olen 29 vuotias nainen ja elänyt noin vuoden avoliitossa. Avomieheni on hyvin omistushaluinen ja määräilevä.
Tässä maininta vähän hänen luonteen ominaispiirteitä.
esim.on hyvin sosiaalinen,haluaa olla huomion keskipiste varsinkin naisseurassa, tulee toimeen erityisesti naisten kanssa, puhuu jatkuvasti muista naisista ja hyvin yksityiskohtaisesti heidän ulkonäöstään, on hyvin kilpailuhaluinen, ei kestä juurikaan kritiikkiä, haluan että asiat tehdään hänen tavallaan, halua olla auttavainen, mutta vain omilla ehdoillaan, on hyvin jyrkkä mielipiteissään, pyrkii käskyttämään kaikissa asioissa, pyrkii tietyissä tilanteissa manipuloimaan asioita kiristämällä, jättää asiat kesken jos ne eivät häntä mielytä, vähät välittämättä muiden tunteista, riitaantuu helposti muiden ihmisten kanssa, on joustamaton,on vaike hyväksyä muiden ihmisten erillaisia mielipiteitä, ei hyväksy kovin hyvin minun kaverisuhteita, kaikki on tehtävä "me" muodossa, ei käsitä lausetta "tarvitsen myös omaa aikaa" saatta suuttuessaan käyttää väkivaltaa, pyrkii jopa kontroiloimaan äitinsä elämää, ei voi mitenkään sietää sanoja: "itsenäisyys", "minä" ja "et voi pakotta ketään tekemään"
Mielipiteitä..kiitos
Tässä maininta vähän hänen luonteen ominaispiirteitä.
esim.on hyvin sosiaalinen,haluaa olla huomion keskipiste varsinkin naisseurassa, tulee toimeen erityisesti naisten kanssa, puhuu jatkuvasti muista naisista ja hyvin yksityiskohtaisesti heidän ulkonäöstään, on hyvin kilpailuhaluinen, ei kestä juurikaan kritiikkiä, haluan että asiat tehdään hänen tavallaan, halua olla auttavainen, mutta vain omilla ehdoillaan, on hyvin jyrkkä mielipiteissään, pyrkii käskyttämään kaikissa asioissa, pyrkii tietyissä tilanteissa manipuloimaan asioita kiristämällä, jättää asiat kesken jos ne eivät häntä mielytä, vähät välittämättä muiden tunteista, riitaantuu helposti muiden ihmisten kanssa, on joustamaton,on vaike hyväksyä muiden ihmisten erillaisia mielipiteitä, ei hyväksy kovin hyvin minun kaverisuhteita, kaikki on tehtävä "me" muodossa, ei käsitä lausetta "tarvitsen myös omaa aikaa" saatta suuttuessaan käyttää väkivaltaa, pyrkii jopa kontroiloimaan äitinsä elämää, ei voi mitenkään sietää sanoja: "itsenäisyys", "minä" ja "et voi pakotta ketään tekemään"
Mielipiteitä..kiitos
Vastaukset 31
Vanhimmat
että miks ihmeessä sä tuhlaat elämääsi tollaseen ? Jos et oo onnellinen nyt niin miltä susta mahtaa tuntua kun oot 15 vuotta tuhlannu moiseen ? Usko pois, parempia miehiä on 13 tusinassa.
...keskiverto naiselta. Jos miehesi onkin transseksuaali? Käytös ainakin viittaisi siihen.
..olen kokenut minäkin. Kuullostaa narsistiselta ihmiseltä, voi siis olla lievä persoonallisuushäiriö kyseessä. Seurustelin vähän aikaa miehen kanssa, joka oli vähintään yhtä mahdoton kuin kuvailemasi kaveri. Lisäksi vielä hämärät liiketoimet, ja huijarin käytös.Erosin miehestä, en olisi ikinä kestänyt sitä menoa.
Suosittelen pysymään erittäin jämäkkänä ja johdonmukaisena. Älä anna periksi itsellesi tärkeissä asioissa. Myös parisuhdeterapiasta voi olla apua.
Olette vasta avoliitossa. Nythän sinulla on vielä helppo poistua näyttämöltä. Seurusteluaika on juuri sitä varten, että tutustutaan toiseen ihmiseen, olet tehnyt aika hyvän analyysin miehestäsi, joten nyt vain mietit, haluatko jatkaa hänen kanssaan vai et.
En usko miehen muuttuvan. Oletko jutellut asiasta hänen kanssaan ?
Tuo väkivaltaisuus huolestuttaa erityisesti, älä jää jos hän on väkivaltainen.
...kyllä olemme puhuneet tai ainakin yrittänyt puhua, mutta riitelemme senkin edestä ikävä kyllä.
Olen luonteeltani sovitteleva vaikkakin temperamenttinen sellainen. Pyrin kumminkin etsimään ratkaisuja eri tilanteisiin. Tässä suhteessa se tuntuu vain niin kovin vaikealta. Aikaisemmassa suhteessani, en ole moista joutunut kokemaan. Tiedän että en ole sen parempi ihminen kuin kukaan muu..vaan inhimillinen ihminen hyvässä niin kuin pahassa.
Minulla oli samanlainen eukko, josta viimein pääsin eroon.
Vieläkin olen joidenkin naapureiden silmissä "hullu", kun tuo kasvatustieteiden maisteri kertoili ympäriinsä, että olen käynyt pari kertaa psykiatrin puheilla - epämääräisen vatsakivun takia.
Oli äärimmäisen mustasukkainen ihminen. Itse sai flirttailla ja bailata baarissa vaikka minkälaisten vosujen kanssa, mutta auta armias jos minä edes juttelin jonkun muun miehen kanssa...Heti meinasi käydä sen miehen kimppuun. Ei ollenkaan sulattanut minun ystäviäni, varsinkaan parasta ystävääni joka mies. Kitisi ja kiukkusi koko ajan ja juopotteli. Tutki puhelimet, tonki kaapit ja lipastot, tutki kaiken...sairasta...onneksi älysin lähteä siitä suhteesta...
edes jutella kenenkään kanssa.
Riitti jos kävin vaikka kaupassa yksin tai useinmiten pienen lapsemme kanssa. Heti olin huoraamassa.
Mies jopa kertoi kenen kanssa ja millaisessa autossa oli minut nähnyt. Ja itse uskoi täysin noihin harhakuvitelmiinsa.
Kuulostaa ihan minun entiseltä avomieheltä. Kiitos että muistutit taas millaista elämä hänen kanssaan oikeasti oli. Ei ala nyt jälkeenpäin ero harmittamaan, vaikka ei ole ollut taloudellisesti helppoa aloittaa ihan alusta.
Käyhän googlettamassa sana psykopaatti. Jos todella täsmää, niin lähde mahdollisimman nopeasti. Nämä eivät koskaan muutu ja heiltä aivan oikeasti puuttuu kyky ottaa toinen ihminen huomioon, eikä sitä millään keskustelulla tai terapialla saa, terapeutitkin nostaa kädet pystyyn.
Jos jatkuvasti suostut käskyttämiseen, jätät ystäväsi ja yrität miellyttää, niin aika pian olet menettänyt oman minäsi ja sinusta on tullut läheisriippuvainen hiirulainen, joka elää toisen ehdoilla täysin. Ja jos väkivaltaa astuu kuvaan, niin älä odota seuraavaa kertaa vaan lähde heti.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että narsistit, psykopaatit, luonnehäiriöiset, miksi sitä nyt kutsuukin, ovat usein erittäin karismaattisia, todella miellyttäviä ihmisiä, osaavat sanoa oikeita asioita esimerkiksi rakkaudesta vaikka eivät pysty edes tuntemaan sitä oikeaa toisesta välittämistä.
Ihan kuin olisit löytänyt mun exän. Tuskin, sillä paljon on valitettavasti saman tyyppisiä miehiä olemassa. Onneksi kaikki ei ole sellaisia. Exä oli juuri tuollainen kuvailemasi henkilö ja kävi käsiksi, kun suuttui ja hän saattoi suuttua vaikka siitä, että pöydälle oli jäänyt leivänmuruja. Kerrankin hän suuttui siitä, kun kahvinkeittimen päällä oli pölyä. Olin kuulemma huolimaton, en siivonnut k o s k a a n ym. syytöksiä kirosanoilla ja uhkailuilla höystettynä. Hän myös komenteli omaa äitiään, pompotteli tätä ja äitinsä ei uskaltanut sanoa pojalleen vastaan. He riitelivät usein myös. Pojalla ihana ja ystävällinen äiti. Joskus kävi sääliksi häntä. Kuulin, että pojan isä on samanlainen, mutta en tunne häntä tarkemmin. Olin aika vähän tekemisissä pojan äidinkään kanssa mutta sen mitä olin, niin poika riiteli äitinsä kanssa. Pojan sisaruksilta kuulin myös, että exä oli riidellyt entistenkin naisystäviensä kanssa ja kovistellut niitä ja siksi kaikki suhteet aina päättyi eroon. Niin meidänkin suhde.
Olen nykyään naimisissa onnellisesti ja kiitän kyllä ystäväpiiriäni, joka jaksoi tukea ja auttaa jättämään tämä raivomies, joka kävi päälle ihan mitättömien asioitten takia. Onneksi en jäänyt hänen kiusattavakseen ja nöyryytettäväkseen vaan älysin jättää hänet.
...se joka saa muut uskomaan et sinä olet "hullu".....sinä tiedät vain totuuden ja ehkä myös hänen entiset!
Ei kuulosta hyvältä. Riippuu kuitenkin siitä, millainen sinä olet ja miten luonteenne sopivat yhteen. Jotkuthan tietyllä tavalla nauttivat taistelusta ja riitelystä, etsivät senkaltaista vastusta. Jos olet onnellinen kaikesta huolimatta eikä tuo vaikuta persoonaasi heilauttavasti, voihan se sopia sinulle.
Olisitko onnellinen, mikäli hän ei muuttuisi piiruakaan? Kestäisitkö? Luultavasti kuva mikä sinulla on hänestä, on melko realistinen ja tuonkaltaista on luvassa jatkossakin. Ikä toisaalta pehmentää, toisaalta jyrkentää ihmisiä yleensä. Eroaminen, erolla uhkailu ja ihmisen "kouluttaminen" ei välttämättä muuta mitään in the long run. Asiat palautuvat.
Luonnehäiriömäiseltä tuo tietysti kuulostaa.
mä kuuntelin ja kattelin samanlaista kolme vuotta, ja siinä meni hermot, rahat ja melkein loppupelissä henkikin. ja ainakin vuosi ennenku sain sen kamat ulos MUN ASUNNOSTA....
jätä ihmeessä, vielä kun voit. toki se yrittää kaikin keinoin saada sut pyörtämään päätökses, mutta pysy siinä!!
se on psykopaatti, narsisti ja aito oman edun tavoittelija. sä et oikeesti merkitse sille mitään muuta kun pyykin pesijää ja ruuan kaappiin kantajaa. ja kelle voi kiukutella kun v-ttää.
Luonnehäiriöiseltä ja psykopaatilta vaikuttaa. Kannattaa lähteä suhteesta ennenkuin tulee turpaan pahemmin.
Luonnehäiriöisiä narsisteja ei voi auttaa, koska he eivät tunne itseään sairaiksi. He eivät kadu eivätkä syyllisty tai pyydä koskaan anteeksi. Heillä ei myöskään ole omaatuntoa.
Ei ole sellaista lääkettä terapiaa tai hoitoa, joka heitä auttaisi. Ainoa ohje on pois, pois ja pois vaikutusiiristä.
Ja jos olet lähtenyt suhteestä, takaisin ei pidä missään tapauksessa ottaa, koska tilanne vaan pahenee ns.uuden alun jälkeen.
Lakkaapa kyttäämästä sitä miestäsi ja sen tekemisiä. Ei sillä mitään luonnevikaa ole. Tavallista epävarmempi mies, joka peittää sitä kontrolloimalla.
Mietipä miten itse toimit. Se olet nimittäin sinä, joka annat hänelle luvan kohdella itseäsi huonosti. Häntä sinä et voi muuttaa, eikä se ole sinun tehtäväsi, eikä oikeutesi. Itseäsi sinun pitää alkaa muuttamaan, omia käyttäytymistapojasi.
..kirjoituksessa oli pointti kiitos siitä, mutta olet ikävä kyllä hyvin väärässä tuossa kyttämisjutussa, en kyntäile kuule hänen tekemisiään. Ei kuulunut mun luonteseen, eikä tulee koskaan kuulumaan. Sille en voi mitää että hän kertoo asioita, ihan oma-aloitteisesti. En ole luonteeltani normaalia uteliaampi, mutta nykyinen aviomies sitäkin uteliaampi.
Se on horoskooppimerkiltään LEIJONA. Otan osaa...
heistä? Se, miten mies on päättänyt edelliset suhteensa, kertoo hänestä paljon. Onko mies ollut vaitonainen, kun kyselet ed. suhteiden päättymiestä?
Vai väittääkö hän jopa, ettei tiedä miksi suhteet ovat päättyneet? Todennäköisesti mies syyttää exiä kaikesta eroon liittyvästä, ja jos te eroatte, mies syyttää myös sinua samoista asioista.
Ja vielä: luonnehäiriöistä ei niin vain jätetä... hänen täytyy saada itse olla jättäjä.
..ollenkaan. Mutta sen käsityksen olen saanut, että hänen ex-suhteessa oli samanlaisia ongelmia. Eikä hän voinut käsittää sitä ollenkaan, eikä nään omassa käytöksessään mitään vikaa. Vaan minä ja hänen exsänsä olemme vain sairailoisen mustasukkaisia???. Olen puhunut kavereiden kanssa asiasta hyvinkin syvällisesti. Eikä kukaan heistä hyväksyisi moista käytöstä. Varmasti hekin ovat hänen mielestä sairaaloisen mustasukkaisia??? En nyt voi ihan täysin psykopaatiksi häntä leimata, ihan kaikki kriiterit eivät tunnu täsmäävän, mutta jotain luonnehäiriötä epäilen. Sen tiedän että hänen omalla isällään on erittäin vaikea luonne.
Miehelläsi on narsistinen persoonallisuushäiriö,mikä on itsetunnon ja ihmissuhteiden häiriö.Heikko itsetunto aikaansaa tarpeen manipuloida ja hallita toista ihmistä.Narsisti ei kykene arvostamaan ja kunnioittamaan muita ihmisiä.Hänellä on epärealistinen kuva omasta kaikkivoipaisuudesta. Hän luulee olevansa aina oikeassa.Hän tarvittaessa muuntaa totuutta omien tarkoitustensa mukaan.Tunnekylmä,huomionkipeä,ei kestä kritiikkiä,empaattisuuden puute,epäoikeudenmukaisuus,negatiiviset tunnepurkaukset,vainoharhaisuus,alistaminen,nöyryyttäminen kuvaavat mm.narsistin sielunmaailmaa.Toisaalta narsisti osaa olla hurmaava ja pyrkii suosioon mielistellen.Hän on usein hauska,puoleensavetävä seuramies.
Erinomainen kuvaus narsistista pähkinänkuoressa. Ei kykene kunnioittamaan ja arvostamaan muita ihmisiä. Kuvittelee olevansa aina oikeassa - totuuden muuntaminen vaikka miten epäoikeudenmukaisesti ja valheellisesti ei näytä poistavan tätä kuvitelmaa.
He ovat viime kädessä aika huvittavia ja ennalta-arvattavia juuri tästä syystä: totuus vääntyy naurettavuuksiin asti minäminä-näkökulmasta. Joka kerta. Siitä ei tingitä. :D
Se, että toisella on nph ei estä sitä, etteikö toinenkin olisi juuri yllä kuvatun kaltainen moukansielu. Jos suhde menee pieleen, on molemmilla ainakin syyllinen tiedossa.
Loistava kuvaus..
Hän on usein hauska,puoleensavetävä seuramies.
Olisko kuitenkin seuraihminen ennemmin..
Kolahti kun Vaimosta löysin narsistin tunnukset...
Eli ei aina kaikki miehiä kuitenkaan.
Justiin tuollaisen kanssa olen ollut naimisissa.Aivan kammottava tyyppi.Tunnekylmä ja itseään ajatteleva.Todellisuudessa en merkinnyt hänelle mitään.Käytös sen osoitti,vaikka toista puhui.Kannattaa pyrkiä erilleen,jos jatkaa niin kyllä itkemistä riittää.
Luonnehäiriöiselle kumppani on pelkkä esine ja hyväksikäytön kohde, niin kauan terve kumppani sitä jaksaa.
Juokse kuule tyttö ja lujaa. Älä ainakaan ajattele suhteen vakiinnuttamista.
Lisää tietoa: www.narsistienuhrientuki.info
Mäkelä: Naamiona terve mieli
on se pahasti narsisti, psykopaatti
Mieheni oli ihan samanlainen. En tiedä mitä ongelmia hänellä oikein oli, mutta hän kävi psykologilla masennuksen takia. Nyt syö mielialalääkkeitä ja nuo ongelmat jäivät sen jälkeen pois.
Ei voi puhua häiriöstä.Sanotaan pikemminkin erilainenluonne.Ja outoa on kyllä,että kyselet täältä apua ja lukijoista kukaan tuskin tunteen teidän tapaustanne ja jokainen tapaus on yksilöllinen.Pikemminkin sinulla on luonnehäiriö.
Alistuisit ja olisit onnellinen vai haluatko kenties olla itse tuo päällepäsmäri?
ja ihmettelen miksi olet tälläsen ihmisen kanssa.....?
Nyt kiinni niskasta ja kampeat ukon niin kauas kuin jaksat pyöritllä, ovi lukkoon ja avaimet vaihtoo. Jätä hänet nyt ette joudu poliisien vuosikirjoihin ikävänä ja verisenä tapauksena:-))
Mieti mihin ominaisuuksiin olet hänessä ihastunut. Voisin veikata, että juuri noihin ns "miehisiin" ominaisuuksiin, koska annoit suhteen edetä näinkin pitkälle. Muistakaa, että suhdetta pitää yllä kaksi henkilöä. Suhde ei voi jatkua pitkään jos vain toisella on ongelmia ja toinen on marttyyri. Koska sinä olet se, joka antaa hänen tehdä tekosiaan. Parisuhde voi olla vankilaa vain jos toinen antaa sitä olla. Kyllä tässä maassa voi hakea apua.