Stigu, taisi lipsahtaa totuus
15.10.2006 23:56
Teknologiateollisuuden työnantajapoliittisen työryhmän puheenjohtaja vuorineuvos Stig Gustavson ehdotti, että maamme kilpailukykyä parannettaisiin sillä, että työntekijät tekisivät vuosittain kolmesataa tuntia enemmän töitä. Ja tietenkin samalla palkalla. Mahtoiko mies olla tosissaan? Tuskin.
Kun teollisuuden palveluksessa on noin puoli miljoonaa ihmistä, niin tuo vaadittu kolmesataa tuntia vastaisi yhdeksänkymmenentuhannen miestyövuoden lisäpanosta teollisuutemme tuotantoon. Eli teollisuutemme tuottaisi sen jälkeen liki kaksikymmentä prosenttia enemmän tavaraa. Lupaako Gustavson, että tuo tavara menee myös kaupaksi maailman markkinoille? Ei varmaan lupaa. Eli ehdotus tarkoittaakin sitä, että teolliset yritykset voisivat sen jälkeen irtisanoa joka viidennen työntekijänsä. Ei tunnu minusta kovin hyvältä ajatukselta työllisyyden kannalta katsottuna.
Kun teollisuustuotteiden hinnasta nykyään niiden valmistukseen osallistuvien duunareiden palkkojen osuus on keskimäärin reilusti alle kaksikymmentä prosenttia, niin vaatimus toisella tavalla tulkittuna pudottaisi suomalaisten tuotteiden hintaa vain reilulla kolmella prosentilla. Ihan sellaiseen markkinoiden hintajoustoon en jaksa uskoa edes satamanostureiden kohdalla, että kolmen prosentin hinnanalennus lisää menekkiä kahdellakymmenellä prosentilla. Eli tavoite tosiaan oli työntekijöiden irtisanomisten mahdollistaminen.
Kolmen prosentin hinnanalennus tuotteisiin saadaan helpommin parantamalla tuotteiden suunnittelua ja yrityksen johtamista. Mutta ne ovat tietenkin vaikeampia asioita kuin duunarin palkan pudottaminen. Sellaiset asiat vaatisivat johtajilta osaamista ja työtä. Joten ei kai kukaan nyt sellaista ehdota. En myöskään usko, että vuorineuvoksen ehdotus olisi tarkoitettu auttamaan teollisuuden jatkuvaan valitukseen työvoimapuolasta. Jos sellaista todella olisi, luulisi teollisuuden ottavat kaikki työttömät nuoret oppisopimuskoulutukseen. Vai vaatiiko teollisuus, että yhteiskunta kouluttaa ilmaiseksi juuri heille sopivaa työvoimaa varastoon mahdollisia tarpeita varten?
Isänmaan puolustaminen on Stigu vaativa laji. Siihen ei riitä se, että uskoo sokeasti amerikkalaisia pankkiireja ja ekonomisteja. Ei Suomeen toisen maailmansodan jälkeen rakennettu teollista pohjaa kvartaalitalouden ja optiomiljoonien uskossa. Sitä rakennettiin tiukasti isänmaa mielessä yhdessä teollisuuden, ammattiyhdistyksen ja valtion kanssa. Loppupeleissä kun niiden kaikkien etu on yhteinen. Noista kolmesta kaksi on edelleen pakosta isänmaallisia, kun edustavat vain suomalaisia. Yritysjohtajien ja kotimaisten pääomapiirien isänmaallisuudesta en ole niin varma, kun tuntuvat enemminkin olevan ihastuneita amerikkalaisiin arvoihin ja pankkiireihin.
Lopuksi sitaatti "tempaa kaikkien tuotantovälineiden nopean parantumisen ja kommunikaatioyhteyksien tavattoman helpottumisen ansiosta sivistyksen piiriin kaikki kansakunnat. Tavarain halvat hinnat ovat se raskas tykistö, jolla se ampuu maana tasalle kaikki kiinanmuurit." Aivan oikein, lainaus ei ole Etelärannan globalisaatiota puolustavasta raportista, vaan Marxin ja Engelsin Kommunistisesta Manifestista.
15.10.2006 23:56
Teknologiateollisuuden työnantajapoliittisen työryhmän puheenjohtaja vuorineuvos Stig Gustavson ehdotti, että maamme kilpailukykyä parannettaisiin sillä, että työntekijät tekisivät vuosittain kolmesataa tuntia enemmän töitä. Ja tietenkin samalla palkalla. Mahtoiko mies olla tosissaan? Tuskin.
Kun teollisuuden palveluksessa on noin puoli miljoonaa ihmistä, niin tuo vaadittu kolmesataa tuntia vastaisi yhdeksänkymmenentuhannen miestyövuoden lisäpanosta teollisuutemme tuotantoon. Eli teollisuutemme tuottaisi sen jälkeen liki kaksikymmentä prosenttia enemmän tavaraa. Lupaako Gustavson, että tuo tavara menee myös kaupaksi maailman markkinoille? Ei varmaan lupaa. Eli ehdotus tarkoittaakin sitä, että teolliset yritykset voisivat sen jälkeen irtisanoa joka viidennen työntekijänsä. Ei tunnu minusta kovin hyvältä ajatukselta työllisyyden kannalta katsottuna.
Kun teollisuustuotteiden hinnasta nykyään niiden valmistukseen osallistuvien duunareiden palkkojen osuus on keskimäärin reilusti alle kaksikymmentä prosenttia, niin vaatimus toisella tavalla tulkittuna pudottaisi suomalaisten tuotteiden hintaa vain reilulla kolmella prosentilla. Ihan sellaiseen markkinoiden hintajoustoon en jaksa uskoa edes satamanostureiden kohdalla, että kolmen prosentin hinnanalennus lisää menekkiä kahdellakymmenellä prosentilla. Eli tavoite tosiaan oli työntekijöiden irtisanomisten mahdollistaminen.
Kolmen prosentin hinnanalennus tuotteisiin saadaan helpommin parantamalla tuotteiden suunnittelua ja yrityksen johtamista. Mutta ne ovat tietenkin vaikeampia asioita kuin duunarin palkan pudottaminen. Sellaiset asiat vaatisivat johtajilta osaamista ja työtä. Joten ei kai kukaan nyt sellaista ehdota. En myöskään usko, että vuorineuvoksen ehdotus olisi tarkoitettu auttamaan teollisuuden jatkuvaan valitukseen työvoimapuolasta. Jos sellaista todella olisi, luulisi teollisuuden ottavat kaikki työttömät nuoret oppisopimuskoulutukseen. Vai vaatiiko teollisuus, että yhteiskunta kouluttaa ilmaiseksi juuri heille sopivaa työvoimaa varastoon mahdollisia tarpeita varten?
Isänmaan puolustaminen on Stigu vaativa laji. Siihen ei riitä se, että uskoo sokeasti amerikkalaisia pankkiireja ja ekonomisteja. Ei Suomeen toisen maailmansodan jälkeen rakennettu teollista pohjaa kvartaalitalouden ja optiomiljoonien uskossa. Sitä rakennettiin tiukasti isänmaa mielessä yhdessä teollisuuden, ammattiyhdistyksen ja valtion kanssa. Loppupeleissä kun niiden kaikkien etu on yhteinen. Noista kolmesta kaksi on edelleen pakosta isänmaallisia, kun edustavat vain suomalaisia. Yritysjohtajien ja kotimaisten pääomapiirien isänmaallisuudesta en ole niin varma, kun tuntuvat enemminkin olevan ihastuneita amerikkalaisiin arvoihin ja pankkiireihin.
Lopuksi sitaatti "tempaa kaikkien tuotantovälineiden nopean parantumisen ja kommunikaatioyhteyksien tavattoman helpottumisen ansiosta sivistyksen piiriin kaikki kansakunnat. Tavarain halvat hinnat ovat se raskas tykistö, jolla se ampuu maana tasalle kaikki kiinanmuurit." Aivan oikein, lainaus ei ole Etelärannan globalisaatiota puolustavasta raportista, vaan Marxin ja Engelsin Kommunistisesta Manifestista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
on se, että valtiovarainministeriön "guru" Sailas tuki tätä ajatusta juuri työllisyyden nimissä. Normaalijärjellä varustettu ihminen tajuaa pian miten ristiriitaisesta tavoitteesta on kyse. Sailas tuntuukin olevan pikemmin EK:n lobbaaja kuin virkamies joka todella haluaisi vähentää työttömyyttä.
on ilmoittaa myös tekstin alkuperä...