Tänään sitten kultani lähti ja tapaamme noin kahden viikon päästä..se ahdistaa kun rupeaa ajattelemaan toista ja sitä ettei voi ottaa häntä syliin eikä suudella! Haluaisin vinkkejä siitä miten voisi käyttää aikaa muuhun ja muuta ajattelemisen aihetta? ja miten voisi pitää toisenn yhteyttä eronkin aikana? muiden kokemuksia on myös hyvä saada että tietää ettei ole yksin.
olisin kiitollinen piristävistä kommenteistä. kiitos!
olisin kiitollinen piristävistä kommenteistä. kiitos!
Vastaukset 9
Vanhimmat
harrastaminen auttaa. Ite käyn lenkillä yms. Seura tekee aina hyvää, muista aiheista pohtiminen:)
Mäkin ottaisin mielelläni samoja neuvoja vastaan, kun samassa tilanteessa olen:) En ehkä siks oo ihan maailman paras henkilö asiassa neuvomaan... Mutta oon huomannu, että ystävien kanssa olo helpottaa asiaa. Tosin kun nekin asuu suurimmaksi osaksi muilla paikkakunnilla opiskelemassa, niin eipä paljon auta :D Mutta niin. Yhteyttähän voit pitää monellakin tapaa, riippuen siitä, missä kaukana kultasi on. Sentään vaan 2 viikkoa... Mutta pitkältä tuntuu odottavan aika. Mailit, sms, mese, puhelin...Onhan näitä. Voin antaa sellasen vinkin, että mikään ei ainakaan mua (naispuolisena) mikään niin paljon ilahduta kuin tekstarin saaminen silloin, kun sitä vähiten odottaa, vaikka keskellä yötä;)
Kiitos näistä neuvoista ja otan mielelläni lisää ilman muuta. Ja muiden kokemuksia kuuntelen mielelläni vaikka tätä ikävää en muille haluaisikaan. Joten kaikki piristävä kommentti on tervetullutta! kiitos.
Kysy omalta kullaltasi voisitko tehdä jotain hänen ilokseen.
Voisit tehdä jotain asioita joita et kultasi aikana pysty tekemään.
Tai sitten voisit lähteä joululahjaostoksille(ehkä hieman aikaista),mutta siellä et ainakaan kultaasi voisi törmätä!
Yksi juttu olisi tietysti että menisit shoppailemaan sulle ja kullalle jotain yhteistä kivaa ja kun kulta tulee takaisin,se olisi ihan riemuissaan eikä varmaan heti lähtisi takaisin reissuun ;)..........
tulin tänne juuri etsimään kohtalotovereita ja saamaan vastausta samaiseen kysymykseen, että kuinka kestää ja saada muuta ajattelemisen aihetta...
Olemme nähneet rakkaani kanssa viimeksi 2 kk sitten...Raha ja työtilanne on molemmilla vähän sellainen että erossa olo vielä jatkuu....Hän asuu Ruotsissa, minä Suomessa.
2 kk on mennyt yllättävänkin nopeasti, ottaen huomioon että ajattelen häntä lähes 24/7...Puhelemme puhelimessa pariinkin otteeseen päivässä, riippuu toki.
Oltu yhdessä vasta 6kk...
Ikää molemmilla jo lähempänä 30, eli suunnitelmissa avioliittoa ja yhdessäasumista, lapsiakin mahdollisesti.
Tuntuvat kovin kaukaisilta moiset...
yksi pvä tässä hän hukkasi puhelimensa, ja samalla numeroni...Pakokauhua kesti pari päivää kunnes hän löysi toisen korttinsa, jossa numeroni myös oli.Sen jälkeen hän opetteli numeroni ulkoa.
Aloin urheilla nyt, että saisi muuta ajateltavaa...Mutta eläminen hiukan menettää merkitystään, kun toinen on"poissa"...
Enpä uskonut että sanoisin moista...:)
Samma här...
meilläkin rahatilanteen vuoksi 2kk ero..kulta asuu tanskassa ja halpalentojenkin hinnatkin tuntuvat opiskelijabudjetilla mahdottomilta...mutta säästetään yhdessä joululomalle.
yhdessä ollaan oltu puolisen vuotta ja ajatuksissani hän pyörii 24/7, nykyään myös nukutaan yhdessä skypessä. =) ehkä tuo ylittää jo sen hulluuden rajan..
yritän ottaa hyödyn irti tästä yksikseni elämisestä; teen hulluna koulua ja urheilen. rahat ei riitä baarissa istumiseen eikä epäterveellisesti syömiseen joten kilotkin karisee...kultani saakin noutaa joulukuussa lentokentältä supermallin mitoissa olevan koulunörtin...;)
tsemppiä teille muillekin kaukosuhteessa kärvisteleville!
töissä ja urheilua täälläkin.
mutta vielä ei edes tarpeeksi.
Meillä on suunnitelmissa yhteinen viikkojen"lomamatka", jota odotellessa...
Rahakas supermalli siis täällä jossain vaiheessa...:)
Mukava saada kuulla aatteita muiltakin kaukosuhteessa eläviltä, vaikka ikää minulla ja rakkaallani ei olekkaan niin paljon kuin teillä muilla. Ajatukset ja suunnitelmat siis vähän eri luokkaa, mutta kyllä se ero yhtä ikävältä varmaan missä iässä tahansa tuntuu! Kuinkas kauan teillä muilla on seuraavaan tapaamiseen jos saan udella? Ja tuo skypessä yhdessä nukkuminen kuulosti kyllä ihanalta, vaikka fyysistä ja niin sanottua konkreettista tuntumaa toiseen ei saakkaan. Mutta lisää mietteitä kaikiltä mielellään. kiitos!
Helpottaa kuulla etten yksin mieti näitä asioita.
mullakin on sellaset 2 viikkoo ennen kuin nään kultani uudestaan.Päivisin kun opiskelen ja nään kavereita niin ikävä pysyy poissa mutta iltaisin on aina vähän vaikeampaa.
yhessä ollaan oltu melkein puolitoista vuotta ja koko ajan kaukosuhteessa.Kyllähän tää rankkaa on mutta yhteiset hetket on sen arvoisia:)