkä enää yhtä epävarma kuin nuorena.
Hienoa, että pystyit sanomaan myös tämän ulos
"Ihastunut mies ei pysty koskaan antamaan naiselle persoonaansa yhtä kokonaisvaltaisesti kuin nainen miehelle."
sillä henkistä yhteyttä kaipaavalle parikymppiselle tämä voi olla ahdistavakin kokemus. Kukaan ei kommunikoi hänen persoonallisuutensa ja henkisten tarpeidensa kanssa... aidosti, tyydyttävällä tavalla. Miehet hakevat parikymppisistä seksuaalista tyydytystä sekä pönkitystä heihin verrattuna "viisaalle, älykkäälle, you-name-it" egolleen. Mutta kuka saa, mitä tarvitsee?
Naiselta ei heteromies tule tarvitsemaansa saamaan tai toisinpäin. Siinä on se sukupuolten välinen kuilu.
Nuori nainen kaipaa nuorelta mieheltä 40v. ukon henkisiä ominaisuuksia, vanha nainen vaatii 40v. ukolta 20v. pojan kestävyyttä..
Siis vain homot ja lesbot voivat saada mitä haluavat.
ja vieläpä hauskalla tavalla.
En silti usko, että nuori nainen kaipaa miestä varustettuna suurella määrällä henkisiä ominaisuuksia, jollei mies ominaisuuksineen pysty ymmärtämään naista. Eikä hän tietysti pysty, vaikka aloituksen perusteella voisi niin luulla. Parikymppisiä lähinnä tuijotetaan kiimaisina ja kuvitellaan, että nainen on omastakin mielestään genitaalialueidensa kokoelma.
Mutta hei - kypsymätön 20-vuotias tyttönen kuvittelee, että toinen ihminen voisi ymmärtää häntä ja vastata hänen henkiseen nälkäänsä.
Kypsä 40-vuotias nainen tietää, että fyysinen saanti ja kestävyys on vaatimuksena jo paljon realistisempi. :-DD
Ps. En aio homoutua, sillä naiset ovat ällöjä, kieroja ja v-mäisiä. :D
Olipa puuduttavaa ja negatiivissävyistä tekstiä. En jaksanut lukea loppuun. Vähän elämäniloa lisää siihen asenteeseen!
Eipä ole ihme, jos tämä pohdiskelu ei saa naisilta kommentteja, naiseuden eri muodot ja vaiheet oli siinä niin tyhjentävästi selitetty. Hyvään ei usein ole mitään lisättävää. Jos hyvään jotain lisää se menee pilalle.
Elämäni nainen sisältyy näihin kahteen kappaleeseen:
""Kypsyneet kolmekymppiset tajuavat, että huonossa parisuhteessa jokainen päivä on liian pitkä ja hyvässä parisuhteessa liian lyhyt. He ymmärtävät, että olisi löydettävä ihminen, jonka kanssa on hyvä olla. Samalla heille valkenee, että hyvä suhde on rakennettava joustamalla, kuuntelemalla ja ymmärtämällä. Näille naisille mies ei enää ole naisen narsismia tukeva palveluksia tarjoava väline, vaan tasavertainen kumppani. Kypsä nainen tunnistaa omat heikkoutensa ja miehen heikkoudet ja nalkuttamisen sijaan rutistaa niitä. Elämä nyt vain on epätäydellistä, mutta "kiitos kuitenkin että olet siinä rinnalla".
Vartalon fyysinen vajoaminen ei estä kolmekymppistä naista nauttimasta siitä. Hän tulee tutuksi ruumiillisuutensa ja seksuaalisuutensa kanssa ja luopuu suorittamisesta ja nautintoon liittyvästä häpeästä. Hän uskaltaa kertoa, pyytää, antaa ja iloita. Seksuaalisen avoimuuden taustallakin on naisen ymmärrys epätäydellisyydestä - oman itsensä, miehen ja elämän epätäydellisyydestä.""
t. Eräs yli kolmekymppinen mies.
Onneksi et kirjoittanut tätä paskaa rekattuna. Olisi uskottavuus mennyttä kalua...
...mistä näitä sikiää? Luojan kiitos suurin osa ihmisistä kuitenkin on sellaista sakkia, että eivät lankea yleistysten kirouksiin. Osa taas katkeroituu ja sitten näistä "totuuksista" löytyy taas yksi hyvä syy olla katsomatta peiliin.
"Onneksi et kirjoittanut tätä paskaa rekattuna. Olisi uskottavuus mennyttä kalua..."
Riippuu kokolailla siitä, mitä uskottavuudella tarkoitetaan. Olen tehnyt arkisia havaintoja ja kerroin niistä subjektiivisen näkemykseni. Tieteellisiä kriteerejä esitykseni ei täytä eikä sen avulla voi myöskään kuvata sosiaalisen tai persoonallisen käytöksen lainalaisuuksia. Tämä ei tee kuitenkaan tyhjäksi pohdintaani tai havaintojani. Vastaan saa toki väittää.
Reaktiostasi voi päätellä paljon... ;)
Hih. :)
Hihkuisin ilosta, jos joskus - edes kerran - minutkin huomioitaisiin näissä jutuissa.
Yleistykset ovat minulle punainen vaate, myönnetään. Miksei voi sanoa vaikka, että "minusta tuntuu, että..." tai "oman, suppean kokemukseni mukaan..."?
kuinka monta miestä on jo tuonut tässä ketjussa esille, että myös heidän kokemuksensa tukevat tuota "naiseuden teoriaa"?
Ja elävässäkin elämässä tapaa valitettavan usein tyyppejä, jotka perustavat mielipiteensä stereotypioihin ja ennakkoluuloihin. Ymmärrän kyllä, että monille ihmisille se on se helpompi tapa hahmottaa maailmaa. Mutta paljon sellaisessa on myös sitä peiliinkatsomisen pakoilua.
"Onneksi et kirjoittanut tätä paskaa rekattuna. Olisi uskottavuus mennyttä kalua..."
Hyvä neuvo, mutta oletko vielä sisäistänyt sitä itsekään? ;)
Ei Lauran tavoitteisiin olekaan koskaan kuulunut uskottavuus.
Laura on kriittinen, suorapuheinen ja inhoaa yleistävää skeidaa.
Minä (kirjoittaja) olen ihan eri juttu. Paitsi että minäkin inhoan typeriä yleistyksiä.
Olen täysin samaa mieltä.
anteeksi mutta minusta sinä vaikutat hieman epätasapainoiselle ihmiselle kärsitkö häpeäongelmista vai miksi turvaudut stereotypioihin etkä uskalla tutustua naisten ajatuksiin - mistä mitä ilmeisemmin et tajua mitään! Jokainen isä ja äiti suojaa tyttäriään ehkä rahullakin pelottelulla juuri kaltaisiasi miehiä vastaan...
Kirjoitat ilmeisesti omakohtaisiin kokemuksiin ja havaintoihin perustuvaa hyvää ja selkeää tekstiä, mikä on melko harvinaista näillä palstoilla. Yleistämisen puolellehan tuo menee, mutta sehän on luonnollista, jos pyrkii tekemään vaikutuksen puheillaan. Osa väitteistäsi pitää varmasti myös paikkansa ja liioitellut jutut ("Älykkäätkin nuoret naiset nielevät laskelmoitua lässytystä kuin hauki särkeä.", "Nuoren naisen lauma ei ole mies, vaan muut naiset." jne.) on hienosti kätketty tosiasioiden sekaan . Kokonaisuutena hyvä, lopetus hieman ontuu "VAROITUS: Nuori nainen ei pyri luomaan pysyvää parisuhdetta, vaikka niin kuvittelisi. Varo!" Tämän olisin muotoillut tyylikkäämmin, jotta se sopisi paremmin muuhun tekstiin.
Kun kerran tykkäätte analyyseistä ja yleistämisestä, niin analysoikaa vaihteeksi miehiäkin ja havaitkaa miten miehet pönkittävät egoaan nuorilla naisilla tai narsismissaan leikittelevät näiden tunteilla, etenkin nuorien ja kokemattomien!!
Niin _pelimiehet_ nyt panee nuoria naisia tuosta vaan ja mikäs siinä kuten tuossa tekstissä sanottiin. Ja vitut 20-26 vuotiaat naiset mitään kokemattomia ovat hankkiudu eroon tuosta neitsyt myytistä.
Hyvä on, minä myönnän!
Olen 24-vuotias neitoinen ja minä voin auliisti myöntää, että olen vielä monilta osin pikku prinsessa.
Kirjoituksesi osui melkolailla kohdalleen, vaikka siinä ehkä hieman yleistämistä saattoi ollakin.
En osaa omasta kasvamisestani sanoa vielä muuta kuin että takkiin on tullut ja varmaan tulee lisääkin. Mutta melko hyvin tuo osui yksiin kun vertasin tekstiäsi kahteen vanhempaan siskooni; pikku hiljaa he näyttävät luopuvan prinsessatiaroistaan ja katsovat (tai ainakin yrittävät katsoa) maailmaa sellaisena kuin se on.
Minäkin varmaan seuraan perässä.
Mutta, anna meidän prinsessojen kasvaa ja kokea, ei sitä elämässä muuten varmaankaan opi, kuin kantapään kautta.
MUUTA KUIN FYYSISEN TAKOMISEN..FAKTA
itseäni ja sukupuolista aktiivisuuttani joka alkoi 16-vuotiaana, niin luulisin jotain oppineeni kymmenessä vuodessa. Varsinkin muutakin kuin sen takomisen. Nyt ollaan jo yli kolmenkympin ja eipä tässä ole sanottavasti tullut kokemuksiin muutosta. Nuorempanan kun tuli kokeiltua vähän kaikenlaista.
Isä opetti aikoinaan päinvastoin: Miehet etsivät seikkailuja ja pysyvät koko ikänsä jalka oven raossa valmiina lähtemään. Kun olin 12 isä kertoi esimerkkinä, miten he aina nuorena iskivät naisia ja hankkiutuivat niistä eroon jo alkuillasta, että ehti hoidella samana iltana kaksi.
Oliko se Pelle vai Kari Peitsamo, joka aikoinaan lauloi: "Pojat hakee tyttöjä tanssiin, tytöt poikia naimisiin".
Taas yksi, joka on tullut dumpatuksi ja tämän kokemuksen perusteella päättää laatia "asiantuntevan" analyysin naisten sielunelämästä. Paljonpa sinäkin olet naisia ehtinyt elämäsi aikana käymään läpi, päätellen ikäryhmistä, jotka kirjoituksessasi esittelet. Omakohtaisiin kokemuksiinhan kerrot havaintojesi perustuvan, jos en aivan väärin muista? Onko sinulla kenties ongelmia sitoutumisrintamalla?
Nämä "analyysit" ovat vain jatkumo miesten vuosituhansia kestäneelle yritykselle päästä määrittelemään mitä naiseus on (ja syyttää samalla kaikista vastoinkäymisistänne naisia). Valitettava fakta vain on, että vaikka kuinka suoltaisitte p*s... siis näitä analyysejä, ette koskaan tule saamaan naista siihen asemaan, johon meidät haluaisitte: Meidän elämäntehtävämme ei ole palvoa ja passata teitä läpi elämänne, emmekä ole olemassa vain tyydyttääksemme teidän halunne. Voitte purnata tätä vastaan niin paljon kuin sielu sietää, mutta tosiasiat eivät siitä miksikään muutu. Tekisitte itsellenne palveluksen, jos ryhdistäytyisitte ja katsoisitte peiliin.
"Nämä "analyysit" ovat vain jatkumo miesten vuosituhansia kestäneelle yritykselle päästä määrittelemään mitä naiseus on"
Vastaavasti naistenlehtidiskurssi on viatonta ajankulua, vai mitä? Miehet alkavat syrjäytyä jo kouluiässä, mutta feministit mekastavat naisten sorrosta. Miehet menestyvät koulussa huonommin, tekevät itsemurhia enemmän, kuolevat nuorempina, tuhlaavat vuoden armeijassa, ottavat TV:ssä läimäyksiä naisilta, kärsivät naisten harjoittamasta perheväkivallasta saamatta apua ja ovat tutkimusten mukaan onnettomampia kuin naiset, mutta silti naisen sortokuvaa työnnetään sinne ja tänne.
Miten voikin olla niin, että nainen on toistuvasti uhri ja jää yhteiskunnan rakenteiden alle, mutta sen sijaan miestä kehotetaan ryhdistäytymään ja katsomaan peiliin. Asetelma on se vanha tuttu: epäempaattinen rahajohtaja käskee masentunutta ottamaan itseään niskasta kiinni ymmärtämättä tuon taivaallista tilanteen todellisuudesta. Sama epäempaattisuus näyttää leviävän yhä useampiin naisiin.
Jotkut naiset ovat kasvaneet niin itseriittoisiksi, etteivät he enää kertakaikkiaan kykene asettumaan miehen kanssa tasaveroiseen asemaan, vaan aina kun heidän egoonsa sattuu, aloittavat he rakentavan dialogin sijasta syyttämisen. Erityisesti tähän sortuvat nuoret naiset. Vähän vanhemmat osaavat suunnata katseensa kokonaisvaltaisemmin.
Minä en tarvitse egolleni pönkittäjää, koska egon kohotus tai korkealentoinen ura ei muutenkaan kiinnosta. Teen erittäin mielelläni ruokaa, leivon leivät, tiskaan tiskit, huolehdin oman osani kodin arjesta ja ilahdutan vaimoani pienin teoin ja elein. Sen sijaan minä en aio sietää enää yhtään pikkuprinsessaa, jolle naistenlehtidiskurssi on suoltanut sellaisen mallin, että hänellä on pelkästään oikeuksia ilman velvollisuuksia.
Kaikki naiset eivät ole näitä prinsessoja. Terveitsetuntoisia, arkijärkisiä ja nykyisin myös korkean koulutuksen hankkineita naisia löytää esimerkiksi maaseudulta. He osaavat näyttää kaapinpaikan ja pitävät puolensa, mutta he osaavat myös ottaa miehen huomioon eivätkä prinsessoidu itseriittoisuuteensa.
Mutta tuskin sinä olet kärsinyt yhdestäkään noista asioista mistä miesten kerrot kärsineen ja mesoat feministeistä. Anteeksi nyt mutta soopasi on todella naistenlehtitasoista skeidaa etkä oikein pääse kovinkaan syvälle perusteluissasi tai siltä se vaikuttaa näin "lukeneen naisen" näkökulmasta.
Ainoa asia, joka näistä iänikuisista itkuvirsistä tulee mieleen on se, että nykyajan suomalainen mies on tahdoton, selkärangaton, p*llun perässä juokseva vässykkä, joka on niin mieltynyt leikkimään marttyyria ja suoltamaan leikkinsä tueksi naisanalyyseja, ettei vahingossakaan huomaa koskaan vilkaista peiliin. Siitä olisi satavarmasti enemmän hyötyä, kuin näiden "teorioiden" kehittelystä.
Tirskautahan vielä muutama tippa tätä pahaa maailmaa. Riehumallahan sinä luulet sen muuttuvan haavekuviksesi. :)
Huoh
Ainoa asia, joka näistä iänikuisista itkuvirsistä tulee mieleen on se, että nykyajan suomalainen mies on tahdoton, selkärangaton, p*llun perässä juokseva vässykkä, joka on niin mieltynyt leikkimään marttyyria ja suoltamaan leikkinsä tueksi naisanalyyseja, ettei vahingossakaan huomaa koskaan vilkaista peiliin. Siitä olisi satavarmasti enemmän hyötyä, kuin näiden "teorioiden" kehittelystä.
Älä yliarvioi pillun merkitystä: analyysisi kaipaisi nyt jotain hieman syvällisempää näkökulmaa.
Miehet tai naiset tuskin ovat 'perusominaisuuksiltaan' muuttuneet siinä määrin, että voisit puhua 'nykyajan' miehistä suhteessa johonkin menneisyyteen.
Kyse on kuitenkin siitä, että (rakentavaakaan) kritiikkiä on vaikea ottaa vastaan jos se on pääosin negatiivista. Tämä koskee tietysti naisia ja miehiä, eikä siinä ole sukupuolten välisiä eroja.
Eroja sen sijaan löytyy monista muista asioista; osa niistä on yleistettävissä osa taas enemmän yksilöllisiä.
Pillua saa jokainen, joka sitä tietyllä hetkellä tarpeeksi haluaa. Pillun 'saamisella' on toki hyvinkin suuri merkitys, sitä emme tietenkään kiellä.
Totuus on kuitenkin se, ettei sen vuoksi mihin tahansa voi taipua - ainakaan jollain lailla ajatteleva yksilö.
Ihan hauska kirjoitus sinänsä, hienoa yleistystä isosta asiasta: ajatella, koko ihmiskunnan naisten (oisko siis noin 3 miljardia ihmistä?) elämän voi näin vaan tiivistää suomi24-palstalle, johon komppaajia löytyy, jotka oman elämänsä todella mittavankäsittämättömänlaajan empiirisen tutkimuksensa ansiosta myös tuntevat nuo kaikki 3 miljardia. Hitsi. Miten te kerkeette?! Mä kun en ole tutustunut kun muutamaan sataan mieheen... Tai tuhanteen. Enkä siis makaamalla niitten kaikkien kanssa.
Kyllä se ihminen on toisten asioissa älykäs, viisas ja kaiken tietävä. Mutta, kysymys: miksei ihmiset enemmän analysoi tutuinta ihmistä maailmassa, arvostele sitä ja kerro asioita, jotka todella tietävät? Eikö se olisi kaikkein helpointa tehdä juuri siitä yhdestä ihmisestä jonka tietää parhaiten, kertoa sen kropasta ja mielipiteistä, vanhenemisesta ja elämästä, ja tietyllä tavalla, kun näkee siihen maailman tutuimpaan ihmiseen verraten muita ihmisiä koko ajan, huomaa, ettei yksikään ole samanlainen. Eikö siis onnistumisprosentti kasvaisi, jos arvostelisi, hakkuisi, kritisoisi ja esittäisi pommin varmoja teorioita siitä, minkä oikeasti tuntee, täältä 6 miljardin ihmisen joukosta sata varmasti. Jaa kenestä?
No itsestään...
Ai ei tunne vai? Ai on helpompi kritisoida muita? Olla tietävinään muista, arvostella muita, kertoa muitten totuuksia... Niin... Tavallaan. Ja onhan se silloin pakko naisia yrittää, kun ei miehiä pysty, kun sekin osuu jo yleisesti liian lähelle. No, eipä siinä, siitä vaan. Siitä se onni varmaan löytyy!
elämän voi näin vaan tiivistää suomi24-palstalle.................
Kyllä tuossa alkuperäisessä viestissä varmaankin oli paljon totuutta 20-30-vuosien välillä, vanhemmista naisista en osaa vielä sanoa. Monien tuntemieni miespuolisten ihmisten kokemukset ainakin tukevat takkuhameen analyysiä, joskin eivät kaikki (olen itse nainen).
Huomauttaisin, että tuosta poikkeavia elämänjanojakin löytyy. Itseni kaltaiset naiset ovat sitoutuneet nuorena, eivätkä välttämättä sellaiseen mieheen johon kannatti. Olin itse vastuunkantaja, huolehdin perheen raha-asioista, siivouksesta ja ruoista, ja kakaramainen mies liihotteli missä milloinkin. Parisuhteeni oli jatkumoa lapsuudenkodille, jossa jouduin ottamaan todella nuorena vastuuta sisaruksista ja vanhemmistakin, kun he eivät jaksaneet.
Nyt vanhemmiten olen kurkkua myöten täynnä vastuuta ja huolehtimista. Ei tarkoita, että alkaisin lentää kukasta kukkaan tai käyttäytyä vastuuttomasti, vaan sitä, että en ole koko ajan muita varten olemassa. Lapsia en koskaan ole halunnut, koska en ole saanut olla koskaan rauhassa lapsi - jatkuva muista huolehtiminen väsytti minut ennen aikojaan. Olen silti elämäää täynnä - ihan siksi, että olen ymmärtänyt, miten nautinnollista on joskus olla olemassa sitä varten, että tekee omasta elämästään mielekkään.
Nykyisen mieheni kanssa olen paras kaveri ja kumppani ja pidän hänestä kiinni parhaani mukaan. Tiedän, että huohoja miehiä löytyy vaikka kuinka, ja hyvään todellakin panostan. Epäloogisesti olen silti ensimmäistä kertaa enämässäni nyt reilusti yli kolmekymppisenä saanut (ikäisiltäni) miehiltä huomiota hämmentävässä määrin. Ehkä en aiemmin kaikelta huolehtimiseltani ehtinyt sitä huomata tai sitten olen niin hyvinvoiva ja onnellinen, että se kiinnittää huomion. Mitään narsistiasia kuvitelmia en silti elättele, tässä isässä olen jo oppinut että tärkeät asiat ovat ihan muualla kuin pinnallisissa asioissa. Arvostan enenn kaikkea korvien välisiä asioita, myös itsessäni.
Välitän läheisistäni kuten ennenkin, mutta terveemmällä tavalla. Nuoruuden kaikennielevä huoli on haipunut ja jättänyt tilaa myös omalle elämälle. Olen rakstava täti sisarusten muksuille ja vietän aikaa perheeni kanssa aina kun voin. lasten hankkimista en enää edes harkitse.
Joskus huvittaa kun kuulen olevani itsekäs, kun en jaksa äitiyttä. En koskaan kero näille paheksujille, että olen ollut jo persukouluiässä vastuussa sellaisista asioista, jotka toisille valkenevat vasta omien lapsien myötä. Joku ulkopuolinen voi ihan hyvin kuvitella, että olen joku teini-ikään jämähtänyt rinsessa, joka ei vain halua luopua itsekkäästä elämästään. Be my guest, minulla on kyllin paksu nahka kestääkseni pään aukomiset ja nälvimisen.
Se, mik änäkyy ulkopuolisille, on vain pintaa, se oli tämän kirjoiutksen pointti. Älkää siis olkokovin kärkeviä tekemään johotpäätöksiä, jos ette tunne ko. ihmistä kyllin hyvin. ITsekin pyrin tähän, molempien sukupuolten kohdalla. Joskus onnistuu, joskus ei. ;)
Perus, ei peRSUkoulu. :D
Miksi ihmeessä sinun kaltaisesi vanha ja älykäs pieru sitten haaveilee nuorista naisista.Kauneuden vuoksiko?Olet yksinkertaisesti liian vanha, valitse iältään sopiva kumppani ja jätä nuorten naisten hyväksikäyttäminen välistä, siten ehkä saat arvostusta etkä halveksuntaa naisilta.
Toiseksi, mitä se kertoo oman tunne-elämäsi ongelmista tai omasta narsistisuudestasi että palvot vain nuoruutta ja nuoria naisia joiden kuitenkin koet olevan sinulle liian nuoria? Oletko parantumattomasti sairas ja imet nuorista naisista itseesi energiaa jota sinulla ei ole, haaveita jotka eivät koskaan tule toteutumaan vai kuvitteletko narsistisuudessasi että nuori nainen tai ylipäätänsä kuka tahansa nainen palvoo sinua ja omistautuu sinulle koko ruumiillaan ja sielullaan?
Osittain silti hienoa tekstiä mutta olet sen lähestulkoon niellyt suoraan jostain Freudin oppikirjasta.Opi myös tulkitsemaan ja kritisoimaan teorioita ettei niistä tule sinulle uskoakin suurempi oppikirja.Keskityit teksissäsi vain katkeraan tilitykseen nuorista naisista vaikka luulen että suurempaa apua sinulle olisi sukeltaa itseesi ja miettiä oman elämäsi lähtökohtia, tarpeita jne jne ja valita kumppani sitten sen mukaan kun "löydät itsesi" joku kaunis päivä.
Joo samaa voisi sanoa miehistä
ALLE 40-v mies ei pysty sioutumaan.Aamen.