Olen kiitollinen kokemuksista ja uudenlaisestä käsityksestä jonka sain kuolemasta eläessäni Afrikassa. Mielestäni meidän olisi hyvä oppia tästä ja verrata sitä omaan käsitykseemme.
Kuolema verrataan ihmissuhteeseen luojansa kanssa, perustaan joka ihmisellä on luojan kanssa. Ihmisen tavoite on tulla esi-isäksi kuoleman jälkeen; se on hyvin kunnioitettu asema, niinkuin meillä kunnioitetaan esimiehiä työyhteisöissä. Tästä syystä, kun läheinen kuolee, hautajaisista tehdään juhlavat ja niissä surun lisäksi myös iloitaan uudesta asemasta - niinkuin ihminen olisi eläessään juhlinut ylennystä työpaikallaan.
Kuolleita ja kuolemaa myös kunnioitetaan, koska uskotaan että kuoleilla on voimaa elävien yli; he voivat vaikuttaa elävien elämään ja muuttaa tapahtumia. Elämä ei lopu kuolemaan vai jatkuu toisenlaisessa olomuodossa, elämää ja kuolemaa ei tavallaan pysty erottamaan käsiteparina, sillä niiden välissä ei ole eroa!
Hyvä esimerkki on useat kielet Afrikassa. Usein kun kysytään vointia, siihen voidaan vastata: "elän vähän", tarkoittaen että elämisen laatu ei sillä hetkellä ole kovin hyvä vaikkapa sairauden vuoksi. Kuolema ei myöskään vaikuta siihen ihmiseen jota se koskettaa (=joka kuolee) peruuttamattomalla tavalla, kuolema vain muuttaa hänen elämäänsä.
Näin minä mietin kun kohtaan kuolemantapauksen. Kuolema muuttaa kuolevan elämää, mutta ei vaikuta tähän ihmiseen henkilönä.
Kuolema verrataan ihmissuhteeseen luojansa kanssa, perustaan joka ihmisellä on luojan kanssa. Ihmisen tavoite on tulla esi-isäksi kuoleman jälkeen; se on hyvin kunnioitettu asema, niinkuin meillä kunnioitetaan esimiehiä työyhteisöissä. Tästä syystä, kun läheinen kuolee, hautajaisista tehdään juhlavat ja niissä surun lisäksi myös iloitaan uudesta asemasta - niinkuin ihminen olisi eläessään juhlinut ylennystä työpaikallaan.
Kuolleita ja kuolemaa myös kunnioitetaan, koska uskotaan että kuoleilla on voimaa elävien yli; he voivat vaikuttaa elävien elämään ja muuttaa tapahtumia. Elämä ei lopu kuolemaan vai jatkuu toisenlaisessa olomuodossa, elämää ja kuolemaa ei tavallaan pysty erottamaan käsiteparina, sillä niiden välissä ei ole eroa!
Hyvä esimerkki on useat kielet Afrikassa. Usein kun kysytään vointia, siihen voidaan vastata: "elän vähän", tarkoittaen että elämisen laatu ei sillä hetkellä ole kovin hyvä vaikkapa sairauden vuoksi. Kuolema ei myöskään vaikuta siihen ihmiseen jota se koskettaa (=joka kuolee) peruuttamattomalla tavalla, kuolema vain muuttaa hänen elämäänsä.
Näin minä mietin kun kohtaan kuolemantapauksen. Kuolema muuttaa kuolevan elämää, mutta ei vaikuta tähän ihmiseen henkilönä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
tuo afrikkalainen katsantokanta on ihan positiivinen. Se vain ei juurikaan tunnu huomioivan lapsettomia/yksinäisiä ihmisiä elämäntarkoituksen muotoilussaan.
Omasta mielestäni hinduistinen/budistinen näkökanta kuolemaan on kaikista rohkaisevin. Sen mukaan ihminen syntyy kerta toisensa jälkeen uudestaan, kunnes lopulta sulautuu karmaan. Kaikkein julmimman ja epäoikeudenmukaisimman kuolemankäsityksen on taas esittänyt kristinusko.