Voi hemmetinhemmetti! Sain juuri kuulla ällöttävän jutun, josta alkuvaiheen reaktiona on oksetus. Pikkuveljeni (32v) erosi vuosi sitten pitkäaikaisesta avovaimostaan, ja on sen jälkeen viihtynyt sinkkuna. Lauantai-iltana hän humalassa kertoi että hänellä on ollut jo puolen vuoden ajan suhde itseään reilusti vanhempaan naiseen (lähes 50v)!! En ole seurustelusta kuulluut ennen, enkä tajua, missä välissä hän on ehtinyt seurustelemaan. Kuitenkin viikonloppuisin on lähinnä kotona tai kavereiden kanssa harrastuksissa. Oli kuulemma netissä tämän naisen tavannut, työtön siivooja, kaksi nuorempaa lasta tältä naiselta huostaanotettuja.
En todella osaa suhtautua asiaan kunnioittavasti. Sanoin hänelle, että heräisi tähän päivään ja hankkisi ikäisensä naisen, jonka kanssa hankkia lapsia, perheen..veljeni on varakas ja hyvässä virassa, pelkään seurustelukumppanin vain käyttävän häntä hyväkseen. Olisko kenelläkään vinkkejä, miten kykenisin arvostamaan veljeni kuten ennen? Pystynkö millään puhumaan hänelle järkeä, vai pitäsikö ostaa joululahjaksi 10x terapiaistunnot.
En voi sille mitään,mutta en arvosta omasta tahdostaan työttömiä ihmisiä, enkä äitejä, joita kiinnostaa enempi satunnaisseksin ja alkoholin ongelmakäyttö kuin omat lapset! Miten mies voi ajatella näin järkyttävällä tavalla ja valita seuransa? Saisi takuulla parempiakin. Entä jos suhde lakkaakin, mitä ajattelevat asiasta tulevat "fiksut" naisystävät? Voinko tehdä hyvän maun nimissä, kuin "huomaatmatta" mitään asialle?
En todella osaa suhtautua asiaan kunnioittavasti. Sanoin hänelle, että heräisi tähän päivään ja hankkisi ikäisensä naisen, jonka kanssa hankkia lapsia, perheen..veljeni on varakas ja hyvässä virassa, pelkään seurustelukumppanin vain käyttävän häntä hyväkseen. Olisko kenelläkään vinkkejä, miten kykenisin arvostamaan veljeni kuten ennen? Pystynkö millään puhumaan hänelle järkeä, vai pitäsikö ostaa joululahjaksi 10x terapiaistunnot.
En voi sille mitään,mutta en arvosta omasta tahdostaan työttömiä ihmisiä, enkä äitejä, joita kiinnostaa enempi satunnaisseksin ja alkoholin ongelmakäyttö kuin omat lapset! Miten mies voi ajatella näin järkyttävällä tavalla ja valita seuransa? Saisi takuulla parempiakin. Entä jos suhde lakkaakin, mitä ajattelevat asiasta tulevat "fiksut" naisystävät? Voinko tehdä hyvän maun nimissä, kuin "huomaatmatta" mitään asialle?
Vastaukset 17
Vanhimmat
näi o näreet ...
Joko veljelläsi on huono itsetunto eikä hän tunne ansaitsevansa parempaakaan naista tai sitten naisessa on jotakin, mitä veljesi oikeasti tällä hetkellä kaipaa. Vaikka nainen olisi juoppo ja työtön, hän voi silti tarjota sellaista läheisyyttä, ymmärtämystä ja huomiota, jota moni urakeskeinen ja paremmin elämässä pärjännyt nainen ei voi tarjota.
Niin tai näin, veljesi on aikuinen ja lapseton mies joten hän vastaa tekemisistään vain itselleen. Minua ärsyttäisi jos sukulaiseni päsmäröisivät elämääni. Haluan tehdä omat valintani ja mahdolliset virheenkikin ilman että joku puuttuu elämääni. Yritä jo ymmärtää, että veljesi on aikuinen eikä enää mikään pikkuveikka.
samaa mieltä kuin edellinen!
Sinä et pysty sanomaan, kuka on hyvä ihminen ja kuka ei.
Olet aika kapeakatseinen...olisi aika avartaa sitä.
Anna veljesi elää oma elämänsä niinkuin haluaa. Ikäerokaan ei oikeasti ole kovin suuri ja jos he yhdessä ovat onnellisia niin eikö se ole hyvä asia? "Pikku"veljesi ei enää ole lapsi! Hoitele sinä vain omaa elämääsi ja anna veljesi hoitaa omansa. Taidat olla enempi kiinnostunut rahasta ja omaisuudesta kuin ihmisestä? Tekstisi oli niin kauhea, että epäilen sitä provoksi. Jos niin ei ole niin menepä itse sinne terapiaan!
Sinä et pysty sanomaan, kuka on hyvä ihminen ja kuka ei.
Olet aika kapeakatseinen...olisi aika avartaa sitä.
Ehkä en. olen mielelläni kapeakatseinen, jos kaikki 50v epäsiistit, alkkarit, sossuäidit, joiden asuntoa "Gunin hoitolaksi (teityistä hoidoista tutut)" täälläpäin kutsutaan ovat hyviä ihmisiä.
Näillähän Suomi pysyy pystyssä.
Näitä jokainen haluaa sukuunsa. Haluaisitko sinä? Vai oletko ko. nainen itse?
Mitä sanon terapiassa? Veljeni seurustelee 50 v horatsun kanssa, minua inhottaa vai? Jos itse kelpuutat tuollaisen kumppanin itsellesi niin sen kun. Hyvä että nekin tekevät jollekin kauppansa.
Onko veljesi sitten muka menossa naimisiin sen naisen kanssa? Ja vaikka olisikin, ei ketään enää nykyaikana "naida sukuun", vaan ihmiset menevät ihan vaan kahdestaan naimisiin.
Voisit keskustella terapiassa yliholhoavasta asenteestasi, lähes fasistisesta kontrollitarpeestasi ja siitä, miksi et halua suoda onnea veljellesi ja tajuta, että hän on aikuinen mies, jolla on ihan oma elämänsä sinusta riippumatta. Sisarkateuttako? Ehkä olet jo lapsena ottanut tuollaisen roolin suhteessa veljeesi, mutta viimeistään nyt olisi jo aika päästää irti. Terapia voi auttaa sinua hyväksymään sen, mitä et vielä näytä kykenevän hyväksymään.
tekeehän sellainen (niinhän väität) kauppansa veljellesikin.
Kuinkahan paljon veljesi sinulle kertoi ja mitkä ovat omia tulkintojasi asiasta? Ainakin nimittelyt ja haukkumiset ovat varmastikin omia käsityksiäsi.
Anna veljesi elää elämäänsä siten kuin hän itse haluaa, hänellä on siihen oikeus.
En todellakaan halua holhota ketään, en edes omia lapsiani. En puutu edes heidän tekemisiinsä. Ensimmäisesi vastauksesi kaksi ensimmäistä lausetta lähinnä vastaa sitä mitä haen. Itsetunnon puutetta, kenties masennusta. Edellisen suhteen loppuminen oli kova kolaus ja päättyi vastapuolen pettämiseen. Auttamisella/puuttumisella hain lähinnä sitä,miten psyykkisesti voisin auttaa, lähinnä itsetunnon kohotuksella tai purkamalla edellistä eroprosessia. Miehethän eivät juuri näistä asioista kykene puhumaan muille. Vaan kehittelevät omia teorioitaan suhteen päättymisellä. Onko tämä sykyinen katastrofisuhde itselle rangasitus tai kosto ex-heilalle. En kirjoittamlla pysty tarpeeksi kuvailemaan sitä, miten epäterve suhde on. Tai en ainakaan tiedä lähipiirissä yhtään vastaavaa.
Oli mielipiteeni sitten mikä hyvänsä en itse äitinä paljon arvosta niitä äitejä, joilta lapset huostaanotetaan. Tietysti pieni osa niistä on hetkittäisitä tilanteista riippuvia, mutta silloin huostaanototkin ovat tilapäisiä kuten ei tässä tapauksessa. En mysökään edelleenkään arvosta itsestä johtuvaa työttömyyttä ja laiskuutta. Eikö ne mielestäsi kerro mitään ihmisestä? Avuntarpeesta? Auttaako siihen sitten alkoholi ja lukuisat seksisuhteet?
Eikö sellainen ihminen joka hoitaa asiansa, työnsä ja arvostaa itseään ja muita perheenjäseniä olekaan enään mitään nyky-yhteiskunnassa? Eikö siihen pystykään itse vaikuttamaan?
Eikö sinulla ole omassa elämässäsi tarpeeksi sisältöä, kun täytyy puuttua aikuisen ihmisen omiin valintoihin? Ei hän niihin onnekseen sinun hyväksyntääsi tarvitse.
Kirjoituksiasi lukiessani minulle tuli sattuneesta syystä mieleen Salattujen Elämien Ulla Taalasmaa. Roolihahmo, joka ei osaa pitää nenäänsä erossa muiden ihmisten asioista.
ymmärrän kantasi ja huolesi.
kyllä tuossa suhteessa mielestäni on paljon vialla kertomasi mukaan.
tosin väitän että veljesi ei tällä hetkellä kuuntele sinua eikä muitakaan, hän saa tästä naisesta jotakin mikä on hänelle tärkeää.
se mitä en ymmärrä on seuraavat asiat:
haukut työtöntä entistä siivoojaa horatsuksi tuntematta ihmistä sen enempää?
työtön mistä syystä? tiedätkö?
siivooja? mitä sitten, ystäväni (mies) on siivooja ja omistaa helsingin keskustasta useampia asuntoja sekä omaisuutta useamman ihmiselämän saavutusten verran.
horatsu? tiedätkö tarkemmin vai vihan saattelemana kirjoitit?
kuitenkin olen sitä mieltä että jos kertomasi asiat ovat todella noinkin huonosti voipi olla että suhde on epäterve mutta niin voi olla veljesikin ajattelumaailma tällä hetkellä eron jälkeen.
olisiko parempi josko auttaisit veljeäsi ihan kuuntelemalla ja puhumalla rauhallisesti asioista?
itse tiedän veljenä omalle veljelleni (pikku) että hän ei kuuntele ketään kun on vaikeaa.....kaikki pitää oppia kantapään kautta.
ehdotan että otat rauhallisesti ja unohdat maallisesta mammonasta miettimisen kuten yhteiskuntaluokistakin.
Ihanan terve vastaus edellisiin verrattuna. En tietenkään väheksy siivoojia!! Ilmaisin mielipiteeni huonosti. Hehän vasta arvokasta työtä tekevätkin. tarkoitinkin tätä veljeni ns naisystävää, joka on työtön ja entinen siivooja ja lähinnä sitä, että heidän jos kenenkään ei voi sanoa nykypäivänä olevan työttömiä sen takia, että töitä ei olisi tarjolla. Ja kun palkan vielä ottaa huomioon niin kyllä sillä itsensä elättäsi varsin hyvin.
Tiedän kyseenomaisen naisen, koska hän asuu naapuri paikkakunnalla. Ja olen törmännyt häneen usein kaupassa varsinkin maanataisin, kun hän on käynyt olut varastojaan täydentämässä. Siis kaljakassi kädessä, likaiset verkkarit jalassa, ylipainoa, rasvaiset hiukset, joka siipiveikko yleensä mukana. Ai mikä minua huolestuttaa? Se, että en halua nähdä veljeäni siipiveikkona ja hänen kanssaan kaupassa.
En ole missään vaiheessa tarkoittanutkaan, että minulla olisi esim mitään negatiivisiä tunteita asiaa kohtaan jos tämä 50 nainen olisi ns normaalikansalainen. Töissä käyvä, lapsistaan ja itsestään hulehtiva ihminen.
Horatsu, ai mistä tiedän. Pienellä paikkakunnalla, vaikkakin naapuri sellaisessa on silminnäkijöitä, ihmisten asiat tiedetään. Lapsia neljän eri miehen kanssa. Ei kenekään kanssa seurustellut pitempään tai ollut naimisissa. Yhden illan hoitoja kyllä riittämiin, kuulemma.
Huoleni on hirveä ja ihanaa, että ymmärrät sen ainoana vastaajana, toisin kuten nämä edellä olevat "antaa kaikkien kukkien kukkia" vastaukset.
Tiedän että masennus voi viedä itsetunnon ja elämältä pohjan siinä määrin , että oma arvomaailma kaatuu.
En todella tajua, mitä veljeni tästä suhteesta saa..tunteen olevansa parempi? Ylihyvä miesehdokas? Silmitöntä ihailua ja mielistelyä?
En ole ajatellutkaan puuttua asiaan tai kommentoida sitä mitenkään. Puutun vasta sitten kun (asumme samassa paritalossa) on aika soittaa poliisit paikalle pihalla vetelehtivien siipiveikkojen ja mahdollisen prostituutiopalveluiden muutettua naapuriin.
Luulen niin, se vaan paikkailee haavojaan. Edellisestä parisuhteesta.
Luulenpa että veljesi on löytänyt tältä naiselta rakkautta ja hyväksyntää omana itsenään, ei rahantekokoneena.
käyttää toista hyväkseen...
Veljesi on niin kuin nämä nykyajan miehet ovat: mieluiten sinkkuja vaikka lopun ikää, kunhan irtonaista saa. Iällä nyt niin väliä.
Ja aiheetta. Omistaan pitää pitää huolta ja suurin ongelma nykyään on juuri se, ettei kukaan välitä. En keksi hyviä neuvoja ongelmaasi, mutta toivon sille onnellista ratkaisua.
Yllättävää, että noin monet päättivät haukkua sinua. Ehkä heillä on itsellään jotain vastaavaa taustalla mutt olisi ollut parempi antaa neuvoja jos on kokemusta.
Hali