elikkäs,mä seurustelin puoltoista vuotta yhen ihanan miehen kanssa,9kk tosta ajasta asuttiin yhdessä.oikeestaa kaikki riidat alko kun muutettiin yhteen,kaikist pikku jutuista tapeltii.tää mies piti myös itsestään selvänä sitä meidän juttua,että kun asutaan yhdessä,niin riittää että nukumme joka yö yhdessä,muun ajan oi viettää kavereiden kanssa,harrastuksissa,yms. en tietenkään vaatinut että nysvätään kotona joka ilta yhdessä,vaan että minullekkin olisi herunut vähän enemmän aikaa ku sängyssä nukkumaan mennessä. tiesin että tämä mies rakasti minua ja olin hänelle tärkeä,olen edelleen...
kesän lopussa mulle alko riittää,kundi läks viel armeijaa ja kaikki meni ihan sekaisin,perättömiä juttuja alkoi kantautua tän miehen korviin että mitä mukamas kotona tein hänen poissa ollessaan,joka vkl matsattiin että miten asiat oikeesti ovat ja siinä meni neki yhteiset ajat,tapellessa.. sitten yksin kertaisesti ilmoitin tälle miehelle et meidän täytyy erota,että ei tästä tule enään mitään.
tietenkin ero sattui,mutta en itkenyt,muutin pois yhteisestä kodistamme kk eron jälkeen.
nyt on kulunut yli 3kk erostamme,olemme tapailleet muutaman kerran hänen tullessa lomille. muutama viikko sitten kun näin hänet pitkästä aikaa ja sain olla hänen lähellä,itkin ensimmäistä kertaa,silloin viimeistään tajusin että olin pidellyt kultaa käsissäni ja antanut sen valua pois.
nyt olen tajunnut että haluan ehdottomasti tuon miehen takaisin,että voin olla hänelle parempi ja korjata tehdyt virheet. olen ottanut tämän aiheen esille muutamia kertoja,mutta hän sanoo että "välittää minusta paljon,mutta pelkää että satutan häntä taas,eikä hän luota että juttu kestäisi,ei ennenkään ole kestänyt." olemme yrittäneet 3kertaa,mutta tahtoisin nyt korjata virheet ja yrittää vielä kerran,jutella ongelmista ja selvittää ne,olen jutellut hänelle mitä ajattelen hänestä ja mitä haluan hänestä,olen ollut vakuuttava ja myös näyttänyt sen.
miksi hän ei lämpene,sanoo tarvitsevansa aikaa,mutta miten paljon,miten saan hänet uskomaan että olen tosissani ja tahdon vain ja ainoastaan hänet ja että rakastan vain sitä ihmistä...?
kesän lopussa mulle alko riittää,kundi läks viel armeijaa ja kaikki meni ihan sekaisin,perättömiä juttuja alkoi kantautua tän miehen korviin että mitä mukamas kotona tein hänen poissa ollessaan,joka vkl matsattiin että miten asiat oikeesti ovat ja siinä meni neki yhteiset ajat,tapellessa.. sitten yksin kertaisesti ilmoitin tälle miehelle et meidän täytyy erota,että ei tästä tule enään mitään.
tietenkin ero sattui,mutta en itkenyt,muutin pois yhteisestä kodistamme kk eron jälkeen.
nyt on kulunut yli 3kk erostamme,olemme tapailleet muutaman kerran hänen tullessa lomille. muutama viikko sitten kun näin hänet pitkästä aikaa ja sain olla hänen lähellä,itkin ensimmäistä kertaa,silloin viimeistään tajusin että olin pidellyt kultaa käsissäni ja antanut sen valua pois.
nyt olen tajunnut että haluan ehdottomasti tuon miehen takaisin,että voin olla hänelle parempi ja korjata tehdyt virheet. olen ottanut tämän aiheen esille muutamia kertoja,mutta hän sanoo että "välittää minusta paljon,mutta pelkää että satutan häntä taas,eikä hän luota että juttu kestäisi,ei ennenkään ole kestänyt." olemme yrittäneet 3kertaa,mutta tahtoisin nyt korjata virheet ja yrittää vielä kerran,jutella ongelmista ja selvittää ne,olen jutellut hänelle mitä ajattelen hänestä ja mitä haluan hänestä,olen ollut vakuuttava ja myös näyttänyt sen.
miksi hän ei lämpene,sanoo tarvitsevansa aikaa,mutta miten paljon,miten saan hänet uskomaan että olen tosissani ja tahdon vain ja ainoastaan hänet ja että rakastan vain sitä ihmistä...?
Vastaukset 3
Vanhimmat
..että annat tämän miehen noin pompottaa itseäsi. Mielestäni teit aivan oikein kun alunperin erosit hänestä, jos jouduit aiemmin joka vkonloppu todistelemaan ettet ole pettänyt ei välillänne selvästikään ole luottamusta, ainakaan hänen puoleltaan. Ja nyt sinä olet ottanut kuitenkin syntipukin roolin?
Mielestäni sinun pitäisi myös tehdä hänelle selväksi kuinka hän satutti sinua epäilyillään ja ottaa myös selvää kykeneekö hän luottamaan sinuun. Eihän ole järkeä palata takaisin suhteeseen jossa ei ole keskinäistä luottamusta? Siitä ei seuraa kun lisää turhia kyyneleitä, nim. kokemusta on..
Joten älä hyvä ihminen ota kaikkea syytä omaan niskaasi, jos todella tätä ihmistä rakastat olisi varmaan hyvä ensin selvittää KAIKKI vanhat asiat alta pois. Sen jälkeen jos vielä voitte suunnittella yhteistä tulevaisuutta niin olette todella vahvalla pohjalla=) Toivon että asiasi selviävät, tavalla tai toisella. Ja niinhän niillä on tapana tehdä!
kiitti kovasti vastauksesta,tota näkökulmaa en olekkaa tajunnut ajatella että ei kaikki ollutkaan mun syytä,vaan että olihan siinä miehessäkin jotian vikaa.. pitää selvitellä nyt tätä asiaa..
Teit oikein kun kuuntelit itseäsi ja erosit.
Sinulle ei pidä olla paha mieli vaan sinun pitää
voida olla täysin oma itsesi suhteessa.
Avoimuus ja luottamus on tärkeintä.
Oikotietä ei ole.
Sinun ei kuulu mielistellä toista vaan kuunnella
omia tunteitasi ja toimia sen mukaan.
Jos oikeasti rakastat tätä heppua sinulle on
sama missä hän on.
Sinä voit rakastaa silti.
Vastarakkauden vaatiminen on itsekästä.
Onni sille joka sitä saa mutta tuskin kukaan haluaa toisen näyttelevän rakastumista??
Jokainen toivoo että näin olisi mutta sehän on asia tai tunne mitä ei voi käskeä.