Olli Mustonen on mahtava muusiikko, mutta eikö kukaan muu uskalla olla rehellinen. Hänen soittonsa voi olla teknisesti briljanttia mutta hän hakkaa pianoa, hän soittaa samalla tavalla kaikki kappaleet, eli staccatossa. "Keksii" juoksutuksia kaikkialle ja soittaa ne "intelligentisti".
Hän vaikuttaa olevan fiksu kaveri ja maailman parhaiden säveltäjien ja muusikoiden ympäröimä, eikö kukaan voi kertoa hänelle näistä ongelmista. Ehkä joku on sanonut mutta hän ei usko. Hänen soitossaan on aivan järkyttäviä maneereita, soitto ei ole kehittynyt henkisesti yhtään vuosien aikana. Kaikki levytyksetkin on samanlaisia, esim. Sibelius levy (Ondine) on kliinistä, kylmää soittoa, tuntuu että hän korostaa tiettyjä kohtia vain korostuksen vuoksi, ollakseen muka omaperäinen.
Hän vaikuttaa olevan fiksu kaveri ja maailman parhaiden säveltäjien ja muusikoiden ympäröimä, eikö kukaan voi kertoa hänelle näistä ongelmista. Ehkä joku on sanonut mutta hän ei usko. Hänen soitossaan on aivan järkyttäviä maneereita, soitto ei ole kehittynyt henkisesti yhtään vuosien aikana. Kaikki levytyksetkin on samanlaisia, esim. Sibelius levy (Ondine) on kliinistä, kylmää soittoa, tuntuu että hän korostaa tiettyjä kohtia vain korostuksen vuoksi, ollakseen muka omaperäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olli on aikansa ja ympäristönsä tuote siinä missä jotkut muutkin. Puhuu ja elehtiikin kuin vanha ässävikainen sössöttäjä ja tekotaiteen tukija Erik T. Olemme jo runsaan kahden vuosikymmenen ajan saaneet seurata Ollin uraa. Hän on hyvin erikoinen muusikko ja jakaa varmasti mielipiteet jyrkästi. Hänessä on humanistisen höpinän keskellä aika paljon myös narsisimia, joka saataa rajoittaa luovuutta, tosiasioiden havainnointia ja tarkkaavaisen älyn kehitystä. Mutta kaikkinensa arvostan häntä, enkä anna esim. noiden venäläisen pianismin kaavamaisuuksien lumoihin harhautuneiden tyyppien häiritä kuuntelukokemustani. Antaa Mustosen soittaa. Häntä vieläkin seurataan. Mustonen on rohkea persoonallisuus. Hän uskaltaa olla jopa konservatiivi ja se on aikamoiden saavutus Heinisen murhanhimoisen klaanin painostuksessa. Nykyinen kulttuuri pyrkii ja onnistuu tappamaan luovuuden erittäin tehokkaasti. Siksi juuri muusikot ovat kaikista epäluovinta porukkaa. Tässä kuviossa Mustonen on piristävä poikkeus. Mustosen pitäisi entisestään rohkaistua ja etsiä omaa persoonaansa. Saisi kiiresti heittää hiiteen nuoruuden ihanteensa eli Erik T:n ja Raffen. Esikuvia ei ole viivasta matkia ja palvoa liian pitkään. Se on lievän tyhmyden merkki.
Niinpä, mulla paloi hihat Ollin hakkaamiseen jo vuosia, vuosia sitten. Antaa pojan soittaa, minun ei tarvitse kuunnella. Mutta sitä täytyy kyllä ihan oikeasti ihmetellä, miten Olli ei osaa uudistua!? Hän soittaa kaikki kipaleet samalla repivällä tavallaan ja herran maneerit ovat vertaansa vailla!
kaa samallalailla kyllästytty pikku-g:n maneereihin sekään ei kyll oo uudistunu "laulamisessaan" näiden muutaman vuoden aikana vetää jotennii huokoisesti eikä
sillai vahvalla ja uskottavalla äänen käytöllä
KEKÄ MUU ON TÄT MIELTÄ??!!!
Minusta on järjetöntä etsiä toisen soitosta vain maneereja. Kuka on julistanut, että maneerit ovat pahaksi? Maneereista voi tunnistaa juuri tietyn huippumuusikon soiton.
Sinusta Ollin kekseliäisyys on siis maneeri?
En vieläkään tajua, mitä pahaa on maneereissa,
jopa ihmislapsi tarvitsee säännöllisyyttä ja maneereja kehittyäkseen kelpokansalaiseksi.
Vain niin, kuinka tätä asiaa, mielipidettä, nyt sitten analysoisi ja puolustaisi. Makuasioista ei voi kiistellä, tai oikeastaan voi...
Ehkä palaan myöhemmin, kateellinen sanan, joku aina heittää tällaisissa asioissa, ja se sitten vaatii aivan valtavan määrän tekstiä jota en nyt pysty tuottamaan, ja sitten kuitenkaan ei ymmärretä...
Auttakaa joku..
Sanoisin pikemmin, ettet pidä Mustosen musiikista.
Henk. koht. nautin valtavasti Mustosen soitosta,
ja hänen tapansa soittaa on mielestäni älykäs,
intelligentti, (sinua siteeratakseni) ja se juuri tekee siitä nautittavaa.
Kuka musiikin nero päätti, ettei maneereja saa olla? Maneerien pelkääminen on monille ihmisille maneeri, ja se voi estää kehitystä monella tapaa.
hmmm...Mitähän maneereita tässä ajetaan takaa? Lienee päivänselvää että jos on musiikillisia maneereja, se ei ole hyvä asia, koskaan. Niitä ei tarvitse erikseen etsiä, se kuuluu läpi. Tämähän on vain minun mielipiteeni..mutta minun musiikinkäsitykseen ja ennenkaikkea todellisen taiteen tekemiseen eivät maneeriit kuulu.
Mikäli maneereilla tarkoitetaan Mustosen käsienheilutusta ja heilumista muuten...no...typerältä se ainakin näyttää ja täysin turhaa.
Esim. taannoin olin hänen konsertissaan kuullakseni onko hän edelleen sama kilkuttaja...erään variaatio teoksen yhteydessä hän piti tauon variaatioiden välillä jossa ei muuta tapahtunut 10-15 sekuntiin kuin hänen oikean käden muka taiteellista heilumista... Ehkä se auttaa häntä itseään johonkin, en tiedä.
Ja se mitä avausviesti käsitteli, kovaa staccato otetta soittoon... Olen täysin samaa mieltä, yhtäkään Mustosen levyä ei pysty kuuntelemaan koska soitto on vain "kovaa" ja staccatoa. Sopii se varmaan johonkin Bachiin, tai johonkin kohtiin joissain teoksissa..mutta että Beethoveniakin vedellään samalla otteellaa..Joten äänestän lompakolla enkä kuuntele.
Joka tapuksessa hän on huippulahjakas, huippuvirtuoosi...mutta miksi hän soittaa pianoa noin...se on minulle mysteeri.
Olen edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Mutta mielipiteeni tuosta täysin turhasta liikehdinnästä on se, vaikka se voi olla ehdottoman ärsyttävää ja pilata esityksestä katsomisen nautinnon kokonaan, niin ei sillä loppujen lopuksi ole merkitystä kun yksin soitaa sooloa. Tärkeintä on vain se mikä kuuluu. Liikehdinnästä voi olla soittoon vaikuttavia asioita silloin kun soitetaan muiden kanssa. Liikehdintä ärsyttää ja vaikuttaa muiden keskittymiseen ja soittoon. Sama koskee kapellimestareita, silloin kun he hyppivät kuin harakat ja vääntelehtivät luonnottomasti joka suuntaan, niin se on häiritsevää soittajia kohtaan. Tälläinen ei luonnoton pomppiminen ei auta tulkitsemisessa. Olli Mustonen on varmasti matemaattisesti lahjakas. Voi olla että hänen aivonsa hahmottavat ääniä ja ääntä eri tavalla. Hän saa nautintoa siitä että hän strukturoi ja korostaa kappaleiden reunoja ja muotoja, kokonaisuuksia. Hän ikäänkuin tulkitsee sillä tavalla että hän pilkkoaa kappaleet liian pieniin kokonaisuuksiin. Hän voisi tehdä näin harjoitellessaan, mutta esiintyessään ja levyjä tehdessään sitten jotenkin saada aikaan sellainen kokonaisuus joka on kappaleen alusta loppuun. Onko hän huippulahjakas, mikä hänen soitossaan on sitä huippulahjakkuutta? Ei hän varmaan muutakaan voi. Käyköhän niin että hän 10-40 vuoden päästä haluaisi soitaa "normaalisti" mutta ei voi sitä tehdä koska kaikki sanoisivat että, no niin Olli, yritit olla liian fiksu, nyt soitat kuitenkin niin kuin me kaikki muut.
Kyseisillä arvostelijoilla, kirjoitusten tasosta
päätellen, ei ole varaa arvostella ketään.
Ollaan leikkivinään jotain viisasta tietäjää ja
ollaankin siellä toisessa ääripäässä, valitettavasti itse sitä tietämättä.
Se, miksi Mustonen heiluu ja huitoo niin kovin, ilmaisee vain hänen suurta intohimoaan musiikkiin. Jos täällä on muitakin pianisteja, luulisi heidän ymmärtävän. En itse ainakaan kykene soittamaan kuin robotti, jos kappale herättää minussa intohimoa. Mustonen elää kirjaimellisesti kaikki ne sävellyksen, jotka hän soittaa. Ulkopuolisen on sitä vaikea ymmärtää, miten suuri on se palava intohimo sitä musiikkia kohtaan.
Kiitän Jumalaa Bachista - ja Olli Mustosesta - molempaa tänään kuunneltuani. Puhukaa vain maneereista - minä en niitä näe enkä kuule - en tiedä toista muusikkoa joka koskettaa niin syvästi. En toista joka olisi niin yhtä instrumenttinsa kanssa. Eikä loistavista muusikoista toisiaan ole puutetta.
Jos Mustosella on paljon staccatoa, niin ainakin Bartokin soittamiseen se sopii erinomaisesti. Lahden parin viikon takaista lämpimästi muistellen!