Logiikasta
Logiikka on kieli päättelystä.
Logiikka antaa säännöt sille, miten käytämme sanoja puhuessamme maailmasta.
Logiikka on säännöstö päättelyn kieliopista.
Logiikka antaa säännöt sanojemme ja kielemme viittauksille, silloin kuin käytämme kieltä.
Logiikka antaa säännöt sanojen käytölle ja sanojen välisille suhteille.
Logiikka on kaikkien kielien äiti.
Logiikka on meidän sopimaa.
Logiikka oli ennen meitä.
Logiikka antaa säännöt sille, miten meidän tulee koota ajatuksemme.
Logiikka on yksinkertaisin mahdollinen kieli.(paitsi naisilla;);
Jos ajatuksemme on epälooginen, sillä ei ole mieltä.
Jos logiikka olisi väärää, korjaisimme logiikkamme heti.(niin teemmekin naisten kodalla)
Logiikka ei kerro mitään maailmasta, se on vain kieli.
Jos maailma on väärä, se ei ole logiikan vika.
Logiikka ei liity totuuteen.(se heille nyt kertokaa)
Looginen lause on loogisesti tosi, ei muuta.
Se kiertääkö maa aurinkoa vai aurinko maata, ei ole logiikan asia.
Logiikalla tarkastamme vain ovatko lauseemme oikeita, mielekkäitä.
‘Maa kiertää aurinkoa’ ja ‘aurinko kiertää maata’ ovat molemmat loogisesti tosia lauseita.
Loogisesti tosi lause ei kerro mitään, se on vain tosi.
Jos kysymme ‘mitä tarkoittaa ‘maa kiertää aurinkoa’’ tai pyydämme vastausta lauseeseen ‘kiertääkö aurinko maata’, logiikka ei anna niihin vastausta.
Jos haluamme vastauksen kysymykseemme ‘mitä tarkoittaa ‘maa kiertää aurinkoa’’, tarvitsemme liudan tieteellisiä todistuksia tai sitten terveen järjen mukaisen arkikielen selostuksen ja meidän tulee uskoa siihen, että lause on järkevä tässä mielessä, se on ymmärryksen asia.
Jos haluamme vastauksen kysymykseen ‘kiertääkö aurinko maata’, tarvitsemme liudan tieteellisiä todistuksia tai sitten terveen järjen mukaisen arkikielen selostuksen ja meidän tulee uskoa siihen, se on uskon asia.
Ei pidä sotkea logiikkaa ja maailmaa.
Kolmiarvologiikassa, kolmas arvo ei viittaa maailmaan, vaan epämääräiseen käsitykseemme maailmasta. Ensimmäinen ja toinen arvo viittaavat teoreettiseen käsitykseemme maailmasta.
Logiikka edeltää kieltä.
Ei ole logiikan asia sanoa, mitkä asiat maailmassa vallitsevat.
Vaatii loogista päättelykykyä päätellä, kiertääkö maa aurinkoa vai aurinko maata. Se mitä tulkinoja lauseille ja termeille milloinkin annetaan ei ole logiikan asia, vaan esim. tieteen asia, se on se minkä tiede tuo mukanaan loogisten lauseiden sisällöksi. Ilman tätä lisäarvoa tieteellä ei olisi merkitystä.
Looginen ajattelu on eri asia kuin logiikka.
Logiikka on ehdotonta, looginen ajattelu sietää virheitä.
Looginen ajattelu on luonnollisen kielen termi, se ei ole puhdasta logiikkaa.
Looginen ajattelu sisältää tulkintoja, logiikka ei.
Logiikka on meille annettu.
Logiikka on kieli päättelystä.
Logiikka antaa säännöt sille, miten käytämme sanoja puhuessamme maailmasta.
Logiikka on säännöstö päättelyn kieliopista.
Logiikka antaa säännöt sanojemme ja kielemme viittauksille, silloin kuin käytämme kieltä.
Logiikka antaa säännöt sanojen käytölle ja sanojen välisille suhteille.
Logiikka on kaikkien kielien äiti.
Logiikka on meidän sopimaa.
Logiikka oli ennen meitä.
Logiikka antaa säännöt sille, miten meidän tulee koota ajatuksemme.
Logiikka on yksinkertaisin mahdollinen kieli.(paitsi naisilla;);
Jos ajatuksemme on epälooginen, sillä ei ole mieltä.
Jos logiikka olisi väärää, korjaisimme logiikkamme heti.(niin teemmekin naisten kodalla)
Logiikka ei kerro mitään maailmasta, se on vain kieli.
Jos maailma on väärä, se ei ole logiikan vika.
Logiikka ei liity totuuteen.(se heille nyt kertokaa)
Looginen lause on loogisesti tosi, ei muuta.
Se kiertääkö maa aurinkoa vai aurinko maata, ei ole logiikan asia.
Logiikalla tarkastamme vain ovatko lauseemme oikeita, mielekkäitä.
‘Maa kiertää aurinkoa’ ja ‘aurinko kiertää maata’ ovat molemmat loogisesti tosia lauseita.
Loogisesti tosi lause ei kerro mitään, se on vain tosi.
Jos kysymme ‘mitä tarkoittaa ‘maa kiertää aurinkoa’’ tai pyydämme vastausta lauseeseen ‘kiertääkö aurinko maata’, logiikka ei anna niihin vastausta.
Jos haluamme vastauksen kysymykseemme ‘mitä tarkoittaa ‘maa kiertää aurinkoa’’, tarvitsemme liudan tieteellisiä todistuksia tai sitten terveen järjen mukaisen arkikielen selostuksen ja meidän tulee uskoa siihen, että lause on järkevä tässä mielessä, se on ymmärryksen asia.
Jos haluamme vastauksen kysymykseen ‘kiertääkö aurinko maata’, tarvitsemme liudan tieteellisiä todistuksia tai sitten terveen järjen mukaisen arkikielen selostuksen ja meidän tulee uskoa siihen, se on uskon asia.
Ei pidä sotkea logiikkaa ja maailmaa.
Kolmiarvologiikassa, kolmas arvo ei viittaa maailmaan, vaan epämääräiseen käsitykseemme maailmasta. Ensimmäinen ja toinen arvo viittaavat teoreettiseen käsitykseemme maailmasta.
Logiikka edeltää kieltä.
Ei ole logiikan asia sanoa, mitkä asiat maailmassa vallitsevat.
Vaatii loogista päättelykykyä päätellä, kiertääkö maa aurinkoa vai aurinko maata. Se mitä tulkinoja lauseille ja termeille milloinkin annetaan ei ole logiikan asia, vaan esim. tieteen asia, se on se minkä tiede tuo mukanaan loogisten lauseiden sisällöksi. Ilman tätä lisäarvoa tieteellä ei olisi merkitystä.
Looginen ajattelu on eri asia kuin logiikka.
Logiikka on ehdotonta, looginen ajattelu sietää virheitä.
Looginen ajattelu on luonnollisen kielen termi, se ei ole puhdasta logiikkaa.
Looginen ajattelu sisältää tulkintoja, logiikka ei.
Logiikka on meille annettu.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Mistä on vaiettava, siitä on puhuttava" (Ludwig Wittgenstein)
"Logiikka oli ennen meitä" Siis tarkotatko MEITÄ vai koko ihmiskuntaa?
"Logiikka on meille annettu" Häh? Eiköhän logiikka ole ihmisten kehittämää vai mitä tarkotat että se on meille "annettu"?