Sisareni teki itsemurhan viime marraskuussa ja tuska sisällämme ei helpotu yhtään.Hän pilasi lopullisesti perheensä ja lapsuusperheensä elämän. Hän valitsi sen varmimman tavan kuolla ja meni junan alle. Mitään tunnistettavaa ei meille jäänyt,niin kappaleiksi meni.Kyllä itsellänikin on jatkuvasti kuolema mielessä, mutta kun tässä läheisten kanssa on tallannut tässä surussa ja epätoivossa, niin siinä on oppinut, ettei yhtään lisäsurua tarvita tässä perheessä.Tästä vaan on selvittävä JOSKUS, JOTENKIN, kuten sisareni jäähyväiskirjeessä toivoi.
Itsemurha
LTL
167
23217
Vastaukset
- Anna43*
Te selviätte yhdessä. Äitini itsemurhasta tulee lokakun lopussa 10 vuotta ja hiljalleen minusta ja sisaruksistani on alkanut tuntua siltä, että tämän kanssa oppimme elämään.
- Anonyymi
Itsemurhat lisääntyy kun orpopiru pisti säästövaihteen päälle. Eduskunnan menoista ei säästetä. Minkä verran mamuista säästetään. Pitää löytää kunnon kauppias joka valmistaa kuoleman koktailin. Odottelen
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itsemurhat lisääntyy kun orpopiru pisti säästövaihteen päälle. Eduskunnan menoista ei säästetä. Minkä verran mamuista säästetään. Pitää löytää kunnon kauppias joka valmistaa kuoleman koktailin. Odottelen
Ei kai tuollaisia kauppiaita ole olemassakaan.
Anonyymi kirjoitti:
Ei kai tuollaisia kauppiaita ole olemassakaan.
Helium tai hiilidioksidi toimii vallan mainiosti ja tuskattomasti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itsemurhat lisääntyy kun orpopiru pisti säästövaihteen päälle. Eduskunnan menoista ei säästetä. Minkä verran mamuista säästetään. Pitää löytää kunnon kauppias joka valmistaa kuoleman koktailin. Odottelen
Minkä verran mamuista säästetään.
No niistä pitää säästää,he eivät ole rakentaneet Suomea ja moni on sossu.
Heidän kulut on lukeneena noin 10 mrd.
- ä n y
Poikani kuoli juuri ja minun lisäksi häntä jäi suremaan oma veli.
Itse ajattelin ensin ettei ole mitään mieltä enää elää, koska elämäni valoa ei enää ollut.
Mutta poikani veljen takia on jaksettava.Minulle tai isälle ei saa tapahtua mitään pahaa.
Se tuska mitä itse koen ja taatusti nuorin lapsenikin (16v) joka painii kaiken lisäksi murrosiän tunteiden mylleryksessä.En voi enkä halua lisätä hänen tuskaa yhtään sen enempää kun mitä hän jo nyt kokee.Voin vaan kuvitella mitä se hänen elämälleen tekisi jos meille sattuisi jotain.Siksi on yritettävä olla varovainen ja jotenkin pysyttävä terveenä ettei sairastuisi edes vakavasti.
Joten ajattelet aivan oikein läheisiäsi.
Elämä ei koskaan muutu entiselleen, mutta sen on jatkuttava jollakin tapaa.
Otan osaa suruusi ja toivon kaikkea hyvää sinulle.- Anonyymi
Toivon tosiaan ettei tämä "poikasi veli" koskaan näe tätä viestiä. Et kutsu häntä edes omaksi lapseksesi, ainoastaan "poikasi veljeksi". Miltä veikkaat että hänestä tuntuu, kun sanot ettei hänen veljensä kuoleman jälkeen ole enää mitään syytä elää? Hänestä tuntuu varmaan mahtavalta ettei hän ole yksi syy elää, kuten hänen veljensä oli.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toivon tosiaan ettei tämä "poikasi veli" koskaan näe tätä viestiä. Et kutsu häntä edes omaksi lapseksesi, ainoastaan "poikasi veljeksi". Miltä veikkaat että hänestä tuntuu, kun sanot ettei hänen veljensä kuoleman jälkeen ole enää mitään syytä elää? Hänestä tuntuu varmaan mahtavalta ettei hän ole yksi syy elää, kuten hänen veljensä oli.
Miksi takerru asiaa jonka surun täyttämä ihminen on kirjoittanut jajopamolettnjompäättänyt tuolla ” veli analyysilläsi” asioita
Tämä äiti ajattelee ihan normaalisti siitä että pojan veli tuntee tuskaa. Olisko hänen pitänyt mielestäsi laittaa aukukertomus mukaan kun sinä et edes ymmärrä hänen sanomaansa. Siis kaikki eivät ajattele kuten sinä , ja sekin on ihan okay.
- tiedän tunteen
minulta kuoli perheenjäsen tuolla samaisella tavalla. Tasan tiedän miltä sinusta tuntuu! Meillä tapahtuneesta on kulunut jo useempi vuosi, kuitenkin 2000 luvun tällä puolen.
- ikävää=(
voin kuvitela sitä surua ja tuskaa kun oma ystävä/perheenjäsen tekee itsemurhan
en itse toivoisi sitä tuskaa ja surua kellekkään - TiesitköSen
mulla ei oo kuollu ketään.
- Anonyymi
TiesitköSen kirjoitti:
mulla ei oo kuollu ketään.
no ei mullakaan mut ei mulla ei ees oo kun äiti,isä ja hyvin ärsyttävä äitipuoli joka näytti yks aamu mulle keskaria ja sanoo mua idiootiks
- Anonyymi
ikävää=( kirjoitti:
voin kuvitela sitä surua ja tuskaa kun oma ystävä/perheenjäsen tekee itsemurhan
en itse toivoisi sitä tuskaa ja surua kellekkäänItsemurhan tekeminen on asia, joka varmistaa tulevalle vainajalle sopivan ajan poistua elämisestä.
- Anonyymi
TiesitköSen kirjoitti:
mulla ei oo kuollu ketään.
Toivottavasti olet ollut kiitollinen siitä.
- Anonyymi
ikävää=( kirjoitti:
voin kuvitela sitä surua ja tuskaa kun oma ystävä/perheenjäsen tekee itsemurhan
en itse toivoisi sitä tuskaa ja surua kellekkäänitse tänään se töissä kuin kuollut n clean ... Tappa itse pois hirttä.itse että minä.hirttä itse tänään n clean ... Tappaa Petra ase ampua pää irti poltat. Äänestä.

Suomi24 Keskustelut
https://keskustelu.suomi24.fi › ncl...
Nclean palkka?
n clean uhkaa tappaa. Kaikki Työpaikat Kuvahaku ... Semmonen tappaa Petra ase ampua pää irti poltat. ... itse perehdyttäneet itsensä
- white angel
Poikamme teki saman ratkaisun 1,5 v.sitten.Tasan tiedämme tunteen,teko tapahtui aivan samalla tavalla.Pakko jatkaa eteenpäin,saatte toisistanne voimaa.Pieni lohtu on,että jälleennäkemisen odotuksessa jaksetaan.Kaikenlaiset tunteet tulevat olemaan osa elämäämme.Mekin ajattelemme juuri noin,ei yhtään lisäsurua enää,tässä on tragediaa tarpeeksi.Voimia sinulle ja perheellesi!
- joku
Poikaystäväni tappoi itsensä 3 vuotta sitten. Kyllä on ollut välillä vaikeaa, tuntuu ettei jaksa elää täällä paskassa maailmassa. Mutta en halua omalle perheelleni mitn pahaa, jtn pakko täällä on olla niin kauan kunnes se päivä koittaa. Veljelläni menee huonosti, ja nyt pelkään että hänkin tekee jtn itselleen. On jo kerran meinannut tehdä... En saa yöllä nukutuksi, koska ajattelen vaan mitä jatkossa tulee tapahtumaan. Hän on vakavasti sairas ja on suljetulla osastolla. Monesti mietin poikaystäväni kuoleman jälkeen, jos joku todella läheinen ihminen viellä kuolee, en jaksa enää elää. Liian kova pala minun elämään. Mutta ystävät auttaa ja puhuminen psykologin kanssa. Haluisin että kaikki tietää miten paha minun on olla täällä.
- Kärsijä10
Olen ollut uskossa neljäkymmentä vuotta. Olen oppinut, että ihminen on heikko. Kuitenkin, tällä matkalla olen nähnyt, että kun Jumala antaa jollekin uskon, niin tilanteisiin tulee valoa, vaikka olisi pilkkopimeää. On filosofisestikin järkevää ajatella, että jos Jumala on todella Jumala, niin hän tietää ihmisen kivun.
Jumala tietää myös epätoivoisen teon tekijän tilanteen TARKASTI, joten jätetään ne pohdinnat, kuka pääsee taivaaseen, Jeesuksen käsiin. Olemme kaikki ainutkertaisia, eli jälkeen jääneiden ei tulisi ajatella, että omakin elämäni on turhaa. Elä'mä on arvokasta, vaikka olosuhteet olisivat rankat.
Voimaa ja siunausta omaisille. - BatmanForever
Jeesus on nyt läsnä. Pura pahaa oloasi.
- NedFlanders
Kaikki tulee menemään vielä hyvin.
- Anonyymi
Kiitä tuurias , monella on paljon nupissa pielessä, eikä ne edes huomaa.
- ...............
lapseni teki saman, itsemurha on musta-aukko joka vetää itseensä pitkään kaiken energian. Luin tänään Mari Tennilän Lopun elämää,siinä oli jotain, mikä lohdutti.
Ota yhteyttä Surunauha ry, sieltä löytyy erilaista apua tuskaan.- Poikamme
Hei
Otan osaa teidän suruunne, jotka olette menettäneet rakkaanne itsemurhan uhrina. Voimia tuleville päiville. Omasta kokemuksesta tiedän, että ensin ei ole voimia elää kuin hetki kerrallaan, minuutti, tunti, vuorokausi. Päivää pidemmälle ei ole tarpeenkaan katsoa. Alkaa uusi ajanlasku: aika ennen itsemurhaa ja aika sen jälkeen. Usko Jumalaan horjuu, mutta ajan oloon se muuttuu syvemmäksi ja todemmaksi. Jonain päivänä, kun ei jäljellä tunnu olevan enää mitään, mikä kannattelee, löytyy Kaikkivaltias Jumala.
Kun et jaksa rukoilla, voit olla varma, että sinun puolestasi rukoillaan - ainakin seurakunnan jumalanpalveluksessa jokainen sunnuntai: "Älä pelkää, minä olen sinut lunastanut, minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun. Vuoret järkkykööt ja kukkulat horjukoot, mutta minun rakkauteni ei sinusta väisty, eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi." Tämän ja monet muut lupaukset saa uskoa todeksi niin lähteneelle kuin meille jälkeen jääneille.
Ota yhteys seurakuntaan ja tiedustele itsemurhan tehneiden läheisten sururyhmää. Tavallinen sururyhmä ei välttämättä tunnu omalta tällaisen tragedian kokeneelle, mutta on sekin parempi kuin yksin surra. Noin puolen vuoden kuluttua menetyksestä on otollisin aika, kun on jo itse käynyt suruaan lävitse, eikä shokkivaihe ole enää niin rankasti yllä. Koin omalla kohdallani, että lähes joka kerta oli vaikea lähteä ryhmään, mutta yhtä monta kertaa oli kiitollinen, kun tuli lähdetyksi. Itsemurhan tehneiden läheisten sururyhmässä puhutaan samaa kieltä. Eikä siellä ole edes pakko puhua, voi kuunnellakin vain. Mutta puhuminen helpottaa. Siunausta sinulle läheisesi menettänyt. Meidän menetyksestämme on n. viisi ja puoli vuotta..
- takana syntynyt
Sisaresi toive Joskus, Jotenkin on hämmästyttävän realistinen. Niin totta. Kyllä sen kanssa tosiaan joskus jotenkin oppii elämään. Siitä tulee osa menneisyyttä ja samalla jokaista päivää. Siitä tuskin kukaan pääsee yli tai pystyy täysin hyväksymään, mutta jonain aamuna se ei enää tunnu yhtä pahalta.
- tomfool76
Onneksi ei tarvitse helvettiä pelätä kun en oo edes lapsena ollut niin herkkäuskoinen et oisin uskonut niin yliluonnollisiin taruihin kun raamatusta löytää. Joo on se kurjaa, kun yhdet parhaista kavereista on päättäneet päivänsä oman käden kautta ja vielä kurjempaa on jälkiviisaus, kun tajuaa et oli ehkä aavistanut jotakin ja ehkä viimeksi tavatessa olisi voinut olla mukavampikin. Monta läheistä ystävää on lähtenyt oman käden kautta ja on se joskus nuorempana ollut itselläkin mielessä, mutta onneksi elämä on ajan kanssa muuttunut aina vain mukavamman tuntuiseksi. Ei siitä ole montaakaan vuotta kun halusi lähteä junanradalle junaa odottamaan ja sen kanssa päätä puskemaan, mutta kun siitä kertakaikkiaan olisi tullut liian paha mieli niille, jotka musta välittää esim. äidille. No onneksi se yleensä oli sellaista krapulamasennusta, joka meni muutamassa päivässä ohi. Tällä hetkellä elämän haluni on melkein korkeammalla kuin koskaan. Oon niin kovasti nauttinut yksin elämisestä ja sen suomista vapauksista tehdä juuri mitä ikinä haluaa. Eikä kukaan ole määräilemässä niinkuin armeijassa.
Itseasiassa mulle on aika sama vaikka Jumala olisikin olemassa, sillä niin mukavaksi kaveriksi se vanhoissa taruissa kuvataan, että en todellakaan usko että taivaaseen pääsy olisi uskosta kiinni. Minkä sille ihminen voi että yliluonnolliset asiat ei tunnu loogisilta ja että loogiseen ajatteluun mahtuisi paljon helpommin usko siihen että muuallakin maailmankaikkeudessa on jonkinlaista elämää. Eikä siinä älyttömässä tähtien ja planeettojen määrässä ole mitään sellaista, joka tukisi väitettä ettei elämää muualla olisi. Matematiikka on ollut minusta aina helppoa ja sen verran todennäköisyyslaskentaakin on tullut opiskeltua, että en edes voi uskoa että maapallolla asuvat ihmiset voisivat olla juuri ne viisaimmat olennot kaikista elollisista joita maailmankaikkeuteen mahtuu.
No mulle on ihan sama, vaikka ihmiset uskoisikin raamattuun, kyllähän se varmaan jollain tavalla tekee elon helpommaksi, kun uskoo elämän jatkuvan kuoleman jälkeen. Ateisti joutuu vaan nauttimaan vähäisistä vuosistaan maan päällä niin paljon kuin suinkin kykenee. Onneksi uskovaiset ihmiset suomessa uskoo yleensä raamattuun eivätkä ole islaminuskoisia. Mä en kyllä haluaisi elää suomessa päivääkään, jos jotkut muslimit täällä asioista päättäisi. Ihan tarpeeksi vituttaa tupakkalaitkin. Kohta täällä suomessa laki kieltää varmaan voin käytön paistamisessa ja määrää paistamiseen käytettävän oliiviöljyä. Niin ja makkarakin varmaan menee kiellettyjen listalle kun kalan rasva on terveellisempää. Enpä ihmettelisi vaikka kohta ihmisten olisi pakko tehdä päivittäin tunnin kävelylenkki, kun sekin on paljon terveellisempää kuin laiskottelu. Tupakan savuttelusta pihalla vielä toteaisin sen verran, että vaikka en ole asiantuntija, niin veikkaisin että autojen pakoputkista tulee ulkona paljon enemmän myrkkyjä kuin tupakasta, ellei sitten puhuta sähköautosta. - mie...
ja siekö sen sitte tiät. Kuka meistä tietää mihin täältä jokanen joutuu kuoltuaan. Reilua tulla tänne surupalstalle tuolleen tulilla saarnaan :(
- minusta
Taas tämä nuorimies täällä, olet ennenkin kirjoitellut varmoja mielipiteitäsi täällä. Et tiedä miten meidän kunkini käy kuoleman jälkeen. Jotenkin me täältä lähdemme kaikki jonakin päivänä. Jos ihmiset voisivat vihdoinkin tajuta, että on sairauksia jotka voivat johtaa kuolemaan, mielen sairaudetkin on meille annettu kiusaksi ja ihminen ei aina "valitse" mitä tekee. Moni yrittää itsemurhaa "hätähuutona", viimeisenä sellaisena ympäristölleen ja toisinaan käy niin, että se hätähuuto päättyy henkilön kuolemaan. Monet itsemurhat esim lääkesellaiset) ovat vahinkoja, traagisia onnettomuuksia. Ovatko ne edes itsemurhia ,me vain puhumme sellaisesta. Joskus ihmisen päässä voi vain naksahtaa ja silloin voi tapahtua vaikka mitä.
- Anonyymi
minusta kirjoitti:
Taas tämä nuorimies täällä, olet ennenkin kirjoitellut varmoja mielipiteitäsi täällä. Et tiedä miten meidän kunkini käy kuoleman jälkeen. Jotenkin me täältä lähdemme kaikki jonakin päivänä. Jos ihmiset voisivat vihdoinkin tajuta, että on sairauksia jotka voivat johtaa kuolemaan, mielen sairaudetkin on meille annettu kiusaksi ja ihminen ei aina "valitse" mitä tekee. Moni yrittää itsemurhaa "hätähuutona", viimeisenä sellaisena ympäristölleen ja toisinaan käy niin, että se hätähuuto päättyy henkilön kuolemaan. Monet itsemurhat esim lääkesellaiset) ovat vahinkoja, traagisia onnettomuuksia. Ovatko ne edes itsemurhia ,me vain puhumme sellaisesta. Joskus ihmisen päässä voi vain naksahtaa ja silloin voi tapahtua vaikka mitä.
Itsemurha tarkoittaa aina harkiten tehtyä murhaa, joka kohdistuu omaan itseensä.
Vahingot ja onnettomuudet ovat asia erikseen.
Tilastoinnissa , eri kuolintavoissa, tulee vääriä analyysejä, koska asian ehdoton tietäjä on kuollut.
- ......
Ihmisellä voi oikeasti olla niin paha olo että ei ole mitään järkeä jatkaa maanpäällistä vaellusta. Itsemurhassa ihminen pääsee lopultakin siitä piinasta jossa on kenties jo pitkään vaeltanut...se on vaan hyväksyttävä tosiasia että jos ihminen tappaa itsensä ei hän sitä varmaan huvikseen tee vaan näkee sen ainoana päämääränä! Täytyy muistaa että itsemurhan tehneellä on sen jälkeen parempi olla kuin maanpäällisessä helvetissä!
- kausaalisuus pätee aina
Totta. Useimmiten itsemurhan tehneitä leimataan egoisteiksi. Mielestäni lastenteko on asteen verran itsekkäämpää (vanhemmat: "No, on ainakin joku, joka hoitaa eläkepäivinä."), varsinkin, ellei lasta pystytä kasvattamaan turvallisissa olosuhteissa naperosta aikuisenalkuun. Nimittäin, lapsuus- ja puberteetti-iän traumaattiset kokemukset (esim. hyväksikäyttö, väkivalta, vanhempien riitaisa ero, jne.) saattavat jäädä alitajunnan tasolla käsittelemättä, näin kuvastuen yksilön toimintaan erilaisina "mielenterveysongelmina".
- Nainen 27vuotta
kausaalisuus pätee aina kirjoitti:
Totta. Useimmiten itsemurhan tehneitä leimataan egoisteiksi. Mielestäni lastenteko on asteen verran itsekkäämpää (vanhemmat: "No, on ainakin joku, joka hoitaa eläkepäivinä."), varsinkin, ellei lasta pystytä kasvattamaan turvallisissa olosuhteissa naperosta aikuisenalkuun. Nimittäin, lapsuus- ja puberteetti-iän traumaattiset kokemukset (esim. hyväksikäyttö, väkivalta, vanhempien riitaisa ero, jne.) saattavat jäädä alitajunnan tasolla käsittelemättä, näin kuvastuen yksilön toimintaan erilaisina "mielenterveysongelmina".
itse ei tulisi meileenkään tehdä itsemurhaa kun minulla on tosi hyvät välit minun ystäviin,perheenjäseniin ja muihin tuttuihin.ja rakastan heitä kaikkia mutta joskus se surkkin iskee. esim yksi ystävistä johon en ollut paljonkaan yhteyksissä teki kuulemma itsemurhan 3vuotta sitten. näin jälkeenpäin miettinyt olisiko kannattanut pitää enemmän yhteyttä häneen? yhteydenpito oli vaikeaa koska hän oli melkein aina humalassa(alkoholiongmainen) nii en viitsinyt pajoa soitella hänelle vaikka ois pitänyt koska kaikkiin muihin tuttihini oon yhteyden 1-3 päivän välein mutta siitä on jo yli päästy enkä enää syytä itseäni ystävän kuolemasta PS ÄLKÄÄ TEKÄÄN SYYTTÄKÖ ITSEÄNNE MUIDEN KUOLEMASTA!
- nainen 27vuotta
Nainen 27vuotta kirjoitti:
itse ei tulisi meileenkään tehdä itsemurhaa kun minulla on tosi hyvät välit minun ystäviin,perheenjäseniin ja muihin tuttuihin.ja rakastan heitä kaikkia mutta joskus se surkkin iskee. esim yksi ystävistä johon en ollut paljonkaan yhteyksissä teki kuulemma itsemurhan 3vuotta sitten. näin jälkeenpäin miettinyt olisiko kannattanut pitää enemmän yhteyttä häneen? yhteydenpito oli vaikeaa koska hän oli melkein aina humalassa(alkoholiongmainen) nii en viitsinyt pajoa soitella hänelle vaikka ois pitänyt koska kaikkiin muihin tuttihini oon yhteyden 1-3 päivän välein mutta siitä on jo yli päästy enkä enää syytä itseäni ystävän kuolemasta PS ÄLKÄÄ TEKÄÄN SYYTTÄKÖ ITSEÄNNE MUIDEN KUOLEMASTA!
tarkoitan siis että olin yhteydessä tuttuihini 1-3 päivän välein
- Anonyymi
kausaalisuus pätee aina kirjoitti:
Totta. Useimmiten itsemurhan tehneitä leimataan egoisteiksi. Mielestäni lastenteko on asteen verran itsekkäämpää (vanhemmat: "No, on ainakin joku, joka hoitaa eläkepäivinä."), varsinkin, ellei lasta pystytä kasvattamaan turvallisissa olosuhteissa naperosta aikuisenalkuun. Nimittäin, lapsuus- ja puberteetti-iän traumaattiset kokemukset (esim. hyväksikäyttö, väkivalta, vanhempien riitaisa ero, jne.) saattavat jäädä alitajunnan tasolla käsittelemättä, näin kuvastuen yksilön toimintaan erilaisina "mielenterveysongelmina".
Turhaan kirjoitit mielenterveysongelmat lainausmerkkeihin. Kyllä ne on ihan oikeita ongelmia, jos isä raiskaa ja raivoaa lapsuusaikana.
- eminemi75
vaikka lähdit täältä omankäden kautta niin mä tulen aina muistamaan sinut työkaverina joka opetti mulle työn jota nyt teen!viistemestari on poistunut keskuudestamme.......
- HerraAurinkoinen
Cheek rulaa
- KoskaTekeeJojot
HerraAurinkoinen kirjoitti:
Cheek rulaa
Täysin paska esiintyjä ja sontaa musaakin.
- Anonyymi
KoskaTekeeJojot kirjoitti:
Täysin paska esiintyjä ja sontaa musaakin.
Cheek on jumala, koeta kestää kateutesi kanssa 🤸♂️🌞✌
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Cheek on jumala, koeta kestää kateutesi kanssa 🤸♂️🌞✌
itse tänään se töissä kuin kuollut n clean ... Tappa itse pois hirttä.itse että minä.hirttä itse tänään n clean ... Tappaa Petra ase ampua pää irti poltat. Äänestä.

Suomi24 Keskustelut
https://keskustelu.suomi24.fi › ncl...
Nclean palkka?
n clean uhkaa tappaa. Kaikki Työpaikat Kuvahaku ... Semmonen tappaa Petra ase ampua pää irti poltat. ... itse perehdyttäneet itsensä
- Ramirezi
Monet asiat ajaa siihen pisteeseen että ei löydä ylös pääsyä.Isä ampu itsensä vuosi sitten ja ukki kuoli nyt.Lisäksi tuli ero avopuolisosta niin tuntui että vois mennä ratakiskoille.Mut sit aateli 2 lasta jotka jäis isättömäksi niin ei tehnyt sitä.Nyt veloissa ja yksin mut elettävä päivä kerrallaan.
Otan osaa sun suruun kun menetit sisaresi..:(- Anonyymi
Rauhoitu lapsipieni. Haluatko halin?
- Anonyymi
Rauhoitu ja ota lasi vettä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rauhoitu ja ota lasi vettä.
Kuoleman Sato on rajattu ihmismäärään
- lillukanmarja00
Meillä ei ole oikeutta päättää syntymästämme mutta meillä on oikeus päättää milloin me haluamme kuolla jos siltä tuntuu!!! Itse menetin veljeni omankäden kautta ja silloin teko tuntui todella itsekkäältä! Hän ei jättänyt mitään viestiä ei selitystä miksi päätyi siihen tekoon.. Nyt on 5vuotta mennyt ja ymmärrän häntä.. Olisi itsekästä meiltä vaatia häntä olemaan elossa ja tuntemaan sitä jumalatonta tuskaa jonka hän on tuntenut eläessään jostain syystä.. Toivon vaan rauhaa hänen sielulleen ja toivon että joskus vielä saan tietää miksi hän teki niin.. Pahinta siinä on aina se että teko on niin yhtäkkinen ja se kun tuntee itsensä niin merkitsemättömäksi ja onnettomaksi, enkö olis voinut auttaa, miksi en nähnyt tilannetta ja eikö minussa ollut tarpeeksi syytä elää? Nyt tiedän että en olis voinut mitään sellaista tehdä mikä olisi hänen oloaan parantanut tai helpottanut ja tiedän myös että minä en ollut se syy miksi hän päätyi tekoonsa.. Rakastan häntä täydestä sydämestäni ja enää en ole vihainen
- Ann-Mariie,1973
Olen monia vuosia ollut masentunut ja ajatellut itsemurhaa, itsesiassa sitä myös yrittänyt. Tiedän, että minulla on paljon ystäviä sukulaisia, jotka rakastavat minua ja haluaisivat parantaa oloani. Kukaan ei kuitenkaan pysty tekemään sitä.
Sen takia, että ihmiset ovat sanoneet minulle itsemurhan olevan itsekäs teko, olen vielä täällä. Joka päivä on kuitenkin minulle yhtä tuskaa. Olen iloinen, että ymmärrät, miksi veljesi lähti pois ja olet antanut hänelle anteeksi. Kieltämättä jokin viesti olisi ollut hyvä jättää, mutta aina siihen ei pysty. Hetki on lyhyt.
Otan osaa niille kaikille, jotka ovat menettäneet lähimmäisensä. Toivoisin, että yrittäisitte edes jotenkin ymmärtää itsemurhan tehneitä. "Se, että hän puhuu, ei tarkoita, että se tapahtuu. Mutta jos se tapahtuu, se tarkoittaa, että hän oli tosissaan."
Jaksamista kaikille. - (n87)
Ann-Mariie,1973 kirjoitti:
Olen monia vuosia ollut masentunut ja ajatellut itsemurhaa, itsesiassa sitä myös yrittänyt. Tiedän, että minulla on paljon ystäviä sukulaisia, jotka rakastavat minua ja haluaisivat parantaa oloani. Kukaan ei kuitenkaan pysty tekemään sitä.
Sen takia, että ihmiset ovat sanoneet minulle itsemurhan olevan itsekäs teko, olen vielä täällä. Joka päivä on kuitenkin minulle yhtä tuskaa. Olen iloinen, että ymmärrät, miksi veljesi lähti pois ja olet antanut hänelle anteeksi. Kieltämättä jokin viesti olisi ollut hyvä jättää, mutta aina siihen ei pysty. Hetki on lyhyt.
Otan osaa niille kaikille, jotka ovat menettäneet lähimmäisensä. Toivoisin, että yrittäisitte edes jotenkin ymmärtää itsemurhan tehneitä. "Se, että hän puhuu, ei tarkoita, että se tapahtuu. Mutta jos se tapahtuu, se tarkoittaa, että hän oli tosissaan."
Jaksamista kaikille.minulla on sama tilanne. haluasin kuolla ja olen ollut masentunut n. 7 vuotta. ainut ongelma on etten tiedä kuinka tehdä itsemurha ja kuinka tehdä se kivuttomasti ja niin että varmasti onnistun. tuntuu että läheiset eivät ymmärrä minun tuskaani. he vain sanovat että kyllä se siitä sitten helpottaa. koska muka? olen nyt odottanut että elämä helpottaisi 3 vuotta. itsemurhaa olen miettinyt todella paljon viimeisin kolmen kuukauden ajan. perheeni sanoo myös että itsemurha on itsekkäin teko mitä voi tehdä. mutta olen itse sitä mieltä että jos on kerta kaikkiaan niin paha olla ettei kerta kaikkiaan jaksa niin en näe mitään ulospääsytietä, niin parasta on thedä itsemurha. en jaksa tätä tuskaa enää! ei ihminen voi elää vain sen takia että muut haluaa hänen jatkavan elämäänsä, ihminen elää ennen kaikkea itselleen ja minulla ei tunnu olevan mitään minkä takia elää!
syy miksi en jaksa tätä elämää enää on se että minulla ei ole ystäviä ja tunnen koko ajan ulkopuolisuuden tunnetta. perhe sanoo että kyllä sinä sitten niitä kavereita saat, on sanonut jo muutaman vuoden. mutta enpähän ole saanut. luin jostain että itsemurhaa hautovan olisi hyvä tajuta, että kyseessä on vain tietty elämän vaihe, että tilanne voi näyttää aivan toiselta viikkojen tai kuukausien päästä. vaan eipä ole minun elämäni muuttunut! edes vuosien saatossa!
voimia sinulle Ann-Mariie,1973 - ainatainaystäväsi
(n87) kirjoitti:
minulla on sama tilanne. haluasin kuolla ja olen ollut masentunut n. 7 vuotta. ainut ongelma on etten tiedä kuinka tehdä itsemurha ja kuinka tehdä se kivuttomasti ja niin että varmasti onnistun. tuntuu että läheiset eivät ymmärrä minun tuskaani. he vain sanovat että kyllä se siitä sitten helpottaa. koska muka? olen nyt odottanut että elämä helpottaisi 3 vuotta. itsemurhaa olen miettinyt todella paljon viimeisin kolmen kuukauden ajan. perheeni sanoo myös että itsemurha on itsekkäin teko mitä voi tehdä. mutta olen itse sitä mieltä että jos on kerta kaikkiaan niin paha olla ettei kerta kaikkiaan jaksa niin en näe mitään ulospääsytietä, niin parasta on thedä itsemurha. en jaksa tätä tuskaa enää! ei ihminen voi elää vain sen takia että muut haluaa hänen jatkavan elämäänsä, ihminen elää ennen kaikkea itselleen ja minulla ei tunnu olevan mitään minkä takia elää!
syy miksi en jaksa tätä elämää enää on se että minulla ei ole ystäviä ja tunnen koko ajan ulkopuolisuuden tunnetta. perhe sanoo että kyllä sinä sitten niitä kavereita saat, on sanonut jo muutaman vuoden. mutta enpähän ole saanut. luin jostain että itsemurhaa hautovan olisi hyvä tajuta, että kyseessä on vain tietty elämän vaihe, että tilanne voi näyttää aivan toiselta viikkojen tai kuukausien päästä. vaan eipä ole minun elämäni muuttunut! edes vuosien saatossa!
voimia sinulle Ann-Mariie,1973Minun ystäväni lähti pois tästä maailmasta perjantaina oman käden kautta. Me osasimme aavistaa tämän päivän tulevan, mutta emme pystyneet sitä estämään. Hän tiesi mitä teki, itsemurha ei ollut vahinko, vaan selkeä päämäärä. Hänen on varmasti parempi olla nyt. Hän menetti kaiken elämässään, hän yritti ja yritti jaksaa jatkaa, mutta ei jaksanut. Siihen päälle vielä rakastamansa ihmisen suoranainen toive, että hän katoaisi maanpäältä, riitti sysäämään hänet tähän karmeaan tekoon ja lähtöön.
Itsemurha itsekästä? Ystäväni oli koko elämänsä kaikkea muuta kuin itsekäs. Hän teki kaikkensa muiden puolesta. Uhrautui. Antoi aikaansa. Jakoi voimiansa. Antoi vähästänsä. Ymmärsi ja auttoi heikoimpiansa. Itsemurha- ainoa asia minkä hän teki vain itsensä vuoksi. Me kaikki ymmärrämme häntä.
Olkoon hänen nyt parempi olla. Tuntekoon nyt rauhan sydämessään. Levätköön mielensä. Me rakastamme häntä. - H e r ä t y s !
ainatainaystäväsi kirjoitti:
Minun ystäväni lähti pois tästä maailmasta perjantaina oman käden kautta. Me osasimme aavistaa tämän päivän tulevan, mutta emme pystyneet sitä estämään. Hän tiesi mitä teki, itsemurha ei ollut vahinko, vaan selkeä päämäärä. Hänen on varmasti parempi olla nyt. Hän menetti kaiken elämässään, hän yritti ja yritti jaksaa jatkaa, mutta ei jaksanut. Siihen päälle vielä rakastamansa ihmisen suoranainen toive, että hän katoaisi maanpäältä, riitti sysäämään hänet tähän karmeaan tekoon ja lähtöön.
Itsemurha itsekästä? Ystäväni oli koko elämänsä kaikkea muuta kuin itsekäs. Hän teki kaikkensa muiden puolesta. Uhrautui. Antoi aikaansa. Jakoi voimiansa. Antoi vähästänsä. Ymmärsi ja auttoi heikoimpiansa. Itsemurha- ainoa asia minkä hän teki vain itsensä vuoksi. Me kaikki ymmärrämme häntä.
Olkoon hänen nyt parempi olla. Tuntekoon nyt rauhan sydämessään. Levätköön mielensä. Me rakastamme häntä.Eli jos uhrautuu toisten ihmisten puolesta, niin silloin elämästä tulee tuskaa vain, ei opi elämään omaa elämää koskaan.
Onko tämä oikeaa elämää ollenkaan?
Tämähän on vain niinkuin eläisi jonkun toisen elämää.
H E R Ä T Y S ! ! !
Opetelkaa kaikki jotka eksytte tälle sivulle rakastamaan itseänne itsekkäästi, vasta sitten voitte rakastaa muita, kun olette oppineet oikealla tavalla rakastamaan ja elämään omaa elämäänne.
Turha uhriutuminen ja itsensä uhraaminen pois, itse erehdyin aikoinaan samaan harhaan, ja muistan kuinka ahdisti, oli paha olla, tuolla toiset viilettää menemään sen kuin vain, eivät ole moksiskaan muista, he rakastavat elämää, ja he muuten haluavat jakaa tämän kaiken, myös sinun kanssa !
Muistakaa tämä.
- Kuolleen veli
Kaksi viikkoa sitten minun veljeni päätyi samaan ratkaisuun, ei tosin jättäytynyt junan alle eikä hirttäytynyt vaan lähti erittäin siististi typpikaasun avulla. Sanotaan, että siihen vain nukahtaa eikä tunne edes tukehtumisen tunnetta, koska ilmakehässä on luonnollisesti jo 70% typpeä. Hän vain järjesti niin, että sitä oli hengitysilmassa 100% ja nukahti siihen. Itse löysin hänet sen jälkeen kun olin saanu jäävyväiskirjeen ajastetulla sähköpostilla. Syyt tulivat selviksi, olisin niistä monta ilman kirjettäkin aavistellut.Anteeksi hän pyysi tekoaan ja aiheuttamaansa tuskaa. Kaksi päivää mietin, että tolle paskiaiselle en anteeksi anna koskaan, mutta kun muistin hänen tyynet ja helpottuneet kasvonsa kuoleman jälkeen, tuli täysi ymmärrys ja anteeksiantamisen halu. Päätin antaa anteeksi ja siitä seuraavana päivänä kun tuhkaus oli ohi, tuli mieleeni rauha ja tiesin antaneeni anteeksi. Nyt voin sanoa, että rakastan veljeäni 100% ja olen iloinen hänen puolestaan, että hän saavutti sen minkä halusi. Kerroin sen myös puhelimessa äidille ja hän oli hyvillään sanoistani. Lupasi itsekin yrittää anteeksiantoa. Eihän se tietysti ihan helppoa tämän surun kanssa ole sittenkään. Kyllä se haikea itku niin usein pääsee kun mielen täyttävät muistot lapsuuden onnellisista hetkistä veljen kanssa. :~((( Hyvästi rakas Timo-veljeni, nuku hyvin! Toivon, että olet saanut sen rauhan, mitä lähdit hakemaankin :)))
- tsatsatsa
Ei toisen tekoon voi vaikuttaa tietenkään, mutta se että pitää tekoa itsekkäänä on jokseenkin ymmärrettävää.Ainakin omassa "tapauksessa.Jätttihän mieheni pienen rakkaan tyttärensä kasvamaan tänne ilman isää.
Minä puhuin puhelimessa hänen kanssaan ja yritin estää häntä ja kuulin taustalla kuinka hän "järjesteli" viimeistä paikkaansa-autoaan ja pakoputkiviritelmäänsä.
Ei ole kyllä helpppoa kellään. Ihan kauheita tapahtumia. Sit ainainen ikuisuus kysymys-MIKSI? Ja kun aattelee miksi mulle?No eihän se mulle pelkästään olekkaan vaan sille (helpotus) ja kaikille läheisille (tuska). Josko se tuska, mikä on ollut itsemurhan tehneellä on jakautunut läheisille.Joku ajattelutapa, oli se sitten toisten mielestä kuinka hassu on ihan hyvä saada päähänsä. Se jälleennäkemisen toivo on sellainen asia, mitä aatellessa mua helpottaa. Ja kun yrittää ymmärtää, miten joku voi oikeesti riistää hengen itseltään, voi vaan aatella, että se tuska on ollut hänellä paljon pahempi kuin meillä surijoilla, olemmehan me vielä täällä.
Ja mitä tulee helvettiin, niin eiköhän me olla se jo nähty.
Elämä jatkuu jos vain niin haluaa. Surra saa ja pitää, mutta yrittäkäämme jatkaa silti elämää.Ei tiedä koskaan milloin tulee lähtö.
Tää on vähän korni juttu,mutta vanhaväki on mulle kertonut, kuinka eräässä radiossa haastateltiin pappia, josta oli tullut leski-vaimo oli kuollut. Haastattelu tapahtui kesällä. No kuitenkin,haastattelija kysyi koska on viimeksi käynyt vaimon haudalla. Pappi kertoi käynneensä viimeksi jouluna, jolloin vei kynttilän perinteisesti haudalle. Perusteluna, koska tätähän tietenkin ihmeteltiin, pappi sanoi, että kaikki aika mikä annetaan kuolleille on eläviltä pois. -kuulostaa erikoiselle, mutta tyylinsä ja ajatuksensa kullakin.
Parempia aikoja ja elämää odotellessa.
niin ja Rauhallista joulua ja parempaa uuttavuotta kaikille. - Anonyymi
tsatsatsa kirjoitti:
Ei toisen tekoon voi vaikuttaa tietenkään, mutta se että pitää tekoa itsekkäänä on jokseenkin ymmärrettävää.Ainakin omassa "tapauksessa.Jätttihän mieheni pienen rakkaan tyttärensä kasvamaan tänne ilman isää.
Minä puhuin puhelimessa hänen kanssaan ja yritin estää häntä ja kuulin taustalla kuinka hän "järjesteli" viimeistä paikkaansa-autoaan ja pakoputkiviritelmäänsä.
Ei ole kyllä helpppoa kellään. Ihan kauheita tapahtumia. Sit ainainen ikuisuus kysymys-MIKSI? Ja kun aattelee miksi mulle?No eihän se mulle pelkästään olekkaan vaan sille (helpotus) ja kaikille läheisille (tuska). Josko se tuska, mikä on ollut itsemurhan tehneellä on jakautunut läheisille.Joku ajattelutapa, oli se sitten toisten mielestä kuinka hassu on ihan hyvä saada päähänsä. Se jälleennäkemisen toivo on sellainen asia, mitä aatellessa mua helpottaa. Ja kun yrittää ymmärtää, miten joku voi oikeesti riistää hengen itseltään, voi vaan aatella, että se tuska on ollut hänellä paljon pahempi kuin meillä surijoilla, olemmehan me vielä täällä.
Ja mitä tulee helvettiin, niin eiköhän me olla se jo nähty.
Elämä jatkuu jos vain niin haluaa. Surra saa ja pitää, mutta yrittäkäämme jatkaa silti elämää.Ei tiedä koskaan milloin tulee lähtö.
Tää on vähän korni juttu,mutta vanhaväki on mulle kertonut, kuinka eräässä radiossa haastateltiin pappia, josta oli tullut leski-vaimo oli kuollut. Haastattelu tapahtui kesällä. No kuitenkin,haastattelija kysyi koska on viimeksi käynyt vaimon haudalla. Pappi kertoi käynneensä viimeksi jouluna, jolloin vei kynttilän perinteisesti haudalle. Perusteluna, koska tätähän tietenkin ihmeteltiin, pappi sanoi, että kaikki aika mikä annetaan kuolleille on eläviltä pois. -kuulostaa erikoiselle, mutta tyylinsä ja ajatuksensa kullakin.
Parempia aikoja ja elämää odotellessa.
niin ja Rauhallista joulua ja parempaa uuttavuotta kaikille.Jos ihminen voi pahoin pitkään, hänellä on oikeus itsemurhaan. Siinä ei ole mitään itsekästä.
Mitä hyötyä olisi ollut isästä, joka voi pahoin eikä pysty sen vuoksi elämään täysipainoista elämää? - Anonyymi
tsatsatsa kirjoitti:
Ei toisen tekoon voi vaikuttaa tietenkään, mutta se että pitää tekoa itsekkäänä on jokseenkin ymmärrettävää.Ainakin omassa "tapauksessa.Jätttihän mieheni pienen rakkaan tyttärensä kasvamaan tänne ilman isää.
Minä puhuin puhelimessa hänen kanssaan ja yritin estää häntä ja kuulin taustalla kuinka hän "järjesteli" viimeistä paikkaansa-autoaan ja pakoputkiviritelmäänsä.
Ei ole kyllä helpppoa kellään. Ihan kauheita tapahtumia. Sit ainainen ikuisuus kysymys-MIKSI? Ja kun aattelee miksi mulle?No eihän se mulle pelkästään olekkaan vaan sille (helpotus) ja kaikille läheisille (tuska). Josko se tuska, mikä on ollut itsemurhan tehneellä on jakautunut läheisille.Joku ajattelutapa, oli se sitten toisten mielestä kuinka hassu on ihan hyvä saada päähänsä. Se jälleennäkemisen toivo on sellainen asia, mitä aatellessa mua helpottaa. Ja kun yrittää ymmärtää, miten joku voi oikeesti riistää hengen itseltään, voi vaan aatella, että se tuska on ollut hänellä paljon pahempi kuin meillä surijoilla, olemmehan me vielä täällä.
Ja mitä tulee helvettiin, niin eiköhän me olla se jo nähty.
Elämä jatkuu jos vain niin haluaa. Surra saa ja pitää, mutta yrittäkäämme jatkaa silti elämää.Ei tiedä koskaan milloin tulee lähtö.
Tää on vähän korni juttu,mutta vanhaväki on mulle kertonut, kuinka eräässä radiossa haastateltiin pappia, josta oli tullut leski-vaimo oli kuollut. Haastattelu tapahtui kesällä. No kuitenkin,haastattelija kysyi koska on viimeksi käynyt vaimon haudalla. Pappi kertoi käynneensä viimeksi jouluna, jolloin vei kynttilän perinteisesti haudalle. Perusteluna, koska tätähän tietenkin ihmeteltiin, pappi sanoi, että kaikki aika mikä annetaan kuolleille on eläviltä pois. -kuulostaa erikoiselle, mutta tyylinsä ja ajatuksensa kullakin.
Parempia aikoja ja elämää odotellessa.
niin ja Rauhallista joulua ja parempaa uuttavuotta kaikille.Itsemurhan syy voi olla myös se, että on luonteeltaan tarkka. Haluaa tietää koska kuolee, ilman itsemurhaa, arvailua.
Ei välttämättä ainoa syy tekoon.
- vu91
Niin siinä käyp ku ei osaa ehkäistä. Oma äiti on täys mulukku mutta välillä kertoilee kuinka rakastaa minua. Kyllä se on varma että sen elämä ois pilalla jos tappaisin ihteni. Jälkeenpäin tajuais harmitella, mitä on mulle menny tekemään. Keskeytin opiskelun henkisistä syistä, ja se haukkuu mut päivittäin nysväks ja luuseriks raskaiden töiden jälkeen.
Tässä maailmassa on vaan niin mahdoton olla onnellinen. Jos ois leppoisa ja mukava työ, iso palkka ja perhe, niin ei silti pystyis olemaan onnellinen, koska maailma on täynnä kaikkea paskaa. Kaikki ne stressaantuneet ja turhaantuneet ihmiset jota kävelee vastaan saa tuntemaan pahoin vaikka kaikki olisi itsellä hyvin.
Välillä ottaa pattiin, että nykyään tehdään lapsia sarjatuotannolla, ja kaikilla on tällainen oma pieni elämänsä, joka on täynnä surua ja muuta pahaa.
Kun muistelee elämän parhaita hetkiä kunnolla, niin muistaa ettei se sinä aikana niin hyvältä tuntunut, vaikka se muistona tuntuu niin hohdokkaalta, tai jos on joku lomamatka tulossa, niin sitä vaan oottaa sitä ja aattelee kuinka rannalla sitten on hyvä maata ja unohtaa kaikki huolet. Kun matka vihdoin tulee, niin siinä sitten ootellaan lentokentällä ja tulee kaikki myöhästymiset, jonottamiset sun muut vastoinkäymiset. Vihddoin kun pääsee sinne rannalle makaamaan, niin olettaa että unelmat käy toteen, mutta jo puol tuntia maattuaan huomaa että alkaa tulla kuuma, hiostaa ja ajatukset pyörivät tekemättömissä töissä.- oeoeoeoeoeoeoe
Älkää antako periksi!!!
vu91, voimia sullekin vaikka äitisi on mielestäni typerä kun ei osaa arvostaa Sinua!
Ymmärrän tosi hyvin noi fiilikset, mutta älä anna periksi!!!
Itselläni on auttanut esim.
http://www.rikurinne.com/comehome/radio (arkisto sivun alareunassa, klikkaa)
radio-ohjelma nuorille tulee vieläkin viikoittain, ja niitä voi kuunnella arkistosta!!!
Noi on ollut sairaan hyviä ainakin mulle, suosittelen lämpimästi :)
Mulle henk.koht. usko on antanut voimaa jaksaa, normaalisti en varmasti olisi
jaksanut - kouluajat oli hirveän kurjia mulle, elävää painajaista :(
Nyt on kouluajoista on mennyt jokunen vuosi, ja tällä hetkellä voin sanoa
päässeeni niistä ylitse. En tarkoita ettenkö muistaisi vielä ilkeitä sanoja tai tekoja jossa minuun käytiin käsiksi, mutta se ei ole taakka enää mun harteilla.
On ollut läheisten kuolemia, ystävien kuolemia, vakavia sairastumisia ym, ym...
Tiedän että nyt varmasti kaikki vaikuttaa synkältä ja tuntuu ettei tulevaisuutta
ole, mutta aivan varmasti tilanteet muuttuu paremmaksi, ja silloin ajattelet että
onneksi et antanut periksi!
On niin paljon kaikkea ihanaa koettavaa ja elettävää, joita et osaisi ikinä uskoakaan!
Jumala rakastaa sua yli kaiken ja haluaa auttaa suakin!
Voimia ja tsemppiä kaikille masentuneille!!!
Valoa on tunnelin päässä, älä anna periksi!!
Sunkin elämällä on tarkoitus !
- Ei kukaan
saisi päättää itse päiviään, aina täältä jokainen syntynyt on poiskin päässyt ihan ilman omaa apuaankin!!!
- ghjkhdfsg
Jos ihminen elää yli aikansa, niin itsemurha on jopa suositeltavaa. Jokaisella on se raja olemassa, mistä enempää ei enää jaksa. Pitää vain toivoa kuolevansa luonnollisesti ennen kuin se raja tulee vastaan, mutta jos näin ei käy, ei ole mitään väärää korjata luonnon virhe.
- en ymmärrä?
ghjkhdfsg kirjoitti:
Jos ihminen elää yli aikansa, niin itsemurha on jopa suositeltavaa. Jokaisella on se raja olemassa, mistä enempää ei enää jaksa. Pitää vain toivoa kuolevansa luonnollisesti ennen kuin se raja tulee vastaan, mutta jos näin ei käy, ei ole mitään väärää korjata luonnon virhe.
joskus asiat vain on niin huonosti että ei jaksaisi elää ja itsemurha houkuttelee mutta jos on esim vast 17-28v nii elämähän on vasta alussa mutta en voi ymmärtäämiksi he jota sen aikovat tehdä puhuisi ongelmistaan vaikkapa ystävän kanssa niin henkikin saattaisi säilyä
- kohta loppuu paska
ghjkhdfsg puhuu asiaa.. jos jatkuvasti tasaisin väliajoin tuntuu siltä että toivoisi elämän loppuvan niin kyllä se itsemurha houkuttelee.. ainoita esteitä ovat juuri perhe ja sen sellaiset. Paha omatunto vaivaa vaikkei homman hoidettua pitäisikään sellaisia enää potea toivottavasti..
- kohta loppuu paska
ja vielä lisäksi äskeiseen:
eniten vituttaa se että oman elämän lopettaminen aiheuttaisi niin paljon tuskaa monelle ihmiselle.. itsemurha on erittäin itsekäs teko. Mutta loppujen lopuksi elämä on yleensä kahden pahan välillä tasapainoilemista, pitää vain löytää se vähemmän paha niistä kahdesta. Välillä vaan toivoisi ettei olisi niitä läheisiä että kaikki olisi paljon helpompaa
- Valokeiju
Te kaikki jotka haudotte itsemurhaa, tulkaa ulos kuorestanne ja alkakaa tekemään sitä mistä todella tykkäätte! Jättäkää vanhat kuviot. Olkaa ystäviä, niin kaikki ihmiset ovat ystäviänne! Masennuksesta tai ahdistuksesta on turha pitää kiinni. Jättäkää syytökset ja alkakaa elää!
Onnea poluillenne ja haleja! Ei täällä kukaan ole yksin!- Periksi Ei Anneta
Just niin!
Kyllä se elämä paistaa taas meidänkin risukasaan, periksi ei anneta, ei väistetä kun kuolema vastaan tulee, ei väistetä, ei väistetä, ei väistetä. . . ! ! ! - Ei jaksa.
Olispa asia oikeesti noin yksinkertaista.
- Death_row
Itse olen päättänyt tehdä itsemurhan, heti senjälkeen kun äitini nukkuu pois, hän on hyvin iäkäs.
Minulle ei jää lähisukulaisia senjälkeen, ja ystävistäni ja kavereistani luovuin kolmisen vuotta sitten. Joku etäinen kaveri saattaa tuntea ikävää muutaman viikon, mutta se menee ohi.
Mulla tilanne on se, että menetin omaisuuteni,työni,ammattini,asuntoni,varallisuuteni,kunniani,ystäväni,kaverini ja mielenterveyteni pari vuotta sitten. Olen 40v, se on siinä mielessä myöhäinen ikä, että uuden rakentaminen on melko mahdotonta. Yksityiskohdat tässä tilanteessa ovat senverran ikävät.
Itsemurha on luonnollinen ratkaisu, odotan toki äitini poismenoa ennen junan alle menemistä. Näin se vaan joskus menee...- Mietivielä
Ei junan alle, konduktööri ja muut joutuisivat osallistumaan tuohon hirveään valintaasi.
- MielenvikainenHullu
Luuletko että kiinnostaa tuollaiset pikkuseikat, jos on päästään vialla?
- Anonyymi
Raiskattiinko sut? Kerro lisää.
- Anonyymi
Mietivielä kirjoitti:
Ei junan alle, konduktööri ja muut joutuisivat osallistumaan tuohon hirveään valintaasi.
Arvaa kiinnostaako masentunutta tuollainen.... EI!!!
- Anonyymi
Mietivielä kirjoitti:
Ei junan alle, konduktööri ja muut joutuisivat osallistumaan tuohon hirveään valintaasi.
Vitun depiili, tavarajunan alle , enemmän massaa.
- ??%%
"Olen 40v, se on siinä mielessä myöhäinen ikä, että uuden rakentaminen on melko mahdotonta."
Kuinka ihmeessä 40 v. on myöhäinen ikä??? Kun hyvässä lykyssä elämää voi olla jäljellä toiset 40 v.- toivoa on
Itse mentin miehen toiselle naiselle noin 40-vuotiaana. Olimme melko rikkaita, mutta omaisuus meni myös konkurssin myötä ja jouduin vielä selvittelemään kaiken jälkipyykin.
Sittten vain tätyi koota elämä uudestaan: muutto isosta omakotitalosta kerrostaloyksiöön ja kirpputorilta huonekalut. Lapsia ei ole, vanhemmat ovat kuolleet jat sitten. Kaksi siskoa on, mutta heillä on oma elämänsä ja tapaamme harvoin. Ei ole paljon biologista sukua.
Alussa oli rankkaa, mutta nyut 15 vuoden jälkeen, vasta olen löytänyt todellisen elämän. Olen uskossa ja en antaisi entistä kokemsutani enää pois. Kyllä minä olen käynyt myös välillä rakkaussurun. Rakastuin ja jouduin jälleen nöyryytetyllä tavalla jätetyksi. Sekään ei ole vienyt mahollisuutta rakentaa ja kokea onnellista elmää.
Ei ole niin synkkää kuin nyt luulet? - Death_row
Niin, itse sitä rakentaa elämänsä. Rakensin sitä nelisenkymmentä vuotta. Sitten se tuhoutui täysin, tarkoitan todella täysin - kaikkia inhimillisen materiaalisen elämän osa-alueita.
En näe että voisin rakentaa omaa elämäkäsitystäni vastaavaa arvokasta ihmiselämää enää. Silloin kuolema on järkevin vaihtoehto. Itsekästä tottakai, mutta pidän tärkeimpänä oman kärsimykseni poistamisen nyt. Ja se että eläisin vielä toiset 40v on todella tuskainen ajatus...
- jsaga
Olen lähdössä ajattomalle taipaleelle tässä piakkoin.
Ei vaan enää jaksa täällä tallustaa, kun mikään ei enää nautintoa elämään tuo. Kaikki on päin helvettiä eikä kiinnosta edes enää asioita korjata tai parantaa, ei välitä. Odottaa vain koska saa tästä niin tarpeekseen että lähtee. Päivä päivältä se vain hiipii kohti, sitä mukaa kun ymmärtää omaa tilaa ja tilannettaan paremmin ja paremmin.- ehtii vielä sittenki
Kerro hieman itsestäsi: minkä ikäinen olet ja mikä mattää noin tässä elämässä?
- Anonyymi
Vie terveisiä.
Perässä tullaan
- JK
VAI IIN
- ~~~~~~~~
Katsokaa kortit loppuun saakka,
edessä on hyviä vuosia.- NedFlanders
Cheek on hyvää musaa.
- Anonyymi
NedFlanders kirjoitti:
Cheek on hyvää musaa.
Onko cheekki poskisolisti, kun on äänessä
- hemiplegikko
olen osittain halvaantunut en edes pääse paskalle itsenäisesti, kävelemään ja elämään normaalia nuoren aikuisen elämää, jos joku olisi oikeutettu itsemurhaan se olisi minä olen yrittänyt itsemurhaa jo kahdesti, mutta vammani takia en ole onnistunut niissä yrityksissä, vituttaa ja masentaa aivan helvetisti, että onnistuisin siinä viimeisessä asiassa, olen ollut sairaalassa viimeiset 8kk, en vain jaksa enää,
olisin kiitollinen vaikka joku random psykopaatti tappaisi minut, olen tutkinut eri tapoja tehdä itsari mutta vammani takia en pysty niitä toteuttamaan- Darkness My Joy
Koita jaksaa, sun pitäs suunnata elämäsi energia siihen mitä pystyt ja kykenet tekemään, itse kun aloin miettimään yhä enemmän kuolemaa, enkä vain päässyt ajatuksistani eroon, niin huomasin, mulle tuli omansanlainen kiero huumori, tai en nyt tiedä onko musta huumori kieroa, synkkyydestäni tämä huumori kuitenkin ammensi ja ammentaa, tällä hetkellä elämä menee omalla painollaan, mutta jos olisin syntynyt neliraajahalvaisena ja joku ihmeparannus parantaisi raajani kuntoon, niin luulen että taivas repeäisi kohdallani, siis sen yllä. Nyt kun olen normi-kunnossa niin se mikä minut sai hyvälle tuulelle opiskeluaikoinani oli Auswitch-vertaus : jos joutuisit asumaan Auswitschissa, valittaisitko yhtään? Se tepsi silloin. En tiedä henkilöhistoriaasi mutta toivon että saat oman kämpän ja oppisit näkemään elämän suhteellisuudet, wahlroosin nallellakin on aivan varmasti omat helvettinsä, koska kaikilla meillä on.
Kysymys on sunkin kohdalla asenteesta, jos päätät olla onnellinen ja iloinen ja levittää tätä lähiympäristöösi keinoilla millä hyvänsä 60/60/24/52/50 70v niin takuulla se takaisin sulle tulee. Ihmettelen ihmisiä jotka kääntyvät pimeän puolelle vihaan, ja lopulta katkeruuteen. Helppo sanoa sen jolle aurinko paistaa, jotkut sanovat, mutta aurinko paistaa meille kaikille.
Joku Summa Summarum sulle, itse mietin mustan huumorini kanssa kaikkia niitä tapoja joilla lähtisin ja höystin niitä sitten tietysti, patologit veistelee patologi-vitsejä, itsemurhakandidaatit itsarivitsejä joten mikset sinä veistelisi paskavitsejä, niin minä sinuna tekisin, jos muuta ei elämässä enää ole kuin tikku, niin tehdään sitten siitä tikusta asiaa, sanovat kaikki juutalaiset pilkunviilaajalakimiehetkin.
Toivotan sulle hyvää ironista iloista jatkoa, sinne missä oletkin, katkeruus ei kanna, rakkaus on kaiken voittava, ja kun laakson aika on, niin jospa odottelisimme, me sitten, sitä ylös nousua sieltä. Eikö. - Darkness My Joy
Ps,
Muista pilke. - Jokujostain
Haluaisitko puhua jollekin tuntemuksistasi ja kokemuksistasi? Jollekin joka ymmärtää hyvin paljon miltä sinusta tuntuu. Jos kiinnostaa, niin meilaa osoiteeseen [email protected]
- Anonyymi
Darkness My Joy kirjoitti:
Ps,
Muista pilke.Jorma pilkevaara, pilkku, oli koripallo pelaaja.
Namika, tai jotain. - Anonyymi
Darkness My Joy kirjoitti:
Ps,
Muista pilke.Jorma pilkku pilkevaara pelaa korist joskus 60 luvulla
- toivoton
mulla on pulma kirjotan just tälle palstalle pulmani koska en tiedä minne voisin jollekin henkilölle puhua oon kolmen vuoden ajan tuntenu masennusta mutten oo kertonu siitä kenellekään paitsi viidelle ainiolle kaverilleni jotain sen tapaista multa ei oo kuollu ketään tuttua ystävää läheistä perheen jäsentä tai mitään en tiedä edes miten oon tulle masen tuneeks silloin noin kolme vuotta sitten aloin tuntea elämäni tylsäksi puolen vuoden päästä tunsin itseni turhaksi ja ja laihduin noin.9 kiloa vuoden ajan en ajatellut itse murhia tai mitään masennusta mutta taas nyt noin vuosi sitten olin msentuneempi kuin koskaan enen saa toin paastota päivän ja syödä vain omenan laihduin lisää ja masennus alkoi näkyä luonteessa ja vaikuttaa ystävä suhteisiini olin toivoton en tuntenut tulevaisuustta vihasin sitä millainen olin niin kuin nykyäänkin söin särkylääkkeitä pari ketaa vaikkie ollut kipuja olen alkanut viillellä itseäni vähän tänään ekat veret vuotivat illoin itken miksi en voi koulla jolloin valvon useita öitä en ole uskaltanut tappaa itseäni koska siskoni pulmat isäänsä saavat hänelle jo tarpeeksi pulmia enkä haluu vaivata tai olla muille enää harmiksi pulmillani haluan kuolla satuttamatta läheisiäni en uskalle kertoa kenellekään pulmista koska he eivät uskoisi olen piilottanut masennuksen piirteet luonteeni taakse ja saanut uskomaan perheeni että kaikki on hyvin en ole halunnut olla vaivaksi mulla ei oo vittuukaan tietoo mitä pitäs tehä en uskalla kertoa tuntemalleni henkilöille tai en tiedä mistä hakea apua tämä pahenee päivä päivältä myönnän jo kerran yrittäneeni jopa itsemurhaa haluan apua mutten kestä kertoa siitä niille jotka tuntevat minut enkä tiedä miltä palstoilta hakea apua en kestä masennuksen raastoa enää mitä pitäisi tehdä nyt oon noin 49 kiloa ja 168 pitkä tyttö ja laihun yhä enemmän ja liikun enemmän mutten vaan voi lopettaa sitä haluun kertoo jollekin mut kelle sitäpaitsi täytän vasta joulukuussa 13 vuotta ja oon pulassa mitä pitäis tehä ??
- twetete
Jos et pysty etkä vaan halua kertoa kellekkään läheisellesi, niin yritä sit nähdä tää elämä siten että tää ei ole niin vakava asia, eikä sun pidä pilata elämääs olemalla masentunu.
- Jokujostain
Juuri näin se menee, että suru ei lopu koskaan, mutta itsari oli kuitenkin oma valinta, oma elämä, oma tuska josta halusi päästä eroon.
- Mielitehdäitsemurha!
Otan osaa. ;( Täälläkin on kuollu mun ystävä, teki itsemurhan, koska sitä kiusattiin koulussa. Harmi, kun en voinut olla sen kanssa koulussa, mutta, oltiin eri kouluissa. Se asui 400km etäisyydellä meistä niimpä eri koulutkin.. Jonkin aikaa nyt mullakin on koulussa mietityttäny, että mulle taitaa käydä samoin. Mulla oli 1luokal hirveesti kavereit. Kun olin 1c luokalla ja siinä 10 oppilasta ja vain 2 tyttöö. Loput poikia. Se oli se ystävä, joka kuoli 2viikkoa sitten.. Ja tää tuska pahenee.. Niiiiin ikävä sitä..!!! Ja kakkosella muut ei hyväksyny mua ja mun entinen Paras kaveri hylkäs mut ja otti uuden ystävän.. ;( Sitten olin sen mun entisen kaverin kaverin kaveri.. 1 Saana (Nimi muutettu) .. Sitte meidän luokalle tuli 1 uus tyttö Eerika (nimi muutettu). 3luokalla se Saana hyväksyttiin muiden joukkoon ja nykyään se on niitten parhaimmissa ystävissä mutta niistäkin viimeisimpänä. Eikä se tajuu sitä... Se on niin hiljainen. :/ Nyt oon vaa sen Eerikan kaa koulus ja nyt ollaa jo 6. Mut silti.. Kun yritän keksiä johonkin koulu juttuun jotain se ei hyväksy mun ideoita ja siiten ragee mulle miks en keksi mitään. Ite haluu kuitenkin olla mun kaa koulus.. Se saa koko luokan huomion sillä sen koon takia.. Se on niiii pieni.. Mulle tulee kaikki syytteet niskaan, jotka ei oo edes totta ja opettajathan uskoo mieluummin 127cm oppilasta kuin mua, joka oon 159,2cm pitkä.... :((( Ja nyt oikeesti hitottaa niin hitosti, kun mun bff asuu koskella ja oon koulussa aina niin hemmetin yksinäinen, että tekis mieli kuolla!!!!!!!!!
- Rghjo
Minulla on ilmeisesti koko ajan samanlainen tunne kuin teillä ELÄVISTÄ sukulaisistani. Koen jatkuvaa kärsimystä ja tuskaa heidän idioottimaisuuden ja pahantahtoisuuden takia. Jos he tappaisivat itsensä, en olisi surullinen, vaan se olisi juhlapäivä.
- kuulemuntoive
Monesta paikasta sen kuulee- tärkeintä ihmiselämässä on rakastaa ja tulla rakastetuksi. Olen samaa mieltä. Kun tätä ei ole saanut koskaan kokea ja kaikki rakkaudesta kertova- musiikki, elokuvat ym. satuttaa, niin elämä ei herkkua ole. Joutuu pakenemaan kipua jatkuvasti. Ja vielä kun käy niin, että hetkellisesti saa kokea murusia rakkaudesta, mutta sitten toinen hylkää ja saat tietää kuinka syvästi hän rakastaa toista ja katsella kuinka hän jakaa elämänsä toisen kanssa.
Äidiltäni olen kuitenkin rakkautta saanut ja koetan jaksaa olla täällä niin kauan kuin hän elää ja saada joistain asioista iloa. - Synkkää
Haluaisin aloittaa puhtaalta pöydältä, mutta en voi. Liian yksityistä kertoa, mutta en voi enää mennä ajassa taaksepäin. Kadun elämäni ratkaisua mitä olen tehnyt... Kerran olen yrittänyt tappaa itseni jäämällä rekan alle, mutta jouduin vain sairaalaan. Mulla on vaa yks ystävä joka tukee mua, mut nähään vaa muutama kerta vuodessa. Vanhemmat riitelee koko ajan ja ovat sanoneet eitteivät välitä vaikka kuolisin. Koulussa en omista yhtään kaveria, minua on nettikiusattu. Mielestäni itsemurha on itsensä pelastamista.
- Sunshines
Vanhemmat purkaa kai omaa voimattomuuttaan Sinuun, vaikka niiden pitäisi olla vahvoja aikuisia. Ei nekään osaa aina olla fiksuja. On väärin purkaa lapseen aikuisten ongelmia. Yritä Sinä olla järkevä perheen koossa pitävä voima, jos vaan jaksat. Tsemppiä, olet hyvä ihminen :)
- EG gg
Minäkin ajattelin itsemurhaa kun isä kuoli ja 4kaveria kavereista 2 teki itsemurhan ja kun en kestäny koulussa kun kaikki haukkui mua ja mun isää ja joskus kavereitani melkein olin lähdössä pois itsekin taivaaseen mutta sain kavereita jotka ei halua luopuu musta ja kiusaajatkaan ei enää välitä koska ne on löytöny uuden kiusatun ja sekin on estänyt mut lähtemästä tästä maailmasta kun isä ei olisi varmaa halunnut että lähden kun saisin elää
- Mielenrauhaa1
Jokainen voi tehdä kaikkensa sen eteen, ettei kenenkään tarvitsisi tehdä itsemurhaa, esim. taloudellisen ahdingon, tai kiusatuksi / väkivallan kohteeksi tulemisen takia, mutta jos niin on käynyt, on ikävää vielä syyllistää vainajaakin siitä, minkä ratkaisun hän teki, kun ei enää jaksanut.
Uskonnon tuputtaminen ja sillä perusteella tuomitseminen, on kyllä vihoviimeistä toimintaa, jota ei näissä keskusteluissa toivoisi näkyvän.- IsäMeidänTäällä
Jumala auttaa sinuakin.
- veikka1
voimia sulle suruusi,täytyy vain katsoa eteenpäin tulevaisuuteen ja jatkaa elämää eteenpäin
- VitunMolopää
Jumala on läsnä. Tule uskoon ja Teuvo parantaa sinutkin.
- Anonyymi
Aika lailla on mitätön seikka evoluutiossa, koska ja miten kuolee, kun kuitenkin kuolee.
😁
- masentunut kaikkeen
Toivottavasti joskus jotkut ymmärtää, että maassa jossa terveydenhoito on näin retuperällä. Että moniin jatkuvaa kroonista kipua aiheuttaviin sairauksiin tarjotaan vain lääkkeiden syömistä mitkä eivät nekään täysin tehoa. Ymmärtäisivät, että kyllä itse murha on yksi ratkaisu monien joukossa. Hyvin ymmärrän niitä jotka siihen päätyvät. Siitä olette te kokoomuksen ja näiden puolueiden äänestäjätkin vastuussa kun samalla suositte linjaa jossa pienituloisella ei ole mahdollisuutta saada kunnollista hoitoa ja kaikki pätevimmät lääkärit pakenee ulkomaille tai yksityisille. Jos ei tule sitä eläkepäätöstä ja lääkkeet eivät auta, miksi turhaa kitua kun voi päästä tästä sonnasta kerralla eroon. Päätös jolle ei millekään päättäjät mitään mahda, täydellisesti oma päätös. Aina voi pyytää läheisiä lähettämään näille väliinpitämättömille eläkepäätöksien tekijöille ja lääkäreille kirjeen jossa kiitetään heidän välinpitämättömyydestä ja ettei enää ole omassa kiitosta vaan kaikesta. Ne on sellaisia kivisydämiä ettei heitä hetkauta vaikka itsemurhienmäärä tuplautuisi kaikki on vaan nimiä muiden joukossa ja numeroitapaperilla. Jos asiat ei muuten rullaa toivotunlaiseen suuntaan eikä asia etene kuin huonompaan suuntaan niin silloin voi tehdä omia ratkaisuja. Onneksi lääkärit ja eläkepäättäjät päättää vain elossa olevien asioista.
- Iamsad
Mun paraskaveri yritti itsemurhaa HUOM. YRITTI! Mutta onneksi ei onnistunut. Ikinä syytä ei kertonut vaikka varovasti yritinkin kysyä.
Itsekkin niin uupunut
- Elämä-on-laiffii
Moni jaksaa lässyttää, että elä tee sitä ja elämä muuttuu tulevaisuudessa paremmaksi. MUTTA kun ei se LÄHESKÄÄN aina muutu.. Se on suoranainen paradoksi. Tekemällä itsemurhan et tule koskaan tietämään olisiko se muuttunut paremmaksi ja, jos päätät elää on se pahimmassa tapauksessa vuosien, vuosikymmenten yhtä kärsimystä, kurjuutta ja alamäkeä(omakohtainen kokemus). Lopuksi haluaisin sanoa, että en todellakaan kannata itsemurhaa ja eritoten nuorten itsemurhat puistattaa. Kannattaa se kortti katsoa pitemmälle ja iän karttuessa, jos asiat tosissaan menneet penkin alle miettii sitä sitten uudelleen. Itse kohta nelikymppinen ja lapseton mies vailla ihmisarvoista elämää. Joudan jo pois, mutta nyt kattelen päivä kerrallaan.
- BatmanRules
minä olen onnellinen
- Anonyymi
BatmanRules kirjoitti:
minä olen onnellinen
Olen muuten vieläkin.
- Anonyymi
BatmanRules kirjoitti:
minä olen onnellinen
Maailman onnellisimmassa Suomessa on syytä tehdä itsari, notta taso säilyy
- Terveisiä_peräreiästä
Mulla on kaksi läheistä sukulaista tehnyt myös. Olen sen hyväksynyt, että se oli heidän ratkaisunsa. Ja nyt kymmenen vuotta masennuksessa ollesani(ei toki koko aikaa) olen ymmärtänyt, miksi he mahdollisesti päätyivät tekoon. Tuo toinen itsemurha oli paljon helpompi kokemuksena, unohdin asian käytännössä vuodessa, mutta ekassa otti aikaa relut kymmenen vuotta. Joo mutta tuota toista itsemurhaa en käytännössä koskaan itkenyt, koska en lääkityksen takia siihen pystynyt.
Olisin ittekkin siihen voinut päätyä(miettinyt tekoa satoja tai tuhansia kertoja), mutta en ole sitä uskaltanut tehdä, koska minulla on ollut niin kova kuoleman pelko. Nyt nään,kuinka läheiset jatkaa elämään normaalisti kyseisten asioiden jälkeen, joten samallalailla he jatkaisivat elämäänsä minun pois lähdön jälkeen, joten tämä ei ole näitä ajatuksia vienyt pois.
Mulla tosiaan on pari lasta, mutta silti tunnen elämäni turhaksi ja mitään sanomattomaksi. Elämästä puuttuu merkityksettömyys tunteettomuuden vuoksi(en saa mistään mielihyvää), joskus kyllä naurattaa asiat. Monesti liittyy unettomuuteenkin. - Paskaapaska
Viimeisiä päiviä olen elossa. Aijon tappaa itseni 10.10.2016
En jaksa enää tätä paskaa - YksiIsoPaskaVaan
Minulle tulee silloin tällöin erittäin voimakkaita itsetuhoajatuksia ja ahdistusta. Toistaiseksi niistä olen selvinnyt. Aluksi en uskaltanut edes yrittää hakea niihin apua, nyt ainakin keskusteluapua olen hakenut. Kerran olen läheiselle tällaisesta akuutista tilanteesta puhunut ja aiheutin sellaisen shokin, etten oikein enää voi läheisille puhua, ainakaan itsetuhoajatuksista.
Pahin ahdistuksen pitkittäjä oli se, kun kelasin kerran juuri tuota, että en voi tappaa itseäni, koska aiheutan tällä surua läheisille. Tätä jatkui viikkokaupalla, en päässyt kuukausiin eroon akuutista ahdistuksesta, luulin tulevani hulluksi. Täytyy sanoa, että tuolloin olen ollut todella lähellä toteutusta tai sen yritystä, tilanteen mahdottomuus veti epätoivoisuudessaan ajatukset niin solmuun, ettei sitä pysty kuvailemaan.- YksiIsoPaskaVaan
Tarkoitan tällä siis sitä, että vaikka kaikilla omat yksilölliset juttunsa onkin, niin juuri tämän "itsemurha on itsekäs" jne. kelan syöttäminen aivoihin oli viedä rajan yli. Ennen kaikkea siksi, että se "vei kaiken toivon" siinä ahdistuksessa.
- Minullakin.sisar.kuoli
Minun sisareni teki itsemurhan, niin kuin aloittajalla. Sisareni oli ahdistunut ja masentunut ainakin kymmenen vuotta. En voi mitenkään syyttää häntä itsekkääksi, sillä hän ei ollut itsekäs. Hän ei vain jaksanut elää masennuksen ja ahdistuksen kanssa. Hän voi psyykkisesti kauhean huonosti viimeiset kymmenen vuotta.
Minäkin mietin itsemurhaa. Siskon jälkeen ei ole ketään, joka jäisi kaipaamaan. En ennen miettinyt, mutta nyt mietin. Minulla ei ole paljoa jäljellä, mikä minua pitäisi täällä. Minulla ei ole lapsia eikä siskollakaan ollut.
En ole saanut mitään siitä, mistä nuorena haaveilin. Jokin menee koko ajan pieleen, en tiedä miksi. Olen jotenkin tehnyt kaiken väärin. Varmaan sekä minulla että siskolla johtui siitä, että meidän vanhempamme olivat sadistisia meitä kohtaan. Sellaisesta on vaikea selvitä normaaliksi ja onnelliseksi.- Anonyymi
Juuri näin se on.
Itsemurha on usein inhimillinen ratkaisu.
- Jaksolla
Äitini teki itsemurhan 20 vuotta sitten ja siihen päivään osa minusta pysähtyi. Juutuin.
Itsemurhasta olen kuullut teorioita ja kommentteja lukemattomasti; Se on ihmisen viimeinen "haistakaa te muut vittu" toivotus, Itsemurha on itsekkyyttä, Kontrollia, "äitisi ei rakastanut teitä kun tappoi itsensä", "äitisi tappoi itsensä kun olit niin vaikea lapsi"... Niin monta mielipidettä kuin itsemurhaakin. Ja jokaisella sukulaišella täytyy myös olla oikeus omaan kommenttiin?
Minun äitini masentui, meni psykoosiin ja koki itsensä rasitteeksi ja hukuttautui. Hän ei kyennyt ajattelemaan loogisesti koska oli sairas. Piste.
Nykyisessä työssäni olen hoitanut paljon itsemurhaa yrittäneitä tai heidän läheisiään. He ovat herkkiä ihmisiä. Maailma on oikeasti raskas paikka.
Jos olisimme avoimia, huomioisimme muiden hätää, jakaisimme kuormaamme ajoissa, tulisimme toisiamme tai olisimme vain läsnä niin se jo helpottaisi. Mutta usein olemme yksin. Kun olet yksin niin asiat vääristyvät. Meidän tulee peilata itseämme realistisesti ympäristöön ja olla vuorovaikutuksessa niin paljon kuin jaksamme. Edes vähän. Mitä kanavaa pitkin tahansa.
Jokainen päivä voi olla pitkänkin ajanjakson ajan raskas. Itselläni on menossa jo 18 kuukausi. Mutta elämä koostuu jaksoista. Lyhyistä ja pitkistä. Ne täytyy vain elää läpi. Jos äitini olisi jaksanut mustan jaksonsa niin hän olisi nähnyt lapsenlapsensa joka nyt kyselee hänestä ja ikävöi mummoa. Meille kaikille on tulossa vielä parempi jakso.
Jaksetaanko tämä?- voimia.Sinulle
"meni psykoosiin"
Oletko varma asiasta? Mistä tiedät, etteikö se ollut ihan harkittu teko ilman mitään "psykoosia"? Se on voinut olla itsekäs valinta, mutta anna jo anteeksi hänelle. Älä syytä häntä psykoosista, jos et tiedä koko totuutta.
"Itsemurhasta olen kuullut teorioita ja kommentteja lukemattomasti"
Vika ei missään nimessä ole ollut sinussa. Päätellen tuosta ihmisten suhtautumisesta asiaan, ympäristö on ollut epäedullinen äidillesi. Jotkut ovat purkaneet vielä sinuunkin sitä, että sisimmissään tietävät äitisi olleen jotenkin ympäristön uhri. Äitisi on ollut ehkä loogisempi kuin käsität. Hänen poistuminen kuviosta on voinut antaa sinulle/teille tilan kasvaa eri tavalla. Hän on luottanut, että sinä selviät ja nyt sinä voit tarjoat lapsellesi sitä, mitä hän ei voinut sinulle tarjota. Keskity nykyisyyteen ja lapseesi. Jonain päivänä sinäkin voit olla mummo. Voimia Sinulle!
"Nykyisessä työssäni olen hoitanut..."
Et kai ole valinnut ammattiasi sen takia, mitä äidillesi tapahtui? Toivottavasti et. - Jaksolla
voimia.Sinulle kirjoitti:
"meni psykoosiin"
Oletko varma asiasta? Mistä tiedät, etteikö se ollut ihan harkittu teko ilman mitään "psykoosia"? Se on voinut olla itsekäs valinta, mutta anna jo anteeksi hänelle. Älä syytä häntä psykoosista, jos et tiedä koko totuutta.
"Itsemurhasta olen kuullut teorioita ja kommentteja lukemattomasti"
Vika ei missään nimessä ole ollut sinussa. Päätellen tuosta ihmisten suhtautumisesta asiaan, ympäristö on ollut epäedullinen äidillesi. Jotkut ovat purkaneet vielä sinuunkin sitä, että sisimmissään tietävät äitisi olleen jotenkin ympäristön uhri. Äitisi on ollut ehkä loogisempi kuin käsität. Hänen poistuminen kuviosta on voinut antaa sinulle/teille tilan kasvaa eri tavalla. Hän on luottanut, että sinä selviät ja nyt sinä voit tarjoat lapsellesi sitä, mitä hän ei voinut sinulle tarjota. Keskity nykyisyyteen ja lapseesi. Jonain päivänä sinäkin voit olla mummo. Voimia Sinulle!
"Nykyisessä työssäni olen hoitanut..."
Et kai ole valinnut ammattiasi sen takia, mitä äidillesi tapahtui? Toivottavasti et.Kiitos hyvistä pointeista. En itse nähnyt äidistäni psykoottisuutta vaan luin sen hänen sairaalapapereistaan. Sisältyi diagnooseihin. Nuorempana naureskelin asialle että jos äitini oli psykoosissa hän oli ollut siinä 54 elinvuottaan.
Hän oli nainen joka halusi kontrolloida elämäänsä. Ja näköjään kuolemaansakin. Ikävä kyllä ymmärrän itsemurhan tekeviä. En vain voi sanoa asiaa ääneen. Niin moni masentunut tulkitsee asioita pahimmassa tarkoituksessa todella omaksi edukseen. Äitini katui ensimmäistä itsemurhayritystään koska oli kristillinen ihminen ja sanoi ettei yrittäisi samaa toisten kunnes sairaalan pappi sanoi hänelle että jumala antaa asian anteeksi...
Nykyinen työni on räikeä virhe. Toimin ihan toisaalla 20 vuotta ja koska laman myötä piti lukea uusi ammatti otin sen missä töitä riittää. Hoitajana. Kävi ilmeiseksi että homma kusee. Eikä suinkaan asiakkaiden vuoksi vaan hoitohenkilökunnan. Minä joka olen ollut hoidettavana ja omaisen vuoksi asiakkaana en kestä nähdä miten hädässä olevia ihmisiä kohdellaan. Yritän siirtyä pois hoitajuudesta. Hoitomaailmassa on paljon epätervettä vallan väärinkäyttöä ja työilmapiirin ovat kuin helvetin esikartanoita. Varmaan he jotka ovat aina olleet aina alalla eivät paremmasta tiedä. Otan osaa.
Nerokas oivallus sinulta liittyen äitini elinympäristöön. Kiitos. - voimia.Sinulle
Jaksolla kirjoitti:
Kiitos hyvistä pointeista. En itse nähnyt äidistäni psykoottisuutta vaan luin sen hänen sairaalapapereistaan. Sisältyi diagnooseihin. Nuorempana naureskelin asialle että jos äitini oli psykoosissa hän oli ollut siinä 54 elinvuottaan.
Hän oli nainen joka halusi kontrolloida elämäänsä. Ja näköjään kuolemaansakin. Ikävä kyllä ymmärrän itsemurhan tekeviä. En vain voi sanoa asiaa ääneen. Niin moni masentunut tulkitsee asioita pahimmassa tarkoituksessa todella omaksi edukseen. Äitini katui ensimmäistä itsemurhayritystään koska oli kristillinen ihminen ja sanoi ettei yrittäisi samaa toisten kunnes sairaalan pappi sanoi hänelle että jumala antaa asian anteeksi...
Nykyinen työni on räikeä virhe. Toimin ihan toisaalla 20 vuotta ja koska laman myötä piti lukea uusi ammatti otin sen missä töitä riittää. Hoitajana. Kävi ilmeiseksi että homma kusee. Eikä suinkaan asiakkaiden vuoksi vaan hoitohenkilökunnan. Minä joka olen ollut hoidettavana ja omaisen vuoksi asiakkaana en kestä nähdä miten hädässä olevia ihmisiä kohdellaan. Yritän siirtyä pois hoitajuudesta. Hoitomaailmassa on paljon epätervettä vallan väärinkäyttöä ja työilmapiirin ovat kuin helvetin esikartanoita. Varmaan he jotka ovat aina olleet aina alalla eivät paremmasta tiedä. Otan osaa.
Nerokas oivallus sinulta liittyen äitini elinympäristöön. Kiitos.On hyvinkin mahdollista, ettei mitään psykoosia ole ollutkaan ja psykiatrian asiakkaaksi joutuminen on ollut viimeinen niitti äitisi kohdalla ja todelliset vaikeudet ovat olleet jotain paljon pienempää verrattuna psykiatriseen väkivaltaan. Yritä muistaa äitisi hyvät puolet ja unohtaa katkeruus. Keskity lapsesi hyvinvointiin.
Älä ala työssäsi maailmanparantajaksi, et voi muuttaa alaa, joka perustuu kokonaan pseudotieteeseen ja lääkekeskeisyyteen (kemialliseen väkivaltaan). Oikea tiede on objektiivista. Psykiatria perustuu asioiden subjektiiviseen tarkasteluun eikä sillä ole tieteen kanssa mitään tekemistä. Ole onnellinen että sinulla on työpaikka. Ei se väärin ole että äitisi lapsena saat toimeentulon sieltä, hyvä että sentään jostain näinä niukkoina aikoina.
- Kyyne
Voimia..täytyy vaan antaa ajan kulua
- sunkasvotsiellänään
Vaimoni 30 v yritti itsemurhaa huhtikuussa 2015 hirttäytymällä, löysin ja sain alas ja elvytin. Sai vakavan aivovaurion, ja meillä yhteinen 10 v tyttö, kenen yksinhuoltaja olen. Vaimoni laitoksessa lopun elämää.. tää tuska ei vittu ikinä lopu.
- VitunJuntit
yritä nyt päästä sen yli.
- Anonymouuus
Anteeks ny vaa mut itsemurhaa yrittävät ei yleensä ala kyl miettiä miltä muista tuntuu -.-' ei kukaa yrittäs itsemurhaa jos ajattelis koko aja muita... ite ainaki ku oti yliannostukse e todellakaa miettiny miltähä kestäki tuntuu... -.-
- Riika987
Pahoittelen aloittajan tilannetta.
Itse päädyin itsemurhaan monestakin syystä ja vakavista vastoinkäymisistä.
Perheeni ei suostunut edes 1 päivää uhraamaan elämästään minun auttamiseen, jotta olisin saanut kerättyä kasaan aineiston rikosilmoituksen tekemistä varten.
Heitä ei pätkän vertaa kiinnostanut minä eläessäni.
Viimeisen vuoden aikana olen yli 300 kertaa sanonut tekeväni itsemurhan. Äitini T kehotti viemään rajan taakse terveisiä. Hän kannustaa minua itsemurhaan.
Toivon itsemurhani toimivan kostona ja omana helpotuksenani.
Ihmisiä pitäisi arvostaa eläessä ja kuunnella, jos on joku ongelma.
Minä en paljoa pyytänyt. Sekin pieni ele oli liikaa.
Huono käytökseni oli ihan vain heidän törkeän vähättelyn tulosta ja tämä lopullinen ratkaisuni. - MMMMMMMMMMMMM
Joskus elämä voi mennä siihen pisteeseen, että muuta ulospääsyä ei ole. Se tuska voi olla niin suurta, ettei näe enään minkäänlaista toivoa. Se on hirvein asia läheisille, mutta onko oikein vaatia toista elämään tätä elämää, missä ei ole mitään valoa.
- MJ976
Se on toki kamalin teko läheisiään kohtaan, mutta jos tosiaan mieli on niin musta ettei mitään muuta ulospääsyä näe, ei sitä kukaan voi estää. Ei ihminen osaa siinä tilanteessa ymmärtää tekonsa seurauksia. Paras kaverini teki itsemurhan muutama vuosi sitten, hänellä vain kaikki ongelmat kasaantui kerralla hartioille pienen ajan sisällä, siksi yritän edes vähän ymmärtää hänen ratkaisuaan. Irtisanottiin töistä, avovaimo jätti yms... Hän masentui eikä oikein saanut enään elämäänsä rakennettua uudestaan. Ei riittänyt voimat, eikä tahto.
- ristoyhj
Minun kantani itsemurhaan on se, että se on jokaisen ihmisen oikeus. Kun meillä ei ollut mahdollisuutta valita saapumisesta tähän elämään, kyllä meillä pitää olla mahdollisuus täältä poistua. Tiedän kokemuksesta yhden sukulaisen itsemurhasta, hän oli aina jollain tapaa kuulumaton tähän maailmaan. Hän oli boheemi taiteilijasielu, jota ei oikein kukaan ymmärtänyt koskaan. Lopuksi 29v. hän sitten päätti lopettaa elämänsä. Ymmärrän häntä. Tässä nykymaailmassa missä elämme, täynnä odotuksia ja vaatimuksia, ei vain tuollaiset ihmiset pärjää.
- aajoo
Niin, ihminen ei viime kädessä itse päätä millainen hän on. Maailma suosii ja tulee aina suosimaan tietyntyyppisiä ihmisiä, vaikka kaikille periaatteessa on tilaa.
- Heikki_O
Isäni teki itsemurhan 3.5.1966.
Tämä asia vaivasi minua noin 40 vuotta. - Sentrifugi
Elämässäni on ollut kaksi vaikeaa jaksoa, ja itsemurha on käynyt mielessä. Ensimmäinen jakso oli se kuin minut jätettiin raskaana, ja toinen ahdustushäiriöni pitkittyminen. Molemmilla kerroilla valitsin elämän kovan sisäisen kamppailun jälkeen. En muuten olisi teille tässä kirjoittelemassa. Kokemuksieni vuoksi ymmärrän helpommin itsemurhan tehneitä. Hakeuduin näille sivuille kun sain tietää eksäni kuolleen. Hän on tosin kuollut jo vuosikymmen sitten, mutta sain tietää totuuden vasta nyt. Olen surullinen ja olisin tahtonut selvittää välimme lopullisesti. Nyt surettaa.
- naniskuukka
Jokainen omistaa elämänsä ja jokainen saa päättää mitä tekee sillä. Itsemurhan tehneiden läheisille sanoisin että olkaa onnellisia niistä yhteisistä ajoista joita ehditte viettää näiden kanssa, jos ne olisi vielä meidän keskuudessa niin ne varmasti toivoisi teille kaikkea hyvää. Kuolema on kuitenkin täysin luonnollinen osa elämän kiertokulkua, ihmisiä kuolee joka päivä milloin mistäkin syystä joten ei siinä ole varsinaisesti mitään pelättävää tai kauhisteltavaa.
- Anonyymi
Itse olen jo sen ikäinen (32 v), että elämän parhaat vuodet on eletty, eikä tulevaisuus enää tarjoa mitään uutta tai ihmeellistä. Lapsiakaan ei ole, eikä niitä enää näin vanhana kannata edes yrittää hankkia. Olen päättänyt antaa tilaa nuoremmille elinvoimaisille ihmisille poistumalla näyttämöltä.
- Anonyymi
Et kai sinä tosissasi kirjoita, että 32 v on liian vanha hankkimaan lapsia? Monikin on kypsä vanhemmuuteen vasta 30 täytettyään.
Elämässä tapahtuu jatkuvasti uusia ja ihmeellisiä asioita. Ole avoin ja ota haasteet vastaan. Tsemppiä sinulle! - Anonyymi
Kyllä hedelmällisyyskin taitaa olla mennyt jo pikku hiljaa.
- Anonyymi
Itsemurhan vastakohta on itse-elämä.
Jokainen voi valita, että mitä haluaa.
Minä olen valinnut elämän. Se on enemmän ja tarjoaa kaiken sen, mitä on tarkoitettukin.- Anonyymi
Valintasi on valheellinen, sillä kuolet.
- Anonyymi
Kuva tai ei tapahtunut.
- Anonyymi
Kaikki ei vaan ole yhtä vahvoja kuin sinä.
- Anonyymi
Siellä ne on itsemurhan tehneetkin toisella puolen, käykää vaikka meediolla ottamassa selvää. Itse kun kävin meediolla noin vuosi sitten niin veljeni joka teki itsemurhan noin 30 vuotta sitten tuli meedion kautta kiittelemään miten olin auttanut häntä hänen kuolemansa JÄLKEEN. Se kuulostaa aika omituiselta väittämältä, jota meedio ei taatusti itse keksinyt. Nimittäin yritin todellakin auttaa veljeäni hänen hautajaispäivänään jolloin jäin kotiin ja juttelin hänelle miten hän ei saisi jäädä maan päälle roikkumaan (kuten usein itsemurhaajat jää), vaan hänen pitäisi nousta valoa kohti ja jatkaa sitten seuraavaan elämään kun sen aika tulisi.
Toinen myös itsemurhan tehnyt veljeni ilmestyi meedion kautta äskettäin, hän taas laittoi meedion kumatumaan eteeni ja tuijottamaan hymyilleen silmiini kauan aikaa, mistä tunnistin heti veljeni. Kun olin lapsena pahalla tuulella tai itkin, veljeni teki usein niin. Hän sanoi olevansa iloinen kun saa nyt matkustella mihin tahansa henkikehossaan. Kun kysyin hänen kuolemastaan, hän vain totesi ettei hän halua puhua siitä.
Olisi tärkeää päästä yli toisen kuoleman aiheuttamasta tuskasta. Henkisestä kirjasllisuudesta ja videoista voisi olla apua mm channelin erik, joka teki itsemurhan ja auttaa nyt meedioiden ja videoiden välityksellä muita.- Anonyymi
Meediot on huuhaata, tiesitkö?
- Anonyymi
No voihan tuohonkin uskoa, jos haluaa.
- Anonyymi
Hienosti syyllistät itsemurhan tehnyttä.
Jatka samaan malliin!- Anonyymi
Ei kuollutta voi enää syyllistää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kuollutta voi enää syyllistää.
Kyllähän voi.
- Anonyymi
Onneksi teki, kun vaikutat aika vitun itsekkäältä ihmiseltä. Vain sinun itsekkään mielesi takia toisen pitäisi kärsiä henkisessä tuskassa.
- Anonyymi
Niinpä. Siis ihan järkyttävää miten joku voi ajatella noin.
- Anonyymi
Jaa että taas syyllistetään sitä joka kärsi ja lähti. Itsekkäitä sukulaisia. Sietäisi hävetä.
- Anonyymi
Ihmiset,hakekaa apua,te itsetuhoiset. Muut kohdellaan kaikkia ihmisiä kauniisti! Ei olla ilkeitä,ei kiusata! Olen kuullut hyvin nuoren lapsen suusta kuinka hän haluaisi kuolla,kun kiusataan koulussa!! Vanhemmat opettakaa lapsia,ettei ketään kiusata! Opettajat olkaa valppaita,älkää tekään kiusatko,ei edes sitä ujointa hiljaisinta !! Antakaa muiden elää !! Eläkää omaa elämää!! https://www.apu.fi/artikkelit/vuosi-sitten-suomentaja-katriina-huttusen-tytar-teki-itsemurhan-tama-on-aidin-paivakirja tämä on hirveintä mitä olen lukenut!!
- Anonyymi
Anna kiusaajien nimet, niin vedän nenät mutkalle.
- Anonyymi
Pahinta on lasinen lapsuus.
- Anonyymi
Hyvä että tappoi jos vielä syylistätte kuollutta hänen pahasta olostaan jonka on täytynyt olla sietämätöntä.
Toivottavasti voit nyt paremmin. - Anonyymi
Monet palvovat kuolleita.
Mustiiruusui - Anonyymi
No onneksi sinun hyvinvointisi on tärkeämpää kuin hänen hyvinvointinsa. Olet todella itsekäs ihminen.
- Anonyymi
1% vainajista jää kansakunnan muistiin jollain tasolla
99% on joutoväkeä
- Anonyymi
Elämä on yhtä kiertokulkua elämästä toiseen kunnes saavutetaan taso, jolloin pääsemme siitä pois (nirvana). Itsari ei ratkaise mitään. Samat ongelmat (opetukset) odottavat seuraavassa elämässä kunnes niistä päästään yli.
- Anonyymi
Itsari on pääsylippu vapauteen ja onneen. Elämä on vain hetkellinen kokemus iäisyydessä.
- Anonyymi
Harva meistä on rautaa,niin momi taipua saa.. 💀⚰️⚱️
- Anonyymi
Onko unilääkkeisiin, bentsodiatsepiineihin, "bentsoihin", lisätty jotakin oksennusreaktion aiheuttavaa ainetta? Jos on, niin mikä on aineen nimi?
- Anonyymi
vittu ku meni 350e cs keisseihi. varmaa kyssään ny
- Anonyymi
itse murha on vakava sairaus.käsittämätön sairaus.ihminen menettää järki päästä.itse murha ei ole kenenkään vika.kohtalo kuljettaa.
- Anonyymi
Niin, luulette, että kuoleman jälkeen olette helpottuneita, koska menette olemattomuuteen, mutta näin ei ole.
Itsemurhan tehnyt henkilö ei saa uutta fyysistä kehoa niin kauan kuin hänen olisi pitänyt elää tässä elämässä. Toisin sanoen niin kauan kuin hänellä olisi vielä elämää jäljellä tietyssä elämässä. Hän kärsii ilman fyysistä kehoa, koska hänellä on edelleen erilaisia haluja, esimerkiksi halu syödä ja juoda ja niin edelleen, mutta hänellä ei ole kehoa, jolla hän voisi täyttää nämä halut ja niin edelleen.
Itsemurhaajan ei tarvitse odottaa rangaistusta, sillä hän rankaisee itseään tuhoamalla kehonsa. Tämä on kuin ihminen, joka poltti oman talonsa ja on nyt tuomittu vaeltelemaan kellareissa. Elämä ilman fyysistä kehoa mutta ilman henkistä kypsyyttä on eräänlaista helvetillistä olemassaoloa, koska hänellä on edelleen monia aineellisia haluja, eikä hän voi täyttää niitä. Tämä tuottaa hänelle mittaamattomia kärsimyksiä, jotka eivät käytännössä eroa helvetin kärsimyksistä. Ainoastaan tähän helvettiin ihminen tuomitsee itsensä ja luulee, että itsemurha on ulospääsykeino. Tosiasiassa se on sisäänkäynti pahempaan todellisuuteen kuin se, josta ihminen yritti paeta itsemurhalla.
Kuolemasta sanotaan: "fyysisen kehon jättäminen".
Yksi Vedojen perusperiaatteista on ahimsa (väkivallattomuus). Itsemurha on väkivaltaa itseään kohtaan. Monet ihmiset ajattelevat tietämättömyyttään, että se on tie ulos kriisitilanteesta. Tosiasiassa se ei ole ulospääsy vaan pääsy vielä kauheampaan tilanteeseen, jossa aineelliset halut ovat yhä olemassa, mutta kehoa niiden täyttämiseksi ei enää ole. Se on yhtä tuskallista kuin kokea nälkää, mutta ei pystyä tyydyttämään sitä.
Ihmiset, jotka tekevät itsemurhan, jäävät ... eivätkä voi saada uutta fyysistä kehoa ennen kuin heille varattu elinikä päättyy.
Vedat sallivat vapaaehtoisen kuoleman vain kahdessa tapauksessa: kun henkilö kuolee vapaaehtoisesti taistelussa puolustaakseen kunniaansa tai kun iäkkäät joogit paastoavat kuolemaan, kun he ovat täysin vapaita kaikista aineellisista haluista.
Tätä ruumiin vapaaehtoisen jättämisen tapaa kutsutaan Prayopavesaksi, ja sille mainitaan kaksi ehtoa: korkea ikä ja täydellinen vapaus aineellisista haluista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, luulette, että kuoleman jälkeen olette helpottuneita, koska menette olemattomuuteen, mutta näin ei ole.
Itsemurhan tehnyt henkilö ei saa uutta fyysistä kehoa niin kauan kuin hänen olisi pitänyt elää tässä elämässä. Toisin sanoen niin kauan kuin hänellä olisi vielä elämää jäljellä tietyssä elämässä. Hän kärsii ilman fyysistä kehoa, koska hänellä on edelleen erilaisia haluja, esimerkiksi halu syödä ja juoda ja niin edelleen, mutta hänellä ei ole kehoa, jolla hän voisi täyttää nämä halut ja niin edelleen.
Itsemurhaajan ei tarvitse odottaa rangaistusta, sillä hän rankaisee itseään tuhoamalla kehonsa. Tämä on kuin ihminen, joka poltti oman talonsa ja on nyt tuomittu vaeltelemaan kellareissa. Elämä ilman fyysistä kehoa mutta ilman henkistä kypsyyttä on eräänlaista helvetillistä olemassaoloa, koska hänellä on edelleen monia aineellisia haluja, eikä hän voi täyttää niitä. Tämä tuottaa hänelle mittaamattomia kärsimyksiä, jotka eivät käytännössä eroa helvetin kärsimyksistä. Ainoastaan tähän helvettiin ihminen tuomitsee itsensä ja luulee, että itsemurha on ulospääsykeino. Tosiasiassa se on sisäänkäynti pahempaan todellisuuteen kuin se, josta ihminen yritti paeta itsemurhalla.
Kuolemasta sanotaan: "fyysisen kehon jättäminen".
Yksi Vedojen perusperiaatteista on ahimsa (väkivallattomuus). Itsemurha on väkivaltaa itseään kohtaan. Monet ihmiset ajattelevat tietämättömyyttään, että se on tie ulos kriisitilanteesta. Tosiasiassa se ei ole ulospääsy vaan pääsy vielä kauheampaan tilanteeseen, jossa aineelliset halut ovat yhä olemassa, mutta kehoa niiden täyttämiseksi ei enää ole. Se on yhtä tuskallista kuin kokea nälkää, mutta ei pystyä tyydyttämään sitä.
Ihmiset, jotka tekevät itsemurhan, jäävät ... eivätkä voi saada uutta fyysistä kehoa ennen kuin heille varattu elinikä päättyy.
Vedat sallivat vapaaehtoisen kuoleman vain kahdessa tapauksessa: kun henkilö kuolee vapaaehtoisesti taistelussa puolustaakseen kunniaansa tai kun iäkkäät joogit paastoavat kuolemaan, kun he ovat täysin vapaita kaikista aineellisista haluista.
Tätä ruumiin vapaaehtoisen jättämisen tapaa kutsutaan Prayopavesaksi, ja sille mainitaan kaksi ehtoa: korkea ikä ja täydellinen vapaus aineellisista haluista.Hah.. Hah. Mitä soopaa saa kuulla, jolloin mielikuvitus lentää. Kun kuolee kaikki loppuun siihen that's it, perkele
- Anonyymi
Ystäväni on hakenut apua lukuisia kertoja eikä ole sitä saanut. Aina vain keskustellaan liirun laarun juttuja eikä apua anneta. Asian vierestä tai ei asiasta ollenkaan puhuminen ei auta ketään. Tilastot saadaan vain näyttämään mitä halutaan. Todellista apua ei saa. Nyt hän puhuu itsemurha vaihtoehdoista rauhallisesti ystäviensä kanssa kuin aamukahvista. On sinut asian kanssa. Aikoo valita kivuttovimman ratkaisun ja josta on vähiten haittaa ystäville. Ja kyllä ystävät ovat auttaneet minkä taitaneet mutta nyt tukevat hänen päätöstään koska ovat nähneet miten vaikeaa kaikki on ollut.
- Anonyymi
Paras tapa tappaa itsensä on työllä, yhteiskunta hyväksyy sen, kaikki ylistävät sinua haudallasi kun reitit itsesi työtä tekemällä, olet kuoltuasi sankari. Toinen hyväksytty tapa on kuolla viinaan
- Anonyymi
"Toinen hyväksytty tapa on kuolla viinaan'' Tuskin. Monii suomalainen ei pysty hyväksymään
alkoholismia edes sairaudeksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Toinen hyväksytty tapa on kuolla viinaan'' Tuskin. Monii suomalainen ei pysty hyväksymään
alkoholismia edes sairaudeksi.itse tänään se töissä kuin kuollut n clean ... Tappa itse pois hirttä.itse että minä.hirttä itse tänään n clean ... Tappaa Petra ase ampua pää irti poltat. Äänestä.

Suomi24 Keskustelut
https://keskustelu.suomi24.fi › ncl...
Nclean palkka?
n clean uhkaa tappaa. Kaikki Työpaikat Kuvahaku ... Semmonen tappaa Petra ase ampua pää irti poltat. ... itse perehdyttäneet itsensä
- Anonyymi
Joskus elämässä ei ole vikaa. Mutta jos mielipiteen takia eristetään ja tulee hylätyksi, niin en tee mielestäni itsekkäästi vaan palveluksen monelle taholle: lapset ja ystävät jatkavat elämäänsä, yhteiskunnan(= Kela/Keva) ei tarvitse maksaa minulle, kotikaupunki ei tukenut vamman jälkeen juuri mitenkään ja ne, joilla olisi ollut valtaa ja mahdollisuus auttaa saamaan eutanasia ulkomailla, eivät sitä ole tehneet ja tuskin tekevätkään. Vain vallan väärin käyttöä ja epäinhimillisyyttä. Muuten kaikille win-win tilanne.
- Anonyymi
Onko pätevä syy tehdä itsemurha jos on niin pienet Munat että ei saa naista, työtä eikä ystäviä. Pitäisi olla jätti Munat ja rutkasti rahaa että saisi arvostusta. Nykyään sukuelimien koko on tarkein asia naisille. Ennen oli romantiikkaa mutta nykyään naiset haluaa isomunainen miehen jonka kanssa pannaan
Ennen mies sai arvostusta kun hän teki lujasti töitä, mutta nykyisin vain sukuelimien koko merkitsee. Olen paljon hengellisissä piireissä mutta sielläkin naiset haluavat isomunainen ja rikas mies. Mulla ei ole mahdollista saada naista kun on pienet Munat, naiset vain pilkkaavat mua. En saa töitä eikä ystäviä, kaikki kun on niin pieni muna. Taidan tehdä itsemurhan ei voi mitään- Anonyymi
No on kyllin pätevä syy. Itselläni on myös liian pienet Munat, käyn töissä hyvä palkka, mutta naista ei löydy. Naisille pitäs olla 20 centtiä vähintäänkin
- Anonyymi
Lähimmäisten kannattaa yrittää painaa kalloonsa se että, on ihan turha voivotella ja märistä tapahtuneen jälkeen, toiseksi lähimmäiset ei todellakaan ole aina kykeneväisiä auttamaan, esim: IM aikeissa oleva on menettänyt kaiken, mukaanlukien elinkeinonsa ei se lähimmäisten vipattu 100e mitään auta, jos se ei ole ongelmien läpi asti kantava tuki. Kaikki eivät siihen pysty. Elämästä katoaa kaikki ilo, kaikki on vain selviytymistä päivästä toiseen niin ettei niitä mahdollisuuksia yksinkertaisesti enään ole, elämä oikeasti on "helvettiä" ja voimat on yksinkertaisesti niin loppu ettei enää mikään auta. Ei vaikka kaikki ongelmat katoaisivat sekunneissa. IM aikovalle tuo läheisten painostaminen on myrkkyä! Vapaus ongelmista on saatava, ja se joka väittää itsemurhaa itsekkääksi voi aivan hyvin katsoa peiliin.. Miksi jonkun pitäisi elää vastentahtoaan vain sinun tai muiden takia? Läheisen suru on aina kuitenkin pienempi kuin itsemurhan tehneellä olleet vaikeudet. Ne märisemiset pitäs märistä jo silloin ku toinen on elossa, ei vasta kun vahinko on tapahtunut. Fakta on se että sinä et tiedä mitä itsemurhaa aikovan elämä on, etkä sinä pysty sitä korjaamaan. Jos elämä on niin vaikeaa että kuoleminen on ainoa ratkaisu nii antakaa nyt jumalauta toisen edes vittu kuolla rauhassa. Sinun surusi ei koskaan ole verrattavissa siihen takkaan mitä toinen on kokenut. Jos vaadit toista elämään vain omien tunteidesi takia, on se itsekkäämpää kuin itsemurha. Aika ei paranna haavoja, ja haavat voi märkiä ja uusiutua. Jos et niitä pysty paikkaamaan niin ole vaiti.
- Anonyymi
Itsemurha on surullinen mutta tämä maailma on ongelma.
Suomen kaikki 15v ajalta hallitukset on idiootteja ja nyt verottavat 56,6% kokonaisaste,ketä kiinnostaa tehdä töitä ja sitä myöten ei ketään ja moni lähtee.
Suomen valtio on sikarotta verotuksessa,täys paska !
Mutta heillä päättäjillä on hyvä palkka ja etuudet..
Halveksin kaikkia päättäjiä jo pitkältä ajalta koska nämä ei osaa mitään,sikis olemme tässä tilanteessa.
Tosin ihmiset valitsee tyhmät päättäjät,on hurmos aina johonkin kun osaa puhua mutta ei mitään tietämystä.Osalla päättäjistä on mutta todella pienellä määrällä.
Kun hallituksessa on typeriä velan ottajia ja avokätisiä niin kansa maksaa.
Ketjusta on poistettu 91 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik83336MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar681848Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5411556Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin771169Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja61972Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s32940Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt208861- 170813
Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o59806Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3758