puolitoistavuotta nettiseurustelua,mesettelyä,päivittäin soittelua.nyt on tavattu ihan livenä ja naimisiin ensi vuonna sen jälkeen kun käyn vastavierailulla japaniassa hänen vanhempiensa wakizashikokoelmaa kiillottamassa :D
koko homma lähti liikenteeseen siitä kun pistin mailiystäväilmoituksen nettiin kun halusin opetella japania.
alvariinsa hymyilevä,uskomattoman kaunis pieni pörröpää löytyi ihmeen kaupalla kuin heittotähti riisipellosta :D
koko homma lähti liikenteeseen siitä kun pistin mailiystäväilmoituksen nettiin kun halusin opetella japania.
alvariinsa hymyilevä,uskomattoman kaunis pieni pörröpää löytyi ihmeen kaupalla kuin heittotähti riisipellosta :D
Vastaukset 10
Vanhimmat
se ois sama mennä virtuaalisesti naimisiinkin. Ihmisen koko persoona ei oikein netin kautta voi välittyä.
Sama kaveri taisi kirjoittaa tänne jo ennen Japaninmatkaansa. Ihmettelin jo silloin, että nyt ollaan kyllä heikoilla jäillä toistensa tuntemisen kanssa. Vastausta ei silloinkaan kuulunut.
On ihan liian tuttu viesti, että pistäisinpä provokoppaan;D
Ihan noin pienenä vinkkinä neuvoisin meitä Suomalaisia pitämään turpaansa soukemalla tuntemisen pituuksista.
Jos vähääkään seuraa avioerotilastoja täällä, niin eipä taida vaikka olisi eloveenan tuntenut ennen aamenta 10 vuotta ;)
Itse aikoinaan olin naimisissa 7 vuotta ja kokonaisuudessaan oltiin 14 vuotta yhdessä ja ero tuli silti, enkä ole tilastollinen poikkeus, vaan pikemminkin kohta puoliin sääntö.
Joten jos tuntuu, että nyt löyty oikea niin ANTAA PALAA VAAN :D
Enkä ollut kirjoituksen aloittaja....
välittyyhän sunkin persoonas tänne typerine kysymyksineen aika hyvin.
puolentoista vuoden jälkeen alkaa tuntemaan toista aika hyvin.on sama näkeekö vai ei.soiteltu päivittäin myös ja puhuttu mesen kautta.
ja sanoinhan että tavattiin just..
jep, kirjoitin aikaisemmin myös, mutta en ollut menossa mihinkään vaan emäntä tulossa tänne.kuten silloin sanoin,netissä, sekä SOITELTU päivittäin.
kyllähän siinä jutellessa oppii tuntemaan toista kun puhuu monta tuntia per päivä.
vai mites itselläs tunnetko äitis?onko tullu soiteltua?
tapaaminen livenä oli piste iin päälle.nyt molemmat on varmoja siitä että oikealla tiellä ollaan.
vähän sellanen fiilis että mitään ei sais kirjoitella tänne kun heti joku kaikkitietävä on aukomassa turpaansa.hieno palsta muuten,samat vakionaamat kirjoittelee samoja pilipalijuttujaan joka päivä eri nimillä.
miten kiinalaisen kanssa,onko ghanan miehellä isompi nenä kun muilla,entäs jos venäjältä nainen, mitäs sitten,heitänkö voltin,onko tainalla kivaa.. samanlaista tyhjäpääpaskaa kokoajan.
lukekaa omia viestejänne,eipä niissäkään hurraamista ole.
väitän että 90% teistä jauhaa paskaa yksin kotonaan nettikoneen ääressä ja katkeruuttaan herjaa muita jos vähänkään näyttää siltä että jollain on natsannut.
hienoa, suomalainen luonne sekä miehillä että naisilla tulee kyllä vitun hienosti esille.
silleen et ekaks tavattiin ja sit tutustuttiin netin kautta paremmin vajaan vuoden ajan, sit tavattiin uudestaan ja muutamassa kuukaudessa asia kehittyi eri vivahteiden jalkeen "ei tuu mitaan" vaiheesta lopulta naimisiinmenoksi.
Muistankin viestisi ennen kultasi matkaa Suomeen. Mukava juttu, että homma toimi livenäkin. Mitä hän piti Suomesta? Minne teidän on tarkoitus asettua asumaan, vai onko suunnitelmat vielä niin pitkällä?
Kaikkea hyvää tulevaisuuteen!
Suomalainen sapuska maistui erityisen hyvin,ruisleipä ja sieniksstike erityisesti itsepoimituista keltavahveroista tehtynä.:)
puutarhaan oli kova hinku joka aamu töihin mummoa auttamaan,savustetut muikut ja savusauna järven rannalla myös mieluisia.
ensimmäistä kertaa soutuveneeseen,suolle karpaloita hakemaan,majavan pesää katsomaan,onkimaan ym :D ohjelmaa oli helppo järjestää.
käytiin "pullakala-altaalla" josta hän nappasi ensimmäisen kalansa, melkein 2 kiloisen lohen joka tietty savustettiin.
kävelyretket metsään,peltojen poikki ja mummon tekemä lakkahillo leipäjuuston päällä ja oman pellon mansikat jäätelössä,puusaunan ja savusaunan lämmitykset ym, kaikki oli mieluista.
vietäväksi löydettiin paljon muumiaiheista sälää,marimekon tavaraa,vanhaa tilpehööriä kirppiksiltä,pakastettuja lakkoja,varvassukat sekä tuohivirsut ja poppanoita.
tuliaisiksi hän toi ison pullon sakea,pavusta tehtyjä makeisia montaa eri sorttia (jotkut oli bambuputkilon sisällä kosteassa olevia paputahnapötköjä,oisii!),kauniita japanilaisia kukkararoita ja viuhkoja ja äidille tabi sukat.
¨
Halusi jäädä suomeen samantien mutta piti lähteä töihin vielä japaniin takaisin.
ensi vuonna menen tapaamaan hänen vanhempiaan japaniin ja ensi vuonna on myös häät.
jouluna kuitenkin pitäisi jo tavata :)
Kaikkea hyvää teille! Mutta pienen vinkin antaisin...Sen on Japani, ei Japania :D On tainnut poika lintsata maantiedon tunnit koulussa...aijai...