Rakastan häntä. minä olen luvannut ja haluan seisoa hänen rinnallaan aina, niin hyvinä kuin pahoinakin päivinä. Hän alkoikin epäröidä. Ei kuulemma tiedä onko tämä rakkautta...ei tiedä mitä rakkaus on ja miltä pitäisi tuntua. Hän ei ole onnellinen mutta ei tiedä johtuuko se minusta. Annoin hänelle aikaa miettiä. Ei yhteyttä sinä aikana, saa kokeilla miltä tuntuu olla vapaa. Vapaa tietenkin tietyissä rajoissa, jos pettää kertoo sen rehellisesti ja se on sitten sillä selvä. Mitä muutakaan voin? Miten muutenkaan voin tietää rakastaako hän minua todella? Jos hän palaa "vapautensa" jälkeen hän rakastaa, jos ei, ei se ole rakkautta ollutkaan. Toista kertaa en tätä "vapautta hänelle suo ja hän sen tietää.
Mikä ihmisiin on mennyt? Haikaillaan vaan kaiken perään mitä ei oikeasti ole edes olemassa. Eikö osata enää rakastaa? Sitoudutaan ja vaihdetaan sormuksia, ihan kuin se olisi normaali arkipäivän rutiini. En ymmärrä.
Rakastan...
Mikä ihmisiin on mennyt? Haikaillaan vaan kaiken perään mitä ei oikeasti ole edes olemassa. Eikö osata enää rakastaa? Sitoudutaan ja vaihdetaan sormuksia, ihan kuin se olisi normaali arkipäivän rutiini. En ymmärrä.
Rakastan...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Siis tämä on niin totta! Valitettavasti usein käy niin, että se rehellinen tunnustus pettämisestä unohtuu...
tuo on: Jos pettää, se on sillä selvä. Tosi tekopyhää hurskastelua.
TÄYNNÄ
Hei,
Niin piti meilläkin olla, kerrotaan jos halutaan olla jonkun toisen kanssa... ei kerrottu mitään...
Ja sitten syyteltiin toista kun itsellä oli niin vaikeaa kun ei kerrottu....
Näin se vaan on, ihmiset ei enää jaksa arkielämää...halutaan jotain muuta... ja arjeksi se muuttuu uuden ihastuksenkin kanssa...
Hyvin valitettavaa nämä kertakäyttöihmissuhteet...