Olen pian 20v nuori nainen ja olen seurustellut 21v mieheni kanssa vähän yli vuoden ja olemme muuttamassa ensi viikolla yhteiseen asuntoon. Eilen kumminkin sattui jotakin mikä sai minut harkitsemaan asiaa uudelleen.
Olimme mieheni asunnolla muutaman kaverini kanssa viettämässä iltaa. Menimme baariin, mutta mieheni ei päässyt sisään koska oli liian kännissä ja meni kotiin, minä halusin mennä kavereideni kanssa jotka asuvat kaukana, baariin. Kun tulimme takaisin n. tunnin päästä, alkoi huorittelu. Mieheni väitti että olin ollut huoraamassa ja muita miehiä katselemassa, vaikka olin ollut vain ystävieni kanssa tanssimassa.
Meille tuli siis riita, ja ystäväni yritti puolustaa sanomalla ettei muita miehiä ollut. Mieheni tarttui ystävänni niskasta kiinni ja raahasi hänet ulko-ovelle huutaen törkeyksiä. Ystäväni kaatui ja satutti niskansa. Mieheni rupesi paiskomaan astioita seiniin ja lattioihin, monet lasit ja kupit menivät sirpaleiksi. Rupesimme äkkiä kavereideni kanssa kokoamaan tavaroitamme lähteäksemme pois, mutta mieheni otti minusta kiinni ja paiskasi lattiaan ja löi taulunkehyksillä.
Sitten hän otti puukon ja viilsi itseään reiteen. Hän huusi että lähde vain, mutta minä tapan itseni. Jouduimme soittamaan ambulanssin, koska verta tuli niin paljon ja haava oli syvä. Mieheni vietiin sairaalaan ja ystäväni sai niskatuen. Miehelleni laitettiin 16 tikkiä jalkaan.
Emme saaneet kyytiä kotikaupunkiini, joka on 30km päässä, joten jäimme mieheni asunnolle yöksi ystävieni kanssa. Mies tuli aamulla eikä muistanut mitään, pyyteli vain kovasti anteeksi ja sanoi rakastavansa.
Mies on selvinpäin kiltti ja ihana, ja tämä oli ensimmäinen kerta kun hän oli näin agressiivinen. Mitä minä teen? Mitä jos tämä jatkuu? Varmaan jatkuukin, koska siskoni mies on samanlainen ja tiedän että tällainen voi vain pahentua. Halusin purkaa tuntojani nyt jonnekin, ahdistaa.
Olimme mieheni asunnolla muutaman kaverini kanssa viettämässä iltaa. Menimme baariin, mutta mieheni ei päässyt sisään koska oli liian kännissä ja meni kotiin, minä halusin mennä kavereideni kanssa jotka asuvat kaukana, baariin. Kun tulimme takaisin n. tunnin päästä, alkoi huorittelu. Mieheni väitti että olin ollut huoraamassa ja muita miehiä katselemassa, vaikka olin ollut vain ystävieni kanssa tanssimassa.
Meille tuli siis riita, ja ystäväni yritti puolustaa sanomalla ettei muita miehiä ollut. Mieheni tarttui ystävänni niskasta kiinni ja raahasi hänet ulko-ovelle huutaen törkeyksiä. Ystäväni kaatui ja satutti niskansa. Mieheni rupesi paiskomaan astioita seiniin ja lattioihin, monet lasit ja kupit menivät sirpaleiksi. Rupesimme äkkiä kavereideni kanssa kokoamaan tavaroitamme lähteäksemme pois, mutta mieheni otti minusta kiinni ja paiskasi lattiaan ja löi taulunkehyksillä.
Sitten hän otti puukon ja viilsi itseään reiteen. Hän huusi että lähde vain, mutta minä tapan itseni. Jouduimme soittamaan ambulanssin, koska verta tuli niin paljon ja haava oli syvä. Mieheni vietiin sairaalaan ja ystäväni sai niskatuen. Miehelleni laitettiin 16 tikkiä jalkaan.
Emme saaneet kyytiä kotikaupunkiini, joka on 30km päässä, joten jäimme mieheni asunnolle yöksi ystävieni kanssa. Mies tuli aamulla eikä muistanut mitään, pyyteli vain kovasti anteeksi ja sanoi rakastavansa.
Mies on selvinpäin kiltti ja ihana, ja tämä oli ensimmäinen kerta kun hän oli näin agressiivinen. Mitä minä teen? Mitä jos tämä jatkuu? Varmaan jatkuukin, koska siskoni mies on samanlainen ja tiedän että tällainen voi vain pahentua. Halusin purkaa tuntojani nyt jonnekin, ahdistaa.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Mutta hankkiudu eroon vielä kun voit! Älä missään nimessä jatka suhdetta miehen kanssa joka käyttäytyy noin. Kohta huomaat olevasi ilman ystäviä, pelkääväsi jokaista tekoasi, ettet vain suututa miestäsi.
Vuosien kuluttua huomaat katkeroituneena elämäsi lipuneen ohitsesi ja elämäsi jääneen elämättä.
Been there, seen that :(
Lähde.Tappakoon itsensä,jos siinä nyt miestä on edes siihen.Kenenkään ei tarvitse parisuhteessa (ei miehen,eikä naisen) kestää henkistä tai fyysistä väkivaltaa.
Parisuhde perustuu ainakin minun käsityksen mukaan toisen huomioonottamiseen ja molemminpuoliseen kunnioitukseen.
Ajattele elämääsi tuollaisen (en voi sanoa edes että ihminen) olion kanssa kymmenen vuotta tästä edespäin..ei ole vaivan väärti.
Täysi paska,ja sinä ansaitset varmasti parempaa!
Olen itsekin nähnyt tällaisia tilanteita mitä omalle kohdalleni sattui ja tiedän kyllä ettei tämä tästä varmaankaan parane.
Kai se on lähdettävä tästä suhteesta, kuunnella kerrankin järkeä eikä tunteita. Mutta vielä tuntuu että mitä jos mies muuttaakin tapansa ja.. No joo.
Harmittaa myös ystäväni puolesta, tuskin tulee enää miestäni tapaamaan.
Olen monilta kavereiltani saanut kuulla ettei mies ole minulle se oikea. Mutta tuskin hekään kaikkea tietävät.
tiedäkään, mutta mieti nyt itsekin. Mies käy kaverisi kimppuun, itsesi kimppuun ja viiltää itseään näyttävästi, jotta sinä pelästyisit, ja tekisit niin kuin hän haluaa. Ja miksi? Koska sinä hengasit tunnin baarissa.
Onko tämä nyt ihan tavanomainen ja kohtuullinen reaktio siihen, että pariskunnan toinen osapuoli käy tunnin raflassa? Ei ole. Onko tämä rakastavan ihmisen reaktio? Ei ole.
Onko tämä kontrolloivan ja henkisesti epätasapainoisen, fyysiseen väkivaltaan turvautuvan henkilön reaktio silloin, kun kaikki ei mene hänen mielensä mukaan? Kyllä on.
Miehesi - tai oikeastaan kypsymätön keskenkasvuinen juippi on luonnevikainen hörhö, joten suosittelen sinulle, että mahdollisimman pian pois, pois ja vielä kerran pois !
Älä missään tapauksessa jatka tuollaista suhdetta tai tulet kokemaan lukuisia henkisiä, fyysisiä, seksuaalisia ja taloduellisia pahoinpitelytilanteita ja mahdollisesti lopuksi vielä menee henki.
Ymmärrät varmaan, että olen tosissani, sillä olen ollut pitkään tekemissä narsistisen psykopaatin kanssa - eikä heidän käyttäytymiselleen löydy mitään rajoja ts. hermostuessaan voivat vaikka tappaa toisen ihmisen(puolisonsa)tuollaisen narsistisen raivokohtauksen aikana.
Vaikka tällainen ihminen uhkaa tehdä itsemurhan, hän ei tietenkään sellaiseen tekoon pysty. Se on vaan säälin hakemista ja uhrina olon teeskentelyä. Älä siis usko. Ei se ainakaan itseään tapa.
Oletko tehnyt rikosilmoituksen poliisille, entä ystäväsi,jota hän myös vahingoitti ? Nyt olisi hyvä hetki sellaiseen. Syyttäjä sitten ratkaitsee, nostako asiassa jutun käräjille.
Samalla saisit halutessanne lähetymiskiellon tälle miehelle,jos hän tuntuu alkavan uhkailla teitä tai sinua.
Onko miehellä alkoholiongelma sinun mielestäsi ? Narsisteilla usein on. Itse he eivät sitä tietenkään myönnä. Omasta mielestään heillä ei ole mitään ongelmia tai virheitä, ovat muka aivan loistotyyppejä - suurinpiirtein jumalasta seuraavia.
Lue lisää narsiteista:
www.narsistiennuhrientuki.info
Kirjoja:
Mäkelä: Naamiona terve mieli ("tämän alan klassikko)
Sandy Hotchkiss: Miksi aina sinä ?
Siis. ÄLÄKÄ missään tapauksessa jatka suhdetta, älä mene kihloihin, älä mene naimisiin hänen kanssaan äläkä ainakaan tee lasta. Asiat vain pahenevat, kun narsistille tulee lisää "vääntömomenttia" sinuun kiinteän parisuhteen kautta.
Älä suostu minkäänlaisiin parisuhteesi elvytysyrityksiin nyt riidan jälkeen, vaikka mies
itkisi, rukoilisi tai pissaisi hunajaa.
Jos nyt - tai joskus myöhemmin palaat yhteen hänen kanssaan, niin narsisti poikkevan ymmärryskykynsä kautta selittää itselleen, että
se hänen käytöksensä (riekkuminen, astioiden ja tavaroiden särkeminen ja ystäväsi vahingoittminen) olivatkin aivan sallittua toimintaa. Näin se on - usko tai älä.
Joten, kiitä miestä kuluneestä (hyviäkin hetkiä on ollut, uskoisin) ja käännä nokka tuuleen sekä elämässä eteenpäin !!!
Myös itse sain nähdä elämäni ensimmäiset 17 vuotta, millaista jälkeä narsisti saa aikaiseksi. Sellaista ei tahdo kenellekään!! :(
Kuule, edes sanat eivät riitä kertomaan, kuinka paljon sinua kannustan jättämään nyt se miehesi! Ei ole mikään tuulesta temmattu juttu, että kerran lyö, lyö uudemminkin. Ja luulen että sinun on turha puhuakaan enää miehesi kanssa tapahtuneesta, kun jo asian kiistikin (ei muista mitään). Tällöin hän ei käsitä mitä on tehnyt eli ei voi olla aidosti pahoillaan ja täten sama tilanne tulee uusiutumaan jossain vaiheessa.
Ja "hyvä" että sinulla on jo aikaisempaa kokemusta väkivaltaisita miehistä. Tiedät mitä se on. Luulen, että tiedät itsekin mitä sinun kannattaa tehdä, mutta halusit jonkun vielä tukevan sinua asiassa.
Suosittelen myös sitä rikosilmoituksen tekoa. Miehen teko oli kuitenkin aika julma - onneksi ei käynyt pahemmin. *hali*
Miehellä ei ole mielestäni alkoholiongelmaa. Hän on eräässä lajissa sm-tason urheilija.
Kommenttinne ovat antaneet minulle rohkeutta lopettaa suhde. On se vain niin vaikeaa kun mies katuu ja pyytelee anteeksi. Mutta järjellä ajattelemalla tiedän teidän olevan oikeassa.
Emme ole kumpikaan tehneet rikosilmoitusta, minä tai ystäväni. Enkä halua varmaankaan tehdä.
Nyt olen päättänyt etten ainakaan muuta miehen kanssa yhteen, katukoon tekojaan.
pahoinpitely on yleisen syytteen alainen rikos, ja sinun ja ystäväsi kannattaa, on oikeastaan velvollisuuskin, tehdä tapahtuneesta ilmoitus. Se on sitten pohjalla jos hän erotessasi/eron jälkeen uhkailee tai vainoaa sinua. Olet tosi heikoilla, jos haluat myöhemmin saada suojaa häneltä, mutta et ole ilmoittanut jo aiemmin tapahtuneesta.
Voit tehdä ilmoituksen vaikka ystäväsi vastustaisikin asian virallistamista. Pahoinpitely on aina pahoinpitely, kadulla tai kodissa. Ja sitä tapahtuu, jos ihmiset painavat tapahtuneet villaisella. Voit ilmoituksellasi ehkäistä sen, että joku toinen joskus myöhemmin joutuisi kokemaan saman.
Asianosaiset eivät monesti osaa nähdä virallisen menettelyn tärkeyttä tai vähättelevät tapahtunutta, mutta ajattele niin, että ei ole sinun tehtäväsi arvioida tapahtunutta ja tuomita tai jättää tuomitsematta. Voit jättää sen ammattilaisten huoleksi, heillä on kokemusta.
Ei ne muutu,lupaa ja rukoilee ja joku raukka aina takaisin menee koskapa RAKASTAA...
Toivottavasti alkuperäinen kirjoittaja lukee sun kirjoituksesi uudelleen ja uudelleen ja miettii mitä loppuelämä KUSIPÄÄN kanssa on...HELVETTIÄ,heti ku arki astuu taloon!
Hyvän päätöksen teit, kun ensinnäkin lopetit suhteen ja toisekseen tietystikin kieltäydyt muuttamasta yhteen.
Selvittele nyt päätäsi viikonopun tapahtumista ja mieti omaakin tulevaisuuttasi.
Uskon, että löydät vielä sen sinulle oikean puolison,joka kunnioittaa sinua, eikä pahoinpitele sinua eikä kavereitasi.
Rikosilmoituksen tekemistä kannatan edelleen. Syyttäjä sitten päättäköön lähteekö asia eteenpäin. Hän on ammatti-ihminen sitä arvioimaan.
On hyvä, että pystyt ajattelemaan selkeästi järjelläsi. Tunteita ei saa sotkea mukaan silloin, kun asioidaan narsistin kanssa.
Jos tunteilet, hän vedättää loputtomasti ja vannoo sitä rakkauttaan - jonka on valmis rikkomaan seuraavan kännin otettuaan.
Tuli myös samalla mieleen, kun kerroit hänen olevan sm -tason urheilija, että voisiko olla mahdollista, että hän käyttäisi jotain
hormoneita tai muita lääkkeitä ? Nekin voivat pistää hänet aivan sekaisin, varsinkin viinan kanssa samaan aikaan nautittuna.
Kaikkea hyvää sinulle elämääsi !
Kannattaa antaa anteeksi koska itsekin olit osallinen riitaan. Kaikki juovat alkoholia ja jokaisessa suhteessa on riitoja joten ei kannata välittää tapahtuneesta. Anna miehellesi anteeksi sillä tuo on ihan normaalia.
mutta hakattavaksi ei Jeesuskaan tahdo yhdenkään jäävän.
Jumala loi meidät kuvakseen ja kehoittaa meitä rakastamaan toisiamme.
Mitä on rakkaus, pitkämielinen, ei kadehdi ei kerskaa ym, ja ilman sitä emme mitään ole.
Jumala on rakkaus eikä rakkaudessa ole pelkoa.
Niin paljon on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainoan poikansa, ettei yksikään joka Häneen uskoo, joutuisi kadotukseen vaan saisi iänkaikkisen elämän.
Siis anteeksi annan ja siihen todella tarvitsen Jumalan tukea rukouksen kautta.
Ymmärrän myös, että ainutlaatuinen elämä on arvokas ja en anna kenenkään kävellä ylitseni, sillä olen arvokas Jumalan lapsi.
Siis anteeksi annan, mutten antanut meidän lasten kanssa jäädä pahoinpideltäväksi.
Rukoilen kaikkien pahoinpideltyjen ja alistujen puolesta, että Jumala siunaisi kaikkia sillä viisaudella ja ymmärrystä, että osaisimme puolustaa ainutlaatuista elämäämme ja toimia elämää kantavalla ja rakentavalla tavalla, Jeesuksen nimessä siunaten kaikkia lukijoita, aamen.
pointtisi olikaan?
Et ole rakkauden asialla ainakaan, höh sanon minä.
Aloittajalle sanoisin, että älä jää odottamaan seuraavaa kertaa, se voi todella olla viimeinen.
Äläkä anna kenenkään syyllistää itseäsi. Mikään syy ei ole peruste lyödä ja jäädä lyödyksi.
Anteeksi anto tarkoittaa sitä, että ei jää katkeruuden ja vihan valtaan, jotka syövät ja tuhoavat ihmisen arvokkuutta.
Niin ja nämä kirjoitukset ja kommentit, joissa henkii syyllistämisen ja tuomion tuntu, jätä ne omaan arvoonsa. Yleensä he jotka hyväksyvät ja käyttävät väkivaltaa itse, ovat perustelemassa käytöstään näinkin läpinäkyvällä tavalla.
Elä ja anna toistenkin elää. *Uskalla ajatella itse, sillä pääsee jo pitkälle ;))
Kyllä jokainen, parisuhteessa tai sinkku voi käydä ulkona. Ei se oikeuta huorittelemaan tai pahoinpitelemään. Vain henkisesti tasapainoton voi pitää toisen iltaa ulkona oikeutuksena huoritteluun ja pahoinpitelyyn. Pahoinpitelijälläsi ja edellisen kirjoittajalla on joku epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö.
Tuskin tajuavat hakeutua hoitoon. Onnea kunnon miehen hankintaan. Henkilökohtaista palstalta saattaa seulonnalla niitä löytää samoiten nettideittailu palstalta.
Omani löysin ja pois en antaisi millään!
Ero tuntuu aina vaikealta, mutta usko pois, se on helpompaa nyt kuin myöhemmin - kun sinulla on lapsia tai yhteistä lainaa miehesi kanssa tai kun itsetuntosi ja itsekunnioituksesi ovat jo menneet.
Jos jäät, annat hänelle viestin, että hän voi tehdä sinulle mitä vaan mutta et jätä. Annat hänelle luvan jatkaa.
Ja vielä. Nainen kaipaa monesti hellyyttä ja kauniita sanoja niin paljon, että kestää jopa pelkoa ja väkivaltaa kunhan niitä sitten ihanasti kadutaan jälkeenpäin ja pyydellään anteeksi. Mutta pinnan alla alat vihata itseäsi ja myös halveksia miestäsi. Seksi ei enää tuota nautintoa, ja lopulta ei enää mikään muukaan. Kaikki elämässä muuttuu harmaaksi, et näe enää värejä etkä tunne iloa etkä surua.
Väkivallan ei tarvitse olla edes noin rajua mitä kuvasit. Sen ei tarvitse tapahtua kuin kerran, pari vuodessa. Se rikkoo rakkauden silti, mutta jos annat sen jatkua, se rikkoo sinutkin sisältä.
Joten lähde nyt. Maailmassa on parempaa, se odottaa sinua.
Muistui mieleeni tällainenkin tapaus: Olimme joskus jälleen kerran riidelleet kännipäissämme, ja mieheni meni junaraiteelle makaamaan ja uhkasi taas tappaa itsensä jos hänet jätän. Jouduimme ystäviemme kanssa raahaamaan hänet pois.
Olen myös miettinyt että jos mieheni ei enää joisi. Mutta joskus varmaan koittaisi sekin päivä kun hän juopottelisi ja reuhaisi taas? Nyt hän oli soittanut ystävälleni ja pyydellyt anteeksi.
Hei haloo!
Älä nyt ainakaan tollasen kanssa yhteen muuta..
Älä ihmeessä sido itseäsi ihmiseen joka on selvästikin sairas. Ota jalat allesi vielä kun voit ettet menetä henkeäsi.
Kokemuksesta voin sanoa minäkin et kun kerran lyö ei se siihen lopu. Ajan myötä vain raaistuu teot. Ja rakkautta on helppo vannoa ja etten enää ikuna lyö sinua. Ne on vaan sanoja... Mieti onko tuo elämä juuri sitä mitä haluat.
teatterinäytöksiä, kravattiin hirttäytymisiä. Mutta pian nämä "minä tapan itseni" muuttuivat "minä ajan kallioon" (vaimo ja lapset kyydissä) ja "minä tapan kaikki".
Olet selvästi vielä kiinni äijässä kuin tervassa, emmit ja etsit takaporttia että voisit tauon jälkeen taas jatkaa.
Älä ole tyhmä, usko meitä jotka olimme tyhmiä!
Elisa tiivisi aiheesta kaiken oleellisen todella hienosti.
Minä taidan olla tämän tapauksen "ystävä".
Et kertonut sitä, kun minä ja toinen ystäväsi tulimme aikaisemmin baarista, ja miehesi tuli meitä alaovella vastaan. Menimme hissillä sinne kerrokseen jossa hän asuu. Hän alkoi kyselemään missä sinä olet, ja kun kerroin että baarissa, hän hakkasi hissin ovet mäsäksi ja sinne jäimme tunniksi loukkuun, kunnes palokunta pelasti..
Rakas ystäväni, ethän sinä minua usko, kun olet nyt kumminkin miehesi kanssa yhteen muuttanut. Tiedät hyvin millaista minun lapsuuteni ja nuoruuteni on ollut väkivaltaisessa perheessä, miten olen joutunut poliisit soittamaan useaan otteseen, miten olen ollut isää vastaan oikeudessa todistamassa, uskoisit minua. Isäkin on ihana ja kiltti ihminen selvinpäin, mutta kännissä pimahtaa.
Pidät tuparit ensi viikolla. Onneksi miehesi ei ole kotona vaan kisoissa, muuten en tulisi paikalle. Sinun tukenasi kumminkin haluan olla.
Tämäpä mielenkiintoinen tieto. Rikkoi siis hissin ovet !!
Sillä tavalla. Mitä se mies lieneekään, ei kyllä terve ole.
Ystäväsi, siis tämä nuori nainen ja alkuoperäisen viestin kirjoittaja asettaa itsensä hyvin suureen vaaraan muuttaessaan yhteen tuon sekopäisen nuorukaisen kanssa.
Täällä on tullut runsaasti hyviä neuvoja, joita tämän nuoren naisen olisi kannattanut noudattaa... Eli ei yhteenmuuttamista eikä suhteen vakiinnuttamista millään tavalla !
Mutta kai se niin on, että se paha tai ne pahat (kokemukset) pitää kokea kantapään kautta ennenkuin uskoo.
Kannattaisi pitää ainakin poliisin
hälytysnumero kirkkaana mielessään kaikissa olosuhteissa.
Sen voin, omasta kokemuksesta narsistin kanssa luvata, että he eivät muutu ainakaan parempaan suuntaan. Saati, että "paranisivat". Ei auta terapia, keskustelut,lääkkeet tai mitkään lupaukset tyyliin "lupaan parantaa tapani".
Sellaista ei vaan kertakaikkiaan tapahdu.
Mutta, jokainen päättää omasta elämästään ja omista kuvioistaan. Mitäpä me täällä neuvomaan.
Että sikäli oli turhaa tuon alkuperäisen kirjoitus,kun ei kuitenkaan ota opiksi.
Minulla myös omia kokemuksia, ei se väkivaltaisuus siitä parane, pahentuu vaan.
Kyllä, hissin ovet rikkoi. Oli aivan kamalaa olla tämän miehen kanssa hississä kun hän huusi ja reuhasi.
Minä olisin halunnut lähteä heti asunnosta pois, kun mies kävi kimppuuni, mutta olin humalassa enkä voinut autoakaan ajaa, ja mistään ei aamuyöllä saanut kyytiä.
Tunnen välillä syyllisyyttä siitä että onko kaikki minun vikaani kun kerroin ystävälleni että hänen miehensä haukkui häntä huoraksi, ja tästä mies siis minulle suuttui ja tappelu alkoi. Tämä syyllisyydentunto on minulle kai "normaalia" koska olen lapsuudessani asunut väkivaltaisessa kodissa. Oli kamala tapaus kun itseni kimppuun käytiin. En kyllä mielelläni tätä miestä halua nähdä enää. Kaiken tämän lisäksi hän haukkuu omaa poikaystävääni, joka on rauhallinen, herkkä ja ihana ihminen, eikä ole ystäväni poikaystävälle pahaa sanaa sanonut.
Kuule R, minä olen parhaani yrittänyt sinua neuvoa ja auttaa, mutta tosiaan, oma on valintasi kun J:n kanssa muutit nyt yhteen. Olemme koko kaveripiirisi sitä mieltä, että teit virheen. Mutta hankalahan se toista on opastaa, ja sinäkin olet niin itsepäinen luonne.
Voisitko sinä puolestasi nostaa rikossyytteen tätä miestä vastaa, kun kerran hississä kävi tappelemaan ja kiinni sinuun. Olisi ainakin pieni opetus sille kaverille.
Menikö vaatteita tai muuta (silmälasit, kasilaukku tms.)rikki. Vahingonkorvauksetkin voisi olla paikallaan.
Otapa sinä yhteyttä poliisiin, kun tämä alkuperäinen kirjoittaja (tyttöystävä) ei rikosilmoitusta halua tehdä. Vai eikö uskalla ?
Sitten et hänestä eroon ainakaan pääse. Tutkaile nyt tilannetta.. ei tietenkään ole helppo uskoa muiden neuvoja kun itse rakastaa ja toivoo parempaa. (oma kokemus)
Yhteen muuttaminen on iso juttu.. nuorempana ainakin.
Itse jos olisin asunut exän kanssa yhdessä, tuskin olisin tajunnut saati päässyt lähtemään. Alkoholi kaiken kirous, kuka hell... sen meni keksimään...
Ja nyt kun luin tarkemmin kirjoitit ensi viikolla muutto edessä.. nytpä kysynkin.. muutitko yhteen...?
lopettaa tuollainen suhde ennenkuin menette yhtään pidemmälle.
Tollanen käytös mieheltä on alistamista ja keino sitoa sinut häneen. Älä nyt vaan lankea sellaiseen.
Miehellä ei ole itsetunto kunnossa ja purkaa kaiken p*** sinuun. Kerää säälipisteitä, ettet jättäisi. pelottelee, että et kävisi yksinäsi missään. Nyhräät sitten loppuelämäsi sen miehen pillin mukaan.
Olen elänyt samassa tilanteessa ekassa avioliitossani ja voin sanoa, että se ei loppunut edes avioeroomme. Uhkailua tulee tänä päivänäkin vaikka erosta on jo monta vuotta ja olen ollut jo uudessa suhteessakin.
älä ihmeessä muuta, tilanne pahenee nopeasti. hae miehelle apua ja lähde kävelemään, muuttaminen olisi itsemurha