ihmetys

muutti mun asuntoon,ikuiseksi poikamieheksi ennen itseään tituleerannut,kaikki sen kaverit olivat vähän ihmeissään,mut sit sanoivat tyyliin pääseehän sieltä aina pois kun ei oo yhteistä kämpää eikä muuta.

Kun menimme naimisiin,mikään ei muuttunut käytännössä,mut kaverit olivat ihan huuli pyöreenä,et se on ihan tosissaan ja rakastunut.
Jopa alkoivat olla enempi uteliaita et miten ihmeellinen nainen se oikein on kun tuon kesytti.

Eli ei mitään eroa ,mut eroa kuitenkin.
yhdessä olemme sopineet et ei kitkuteta tyhjässä liitossa jos niin kävisi,vaan hoidetaan sitä ja ollaan kun hyvältä tuntuu.

Olisikohan tästä jotain apua ihmettelyyn:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Avoliitto

Miksi ihmiset eivät voisi asua montaa vuotta yhdessä menemättä naimisiin? Avioliitolle on oma paikkansa elämässä ja yhteiskunnassa. Jos ei ole avioliiton aika niin silloin kannattaa olla menemättä naimisiin ja asua muuten yhdessä jos siltä tuntuu.

Hävettää tunnustaa, että tuli oltua aikoinaan avossa. Eihän se mikään liitto ole, kun sitä ei ole siunattu eikä se ole juridinen. SAma osoite vain.

Nykyään olen onnellisesti avioliitossa ja tämä on kirjaimellisesti liitto, siunattu ja juridinen. Tämä on todellista eikä sitä voi aina sanoin kuvata, mutta niissä tosiaan on paljon eroa. Toinen on liitto ja toinen ei.