Kansannoususta maksetiin raskas vero ( Aamulehti 21.10. 2006)
Unkarin kansannoususta on kulunut 50 vuotta. Kansannousu ja sen kukistaminen neuvostopanssarein ravistelivat ihmisiä myös Suomessa. Äskettäin edesmennyt runoilija Jarkko Laine koki kansannousun tapahtumat 9-vuotiaana poikasena turkulaisessa työläiskodissa: ”Saman vuoden lokakuussa oli Unkarin kansannousu. Me emme tienneet Unkarista kuin jalkapalloilija Ferenc Puskasin ja juoksija Sandor Iharoksen, mutta radion välittämä hätä ja vanhempiemme voimaton suuttumus vaikuttivat niin syvästi, että halveksuntani Neuvostoliittoa kohtaan ei koskaan ehtinyt laantua” (Soutajat Aurajoella, 2001) . Vaikka itse olin tuolloin pikkuvauva, äitini kertomukset ja lehtileikekokoelmat tekivät vuoden 1956 Budapestista oman maailmankatsomukseni rakennuspuun. Neuvostoliiton brutaaliuden varjoja vasten korostuu Unkarin lyhyeksi jäävän vapauden valo ikään kuin messiaanisen ajan kajona.
Kansannousu alkoi lokakuun 23. päivä 1956, kun kuohuvan Puolan tueksi järjestetty solidaarisuudenilmaus kasvoi suurmielenosoitukseksi Unkarin oman riippumattomuuden ja demokratian puolesta. Ensimmäiset laukaukset ammuttiin parlamenttitalolta radiotalolle siirtyneiden mielenosoittajien vallatessa rakennuksen. Seuraavaa paria päivää leimasivat katutaistelut Budapestissa ja vallankumouskomiteoiden synty ympäri maata. Noina päivinä vastanimitetty pääministeri Imre Nagy koetti vielä jarruttaa vallankumouksellista kehitystä, mutta mukautui siihen sitten koko sydämellään. Unkari sai monipuoluehallituksen, joka tunnusti vallankumoukselliset komiteat paikallishallinnoksi. Järjestysvalta siirtyi kapinallisten ja asevoimien sotilaiden muodostamalle kansalliskaartille.Yhteiskuntafilosofi Hannah Arendt kuvasi Unkarin tilannetta ”suureksi tasavallaksi”, jossa kansalaiset käyttävät suoraa valtaa.
Kaiken huippuna Nagy ilmoitti Unkarin eroavan Varsovan liitosta ja julistautuvan puolueettomaksi maaksi. Unkari eli ennen kokemattoman yhtenäisyyden huumaa.Uusi puoluejohtaja János Kádar kuitenkin livahti vaivihkaa Budapestista neuvostojoukkojen tukikohtaan. Samaan aikaan Budapestista vetäytyneet neuvostojoukot alkoivat ryhmittyä palatakseen ja aamulla 4. marraskuuta ne tunkeutuivat taistelevaan kaupunkiin. Edellisyönä oli pidätetty neuvotteluihin kutsuttu unkarilaisten sotilasjohtaja, kenraali Pál Maléter. Kiivaimmat taistelut käytiin Budapestin työläiskaupunginosissa ja vielä aseiden vaiettua keskustyöläisneuvoston julistama yleislakko uhmasi miehittäjää ja Kádarin nukkehallitusta.
Unkarilaiset maksoivat kansannoususta raskaan veron. Kansannousussa kuoli 3 000 ihmistä. Maasta pakeni yli 200 000 ihmistä, ja jälkiselvittelyissä teloitettiin lähes 400 ihmistä ( mm. Nagy ja Maléter) ja 16 000 joutui vankilaan. Sortotoimet jatkuivat 1960-luvun alkuvuosiin, jonka jälkeen Kádar aloitti talouden ja kulttuurielämän liberalisointia sisältäneen sovinto-ohjelmansa. Mutta mennyttä ei unohdettu. Kesäkuussa 1988 Budapestissa järjestettiin hautajaiset, joissa Nagy, Maléter ja kolme muuta teloitettua haudattiin uudelleen. Hautaan laskettiin myös kuudes ja tyhjä arkku, joka symbolisoi kaikkia surmattuja. Nuori lakimies, vastaperustetun Fidesz-puolueen johtaja Viktor Orbán vaati hautajaispuheessaan vapaita vaaleja ja neuvostojoukkojen poistumista maasta. Seuraavana vuonna pyöreän pöydän neuvottelut johtivat siirtymiseen demokratiaan. Kansannousun 50-vuotismuistojuhla on Unkarin suurin kansallinen juhla sitten vuosituhannen vaihtumisen. Mutta unkarilaiset viettävät sitä jakautuneena "viimeisen kadarilaisen", pääministeri Ferenc Gyurcsányn, jakaessa mielipiteet.
Aulis Kallio
Jälkikirjoitus:
Olen tavannut julkisesti muistaa Unkarin kansannousua. Ensi kerran 20-vuotispäivänä trotskilaisessa Neuvostovalta-monistelehdessä 1976, sitten Yleisradion radiodokumentilla ja Aamulehden alakertajutulla 1986. Silloin muuri oli vielä pystyssä, Suomi oli suomettunut ja kansannousun aktiivinen muistelu toisinajattelijan puuhaa.
http://auliskallio.blogspot.com/
UNKARI 1956
18
545
Vastaukset
- aulikselle
hieman lisää infoa..
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000127&posting=22000000020621360 - Huhtiniemen Heikki
Janos Kadar oli todellinen Unkarin kansannousun sankari.
Hän oli ainoa, jolla oli munaa tehdä loppu svabodasta ja riehumisesta, pyytää Puna-armeija apuun ja laittaa Unkari kuriin ja järjestykseen.
Jos Unkari olisi saanut sooloilla mielensä mukaan, siitä olisi nopeasti tullut täysi sotatanner NATO-joukkojen ja Varsovan liiton joukkojen välille.- Anonyymi
Se mitä Unkarissa syksyllä -56 tapahtui oli kuitenkin se pienemmän riesan tie, Koskelan sanoja lainatakseni.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se mitä Unkarissa syksyllä -56 tapahtui oli kuitenkin se pienemmän riesan tie, Koskelan sanoja lainatakseni.
Hienoa, että stallaria ilahduttaa moinen neukkuimperialismin kukkanen!
Unkarin kansannousu (unk. 1956-os forradalom tai 1956-os felkelés) oli Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalinin kuolemaa vuonna 1953 seuranneen suojasään ja sisäisten uudistusten hitauden aiheuttaman tyytymättömyyden innoittama kansannousu Unkarin kommunistihallintoa vastaan vuonna 1956. Ensimmäiset väkivaltaiset yhteenotot käytiin maan pääkaupunki Budapestissa 23. lokakuuta. Tilanne riistäytyi nopeasti kommunistisen Unkarin työväenpuolueen hallinnasta, ja apuun pyydettiin maassa olleita neuvostojoukkoja. Neuvostojoukot joutuivat vetäytymään katutaistelujen jälkeen 30. lokakuuta ja Imre Nagyin johtama hallitus otti käyttöön monipuoluejärjestelmän. Neuvostoliiton panssarivaunut vyöryivät kuitenkin takaisin kaupunkiin 4. marraskuuta, ja taistelut olivat tällä kertaa ohi nopeasti. Virallisesti taistelut päättyivät 11. marraskuuta mennessä, mutta pienempiä vastarintapesäkkeitä oli Unkarin maaseudulla vielä kuun loppuun saakka.
Noin 2 600–3 000 unkarilaista ja noin 700 Neuvostoliiton sotilasta kuoli kansannousussa. Noin 180 000 unkarilaista pakeni ulkomaille. Valtaan nousi János Kádárin hallitus, jonka kurinpalautuksen aikana tuhansia tuomittiin vankeusrangaistuksiin ja satoja teloitettiin, heidän joukossaan myös Imre Nagy. Maassa aikanaan vallinnut stalinistinen järjestelmä ei kuitenkaan palannut, ja Kádárin hallitus ryhtyi myöhemmin asteittaisiin uudistuksiin.
Unkari vapautui lopulta 1990 ja sen jälkeen tyyli muuttui! Kaikki neukkujen patsashirviöt koottiin kaupungin ulkopuolelle erityiseen patsaspuistoon turisteille. Suurella vaivalla paikannettiin 1956 murhatun Imre Nagyn hauta ja hänet haudattiin uudelleen kansallissankarina Budapestin keskustaan!
Kukaan tuskin muistelee enää kananpetturi Janos Kadaria ja vielä vähemmän kiittelee neukkusikoja! - Anonyymi
Stallarin mielipuolinen näkemys!
Natolla ei ollut mitään tekemistä Unkarin kapinan kanssa.
Ilman NL:n puuttumista Unkarista olisi tullut vähitellen itsenäinen demokratia.
Sellainen ei NL:n diktatuurijohdolle sopinut. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Stallarin mielipuolinen näkemys!
Natolla ei ollut mitään tekemistä Unkarin kapinan kanssa.
Ilman NL:n puuttumista Unkarista olisi tullut vähitellen itsenäinen demokratia.
Sellainen ei NL:n diktatuurijohdolle sopinut.Näin on! Kommarit vieläkin harhoissaan uskottelevat itselleen, että Neuvostoliitossa vallitsi tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja kansanvalta. Ei mitään noista vallinnut tuossa saatanallisessa orjavaltiossa.
Muutamat harvat fasistiset kommarijohtajat sen sijaan kontrolloivat kaikkea, ja mikä pahinta, myös ihmisten ajatuksia.
Eikä tämä punafasismi ollut tarpeeksi oman kansan piinaamiseksi, vaan nämä helvetin lähettiläät Kremlissä kontrolloivat myös unkarilaisten, tsekkiläisten, romanialaisten, bulgarialaisten, itäsaksalaisten ja puolalaisten elämää. Suomessakin oli paljon stalinismiin sairastuneita, kuten vaikkapa Jaakko Laakso. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näin on! Kommarit vieläkin harhoissaan uskottelevat itselleen, että Neuvostoliitossa vallitsi tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja kansanvalta. Ei mitään noista vallinnut tuossa saatanallisessa orjavaltiossa.
Muutamat harvat fasistiset kommarijohtajat sen sijaan kontrolloivat kaikkea, ja mikä pahinta, myös ihmisten ajatuksia.
Eikä tämä punafasismi ollut tarpeeksi oman kansan piinaamiseksi, vaan nämä helvetin lähettiläät Kremlissä kontrolloivat myös unkarilaisten, tsekkiläisten, romanialaisten, bulgarialaisten, itäsaksalaisten ja puolalaisten elämää. Suomessakin oli paljon stalinismiin sairastuneita, kuten vaikkapa Jaakko Laakso.Baltian maat unohtuivat, sori virolaiset, latvialaiset ja liettualaiset!
- Anonyymi
Hieno yksityiskohta oli se kun neukut ilmeisesti paikallisen ylipäällikön ( Juri Andropov) sopimissa neuvotteluissa teloitti koko hallituksen. Tämä oli isku kansannousulle ja avasi tiet nevostopanssarien tuomalle rauhan- ja ystävyyden viestille. Teurastajatoiminnan mies Andropovista tehtiin sitten myöhemmin kiitokseksi koko Neuvostoliiton päällikkö.
- Anonyymi
Onneksi tämä ymmärsi itsekin taustansa verisyyden ja älysi kupsahtaa nopeasti ilman, että kerkisi juuri virkaansa hoitaa!
- Anonyymi
Erikoista, että noin rohkea kansa nuolee tänään lampaina Orbanin saappaita ja antaa alistaa itseään oman johtajansa toimesta.
- Anonyymi
Väärin, unkarilaiset haluavat vain päättää itsenäisesti omista asioistaan, eivätkä suostu monikansallisen EU:n marionetiksi.
- Anonyymi
Imre Nagy ja hänen kaverinsa olivat täysiä tolloja kun kuvittelivat voivansa johtaa Unkarin N-liiton vastaiseen leiriin siinä suurpoliittisessa tilanteessa. Unkari maksoi näiden tollojen toiminnasta kovan hinnan.
Onneksi Kekkonen & kumppanit eivät moiseen typeryyteen sortuneet vaan tajusivat kovat realiteetit.- Anonyymi
Unkarin kansannousu syksyllä vuonna 1956 alkoi työläisten ja opiskelijoiden mielenosoituksesta. Budapestista alkanut tapahtumaketju laajentui nopeasti veriseksi kansannousuksi, josta seuranneet väkivaltaisuudet ja neuvostojoukkojen väliintulo järkyttivät koko Eurooppaa.
Neuvostoliiton diktattori Josif Stalinin kuolema ja uuden neuvostojohdon puheet istuttivat Itä-Euroopan kansoille ajatuksen paremmasta tulevaisuudesta. Myös Unkarin sisäinen ilmapiiri oli kesällä 1956 erittäin tulehtunut. Suuri osa kansalaisista oli saanut tarpeekseen stalinistisesta sosialismin mallista ja sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään.
Tiistaina 23.10.1956 mielenosoittajat kokoontuivat kansallisten muistomerkkien läheisyyteen ympäri Budapestia. Banderolleissa ja julisteissa vaadittiin reformia Unkarin kommunistihallintoon, neuvostojoukkojen vetäytymistä, suurempia palkkoja sekä vapaita vaaleja. Väkivaltaisesti yltynyt mielenosoitus levisi nopeasti koko Unkariin. Kansannousun aikana pääministeriksi noussut Imre Nagy julisti 25. lokakuuta Unkarin eroavan Varsovan liitosta.
Neuvostoliiton johdolle tämä ei kuitenkaan käynyt, joten se päätti lopulta ryhtyä sotilaallisiin toimenpiteisiin säilyttääkseen Unkarin valtapiirissään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Unkarin kansannousu syksyllä vuonna 1956 alkoi työläisten ja opiskelijoiden mielenosoituksesta. Budapestista alkanut tapahtumaketju laajentui nopeasti veriseksi kansannousuksi, josta seuranneet väkivaltaisuudet ja neuvostojoukkojen väliintulo järkyttivät koko Eurooppaa.
Neuvostoliiton diktattori Josif Stalinin kuolema ja uuden neuvostojohdon puheet istuttivat Itä-Euroopan kansoille ajatuksen paremmasta tulevaisuudesta. Myös Unkarin sisäinen ilmapiiri oli kesällä 1956 erittäin tulehtunut. Suuri osa kansalaisista oli saanut tarpeekseen stalinistisesta sosialismin mallista ja sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään.
Tiistaina 23.10.1956 mielenosoittajat kokoontuivat kansallisten muistomerkkien läheisyyteen ympäri Budapestia. Banderolleissa ja julisteissa vaadittiin reformia Unkarin kommunistihallintoon, neuvostojoukkojen vetäytymistä, suurempia palkkoja sekä vapaita vaaleja. Väkivaltaisesti yltynyt mielenosoitus levisi nopeasti koko Unkariin. Kansannousun aikana pääministeriksi noussut Imre Nagy julisti 25. lokakuuta Unkarin eroavan Varsovan liitosta.
Neuvostoliiton johdolle tämä ei kuitenkaan käynyt, joten se päätti lopulta ryhtyä sotilaallisiin toimenpiteisiin säilyttääkseen Unkarin valtapiirissään.Unkarin kansannousu syksyllä 1956
Unkarissa tarkkailtiin kesällä ja syksyllä 1956 puolalaisten ponnisteluja stalinistisesta
järjestelmästä irtautumiseksi ja Neuvostoliiton hallituksen yrityksiä pitää tilanne
hallinnassa. Puolan esimerkin seuraamisen mahdollisuuksia pohdittiin sekä
kommunistipuolueen että opiskelijoiden keskuudessa. Syntyi myös vapaustaistelija Sandör
Petöfin mukaan nimettyjä keskustelupiirejä, joissa kohta alettiin vaatia vapautumista
neuvostovallasta.
Lokakuun 23. päivän iltana tilanne kärjistyi Budapestissa, kun opiskelijoiden järjestämä
mielenosoitus päättyi poliisin ja kansanjoukkojen välisiin kahakoihin, joissa kuoli useita
ihmisiä. Unkarin hallitus pyysi armeijaa poliisin avuksi palauttamaan järjestystä, mutta
monista yksiköistä virtasi sotilaita myös kapinallisten puolelle. Myös Neuvostoliiton joukot
yrittivät saada Budapestin tilanteen hallintaan kärsien taisteluissa suuria tappioita.
Aseelliset yhteenotot jatkuivat usean päivän ajan ja osoittivat, etteivät kovan linjan
kommunistit enää pystyneet hallitsemaan tilannetta vaan valta luisui kansalle ja
radikaaleille uudistajille.
Moskovassa oltiin epätietoisia, miten kriisiin pitäisi reagoida. Neuvostoliiton edustajana
Budapestiin lähetetty Anastas Mikojan pyrki sovintoon ja etsi sopivia johtajia epäsuosituksi
osoittautuneiden unkarilaisjohtajien tilalle. Hallituksen johtoon noussut uudistusmielinen
kommunisti Imre Nagy vakuutti aluksi Neuvostoliitolle uskollisuutta Puolan Gomulkan
tapaan. Kommunistipuolueen ensimmäiseksi sihteeriksi nimitettiin Janos Kadar, joka oli
1950-luvun alussa erotettu tehtävistään ja suljettu vankilaan.
Budapestissä päästiin sopimukseen Neuvostoliiton joukkojen vetäytymisestä, mutta
samalla Neuvostoliiton johto neuvotteli jatkotoimista muiden Varsovan liiton maiden ja
kommunististen veljesmaiden Kiinan ja Jugoslavian johtajien kanssa. Hrushtshev horjui
päätöksissään intervention ja vetäytymisen välillä. Lokakuun loppupäivinä Moskovassa
kuitenkin muotoutui päätös, että unkarilaisten kapina on murskattava. Sitä varten
keskitettiin vahvoja neuvostoarmeijan joukkoja Unkarin rajalle.
Budapestissa Imre Nagyn johtama hallitus oli jo tempautunut vallankumouksen pyörteisiin.
Nagy julisti 30. lokakuuta voimaan monipuoluejärjestelmän ja ilmoitti 1. marraskuuta
maansa eroavan Varsovan liitosta. Hän pyysi myös YK:n tukea Unkarin
puolueettomuudelle.
Monet unkarilaiset olivat luottaneet ulkoministeri John Foster Dullesin lupaukseen
kommunismin “takaisinvyöryttämisestä” (engl. “roll back”) ja amerikkalaisten
radiolähetysten kehotuksiin pysyä lujina vapaustaistelussa. Ratkaisevalla hetkellä
Yhdysvallat kuitenkin päätti pysytellä erossa Unkarin tapahtumista. Siihen vaikutti Suezin
kriisin samanaikainen kärjistyminen, mikä merkitsi Yhdysvaltojen eduille vakavampaa
uhkaa. Unkarilaisten kansannousun murskaaminen todettiin kommunistileirin sisäiseksi
asiaksi.
Neuvostoliiton asevoimien interventio alkoi täydellä voimalla 4. marraskuuta. Siihen
osallistui maavoimien joukkoja 13 divisioonaa, joissa oli noin 100 000 sotilasta tuhansien
panssarivaunujen tukemina. Ne kukistivat muutamassa päivässä vastarinnan
Budapestissa ja muissa kaupungeissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Unkarin kansannousu syksyllä 1956
Unkarissa tarkkailtiin kesällä ja syksyllä 1956 puolalaisten ponnisteluja stalinistisesta
järjestelmästä irtautumiseksi ja Neuvostoliiton hallituksen yrityksiä pitää tilanne
hallinnassa. Puolan esimerkin seuraamisen mahdollisuuksia pohdittiin sekä
kommunistipuolueen että opiskelijoiden keskuudessa. Syntyi myös vapaustaistelija Sandör
Petöfin mukaan nimettyjä keskustelupiirejä, joissa kohta alettiin vaatia vapautumista
neuvostovallasta.
Lokakuun 23. päivän iltana tilanne kärjistyi Budapestissa, kun opiskelijoiden järjestämä
mielenosoitus päättyi poliisin ja kansanjoukkojen välisiin kahakoihin, joissa kuoli useita
ihmisiä. Unkarin hallitus pyysi armeijaa poliisin avuksi palauttamaan järjestystä, mutta
monista yksiköistä virtasi sotilaita myös kapinallisten puolelle. Myös Neuvostoliiton joukot
yrittivät saada Budapestin tilanteen hallintaan kärsien taisteluissa suuria tappioita.
Aseelliset yhteenotot jatkuivat usean päivän ajan ja osoittivat, etteivät kovan linjan
kommunistit enää pystyneet hallitsemaan tilannetta vaan valta luisui kansalle ja
radikaaleille uudistajille.
Moskovassa oltiin epätietoisia, miten kriisiin pitäisi reagoida. Neuvostoliiton edustajana
Budapestiin lähetetty Anastas Mikojan pyrki sovintoon ja etsi sopivia johtajia epäsuosituksi
osoittautuneiden unkarilaisjohtajien tilalle. Hallituksen johtoon noussut uudistusmielinen
kommunisti Imre Nagy vakuutti aluksi Neuvostoliitolle uskollisuutta Puolan Gomulkan
tapaan. Kommunistipuolueen ensimmäiseksi sihteeriksi nimitettiin Janos Kadar, joka oli
1950-luvun alussa erotettu tehtävistään ja suljettu vankilaan.
Budapestissä päästiin sopimukseen Neuvostoliiton joukkojen vetäytymisestä, mutta
samalla Neuvostoliiton johto neuvotteli jatkotoimista muiden Varsovan liiton maiden ja
kommunististen veljesmaiden Kiinan ja Jugoslavian johtajien kanssa. Hrushtshev horjui
päätöksissään intervention ja vetäytymisen välillä. Lokakuun loppupäivinä Moskovassa
kuitenkin muotoutui päätös, että unkarilaisten kapina on murskattava. Sitä varten
keskitettiin vahvoja neuvostoarmeijan joukkoja Unkarin rajalle.
Budapestissa Imre Nagyn johtama hallitus oli jo tempautunut vallankumouksen pyörteisiin.
Nagy julisti 30. lokakuuta voimaan monipuoluejärjestelmän ja ilmoitti 1. marraskuuta
maansa eroavan Varsovan liitosta. Hän pyysi myös YK:n tukea Unkarin
puolueettomuudelle.
Monet unkarilaiset olivat luottaneet ulkoministeri John Foster Dullesin lupaukseen
kommunismin “takaisinvyöryttämisestä” (engl. “roll back”) ja amerikkalaisten
radiolähetysten kehotuksiin pysyä lujina vapaustaistelussa. Ratkaisevalla hetkellä
Yhdysvallat kuitenkin päätti pysytellä erossa Unkarin tapahtumista. Siihen vaikutti Suezin
kriisin samanaikainen kärjistyminen, mikä merkitsi Yhdysvaltojen eduille vakavampaa
uhkaa. Unkarilaisten kansannousun murskaaminen todettiin kommunistileirin sisäiseksi
asiaksi.
Neuvostoliiton asevoimien interventio alkoi täydellä voimalla 4. marraskuuta. Siihen
osallistui maavoimien joukkoja 13 divisioonaa, joissa oli noin 100 000 sotilasta tuhansien
panssarivaunujen tukemina. Ne kukistivat muutamassa päivässä vastarinnan
Budapestissa ja muissa kaupungeissa.Tuo on selvästi jostain kopioitua. Olisi hyvien tapojen mukaista kertoa reilusti tietolähde niin kukin lukija tietää miten tekstiin kannattaa suhtautua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo on selvästi jostain kopioitua. Olisi hyvien tapojen mukaista kertoa reilusti tietolähde niin kukin lukija tietää miten tekstiin kannattaa suhtautua.
Niinkö? Voit hakea tekstinpätkällä lähdettä itsekin. Usein löytyy silloin teksti netistä. En ole tuon kirjoittaja!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niinkö? Voit hakea tekstinpätkällä lähdettä itsekin. Usein löytyy silloin teksti netistä. En ole tuon kirjoittaja!
Sinä sen tekstin olet plagioinut joten sinun tehtäväsi on sen alkuperäkin kertoa. Näin tekisit jos olisit rehellinen ihminen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinä sen tekstin olet plagioinut joten sinun tehtäväsi on sen alkuperäkin kertoa. Näin tekisit jos olisit rehellinen ihminen.
Sanoin jo, etten ole kirjoittaja!
Mutta tämän oheisen löydät Wikistä!
Kansannousun aikana oli kuollut 2 600–3 000 unkarilaista. Lisäksi surmansa oli saanut noin 700 neuvostoliittolaista sotilasta. Kansannousun jälkiselvittelyjen aikana pantiin toimeen 360 kuolemantuomiota. Eri pituisia vankilatuomioita annettiin 16 000. Noin 180 000 unkarilaista pakeni ulkomaille. Suurin osa heistä jäi Euroopan maihin ja eniten pakolaisia otti vastaan Saksan liittotasavalta ja Itävalta. Suomi ei ottanut vastaan pakolaisia ulkopoliittisten vaikutteiden takia. Maasta paenneet unkarilaiset perustivat järjestöjä ja toimittivat esimerkiksi radiolähetyksiä Unkariin. Kysymys pakolaisista hiersi Unkarin ja länsimaiden välejä vielä pitkään.
Imre Nagy oli paennut Jugoslavian-suurlähetystöön Budapestissa. Kádár oli luvannut Nagyin voivan lähteä lähetystöstä vapaasti, vaikka todellisuudesta hänestä oli annettu pidätyskäsky. Lähetystöstä poistunut Nagy vietiin välittömästi venäläisellä koneella Romaniaan, jossa hänen annettiin ymmärtää olevansa puolueettoman paikallisen kommunistisen puolueen vieras. Nagya kuulusteltiin olosuhteisiin nähden hellävaraisesti. Hänen haluttiin kuitenkin tunnustavan Kádárin hallituksen, johon hän ei koskaan taipunut. Kansainvälinen kommunistinen liike oli ottanut jyrkän kannan Unkarin tapahtumia vastaan, ja etenkin kiinalaiset halusivat tehdä Imre Nagystä esimerkin. Nagy pidätettiin Unkarin sisäministeriön alaisen yksikön toimesta ja hänet lennätettiin takaisin Unkariin. Häntä ja muita kansannousun johtoon kuuluneita vastaan järjestettiin 6. helmikuuta 1958 alkanut oikeudenkäynti. Imre Nagy, Pál Maléter, Sándor Szilágyi ja Miklós Gimes tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin 16. kesäkuuta samana vuonna.
Kádárille kansannousun jälkeisen kurinpalautuksen toteuttaminen oli välttämätöntä. Neuvostoliitto olisi voinut helposti vaihtaa hänen tilalleen esimerkiksi Ferenc Münnichin tai jopa Ernő Gerőn tai Mátyás Rákosin. Ideologisesti vastavallankumousta perusteltiin sillä, että Imre Nagyin hallitus ei ollut estänyt aseellisten ryhmien toimintaa ja se oli näin myös vastuussa Budapestin puoluetalon piirityksestä. Kansannousun aikana käyttöön otettu monipuoluejärjestelmä lakkautettiin. Toisaalta Kádárin hallitus alkoi myöhemmin tehdä asteittaisia uudistuksia. 23. lokakuuta Kádárin hallitus ilmoitti ottavansa omakseen kansannousun ”jalot tavoitteet”. ÁVH lakkautettiin ja kansannousun aikana perustettujen työläisneuvostojen asemaa parannettiin. 22. maaliskuuta 1963 annettiin asetus yleisestä armahduksesta, joka käsitti paitsi kansannoususta tuomitut, mutta myös esimerkiksi entiset ÁVH:n upseerit. Unkari siirtyi niin sanottuun gulassikommunismiin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1802035
Oletko ymmärtänyt
Oletko ymmärtänyt jotain kaivatustasi lähiaikoina tai oletko muuttanut mielipidettäsi kaivatustasi?1611758Sanna Ukkolan kolumni: Rautarouva, joka unohti joukkonsa - Riikka Purran pitäisi katsoa peiliin
"Historialliset tappiot eivät synny vahingossa. Ne syntyvät, kun johtaja unohtaa, ketä hänen piti palvella, kirjoittaa I461706- 1231483
Liian paljon hylättyjä ääniä
Ottakaa avustaja mukaan jos ette osaa äänestää oikein. Moni varmaan sekosi kahden listan ja lipun takia. Oliko tarkoitus1561258Ikäero suhteessa
Huomasin äsken Iltalehden tuoreen artikkelin, jossa kerrottiin, että vain 5% parisuhteista on yli 10v ikäero. Millaisia541165Tiedän kyllä sen
Että käyt täällä. En kuvittelisi sellaista asiaa. Tiedän kyllä senkin, että olet ainakin ollut minusta kiinnostunut. Sen581010- 70939
Ähtärin vaalitulos ja nyt neuvottelut alkavat
Keskusta voitti yhden paikan Ähtärissä kun oli hyvin ehdokkaita ( 32) ja kansanedustaja veturina keräämässä ääniä. P27912- 15899