Jos löytyy minulle kohtalotovereita, olis kiva tietää miten jaksatte henkisesti kipujen kanssa, kun ei niihin löydy syytä? Itselläni on kesästä asti ollut kovat nivelkivut. Lääkäri on onneksi suhtautunut asiaan vakavasti, ja tutkimuksilla on jo monta sairautta suljettu pois. Mitään syytä ei koviin kipuihin löydy mutta silti ne jatkuu vaan. Masennus alkaa pikkuhiljaa valtaamaan mielen ja joskus epäilen jo olevani luulotautinen, mutta pystyyköhän näin kovia kipuja kukaan itselleen luulottelemaan... Lääkäri sanoi että kaikkeen ei aina löydy syytä ja siihen on ehkä tyytyminen, mutta henkinen jaksaminen huolestuttaa siinä missä fyysisetkin kivut.
Henkinen jaksaminen?
kun ei löydy syytä
131357
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kyllä kipujen kanssa on raskasta elää, sitä ei ole kiistäminen. Itse olen tavallaan iloinen siitä että minulla todistettavasti on taustalla selkeä tapaturma ja sikäli näkyvät vammat ettei kukaan ole kyseenalaistanut sairasteluani, mutta kipu kun ei näy! Itselläni oli sellainen vaihe jolloin minun olisi jo pitänyt olla kunnossa mutta sen sijaan menin entistä huonompaan kuntoon, ilmeisesti hermokipuja mutta sellaista laatua mitä ei voi "todentaa" kun niitä ei missään tutkimuksissa näy. Itsekin olen välillä miettinyt että onko tämä vaan korvien välissä, pitkällä sairaslomalla kun olen niin ehkä on liikaa aikaa miettiä niitä kipuja. Onneksi lääkäri on ottanut asiakseen parantaa minut ja olen menossa ensi viikolla uuteen leikkaukseen.
Mitä itse olen kivusta lukenut niin minulle on osittain kipu kroonistunut, eli ikään kuin olisi kasettisoittimen playnappulaa painettu niin kauan että se on juuttunut päälle vaikka sormen on jo nostanut siitä pois. Itse vaurio mikä sen kivun aiheutti on (ehkä, siksi leikkaus) parantunut mutta kipu ei ymmärrä lopettaa. Siksi ei välttämättä löydy syytä kivulle. Itse olen ajatellut että kipu itsessään on kehon virhesignaali ja siksi oma itsenäinen sairaus. Ei todellakaan ole kyse luulotaudista, päinvastoin. Sehän juuri on terveen merkki että pyrkii löytämään syyn ja parannuksen kivuille, niistä ihmisistä kannattaa enempi olla huolissaan jotka lyö päätänsä seinään monta kertaa, fiksu oppii kerrasta ettei se kannata :) Mutta kyllä kipu masentaa, ei pelkästään siksi että sattuu vaan siksi että se vie voimat, rajoittaa sosiaalisesti ja vaikuttaa työkykyyn, kipu on niin monimuotoista... Itselläni oikea olkapää on ongelmana, ja jo pelkkä käsin tai koneella kirjoittaminen aiheuttaa tuntien kivut, että epäilyttää pystynkö ollenkaan palaamaan töihin. Aika tavalla tässä menee koko "minä" uusiksi kun saa elämäänsä järjestää uudelleen ja jossitella. Kuka minä olen, millä tavalla pystyn olemaan yhteiskunnalle hyödyksi, miten voin suunnitella tulevaisuuttani? Ehkä on otettava tämä aika siltä kantilta että kasvaa henkisesti ja kehittyy ihmisenä. Ainakin oppii kunnioitusta ja ymmärtämystä vanhuksia kohtaan jotka ovat jo eläneet monta vuotta kipujensa kanssa ja joita hoidetaan aina viimeisenä jos löytyy aikaa ja tilaa... Joskus minulla on huono omatunto siitä että saan hoitoa suht kiireellisenä vaikka moni vanhus jää ilman, eihän heidän kipunsa ole minun kipuani lievempää. Mutta tuntuu ettei enää pää kestä odottelua yhtään sen enempää kuin on pakko. Epävarmuudessa eläminen on kaikkein raskainta, kunpa olisi kristallipallo josta katsoa päivämäärä jolloin olisi seuraavan kerran kivuton... Sitä odotellessa on vain löydettävä sisua minkä voimin jatkaa eteenpäin. Itsepäisyys kunniaan!
sulla saattaa olla fibromyalgia
kivuista masennusta vai masennuksesta kipuja..
noin multa aina kysytään.
Itselläni on ollut erilaisia kipuja yli kaksikymmentä vuotta, ihan nuoresta siis, ja kyllä on ollut tosin kova elää niitten kanssa kun "oikeeta" syytä niihin ei oo löytynyt. Fibromyalgia, selkärankareuma, yliliikkuvat nivelet, nivelpsori; siinä diagnooseja mitä on epäilty. Töihin en kykene ja eläkkeeseen ei näyttö riitä, joten ei oo kovin helppoa elämää, varsinkin kun ihmiset ei ymmärrä kun kipu ei näy aina ulospäin!
vai masennuksesta kipuja?
Lääkärisikö tätä ajatusleikkiä pyörittää?
Näinhän se oli minullakin!
Kumpi oli ensin muna vai kana? Kana vai muna?
Tämähän tuntuu olevan kovin kiinnostava teoria ja kysymys jota sitten pohditaan.
Eikös ASIANTUNTIJAN tehtävä ole tietää mikä oli ensin, ja jos ei tiedä, ottaa siitä selvää!
Sitävartenhan hänet on koulutettu, tekee niitä hommia, ja potilas tulee HÄNELTÄ, ASIANTUNTIJALTA kysymään neuvoja!
Näistä tiedoista potilas sitten maksaa.
Ei pelkästään siitä, että pohditaan tällaisia probleemeja!
Tuntuisi että näin tietämätöntä asiantuntijaa ei olisikaan, joka ei tietäisi pitkäaikaisten kipujen vaikutuksia.
Eikös tämä kuulu jo aivan aakkosiin terveydenhoidossa!
Ei tarvitse tuntea kauaakaan kovia kipuja, kun alkaa masennus jo painaa mieltä.
Ehkäpä tarkoitus onkin vain saada pitkäaikainen, ostava asiakas toiminnan piiriin!
Pitkään jatkuneeseen kipuun kuuluu uupumus/masennus jne...
Eipä sitä aina tahdo jksaakkaan.Eilen viimmeksi sanoin että enää en jaksa tätä hermosärkyä ja tänän taas vaikka olin kipeä otin muutaman siiderin ja lauloin karaokeeta kotona.
Eli siinä näet että keinoja jos mitä koitetaan. Jos väsyy ja uupuu,muista se kuuluu kipuun eli ei ole häpeä sitä myöntää!!!
Minulla on fibro todettu jo muutama vuosi sitten. Kipuja on ollut kuitenkin jo vuosikymmeniä. Fibro on sairaus, mitä ei tämän päivän koululääketiede vielä tunne. Kivut, masennus ja uupumus on ihan todellisia. Se, mikä on syy ja mikä seuraus on sitten eri juttu.
Minulla kivut paheni, kun kärsin pitkään (muutaman vuoden) kovasta käsisärystä. Olkapäässä oli jännerepeämä. Valvoin yöt kivun kanssa. Lisäksi työskentelin stressaavassa työssä ja vedossa. Tunsin miten kylmyys lisäsi kipuja. Kuvaan tuli sitten myös masennus. Tää taitaa olla aika tyypillistä. Lääkärit alkoivat syöttää masennuslääkkeitä ym. lääkkeitä. Välillä kivut helpotti, mutta väsymys ja turvotus paheni.
Vajaa kolme vuotta sitten alkoi työntekoni olemaan vaikeaa. Sitten etsittiin vikaa kaularangasta ja leikattiinkin. Eikä helpottanut yhtään. Nyt olen pois työelämästä. Vedossa, stressissä, paikallaan työskentely on pahinta.
Olen tutkinut paljon tätä asiaa, koska sairaus on hallinnut elämääni.
Kohtuullinen, säännöllinen liikunta, terve ravinto (mahdollisimman puhdas), vitamiinit, kunnon lepo (miel. ilman lääkkeitä) ja kunnon hoitaja (lymfa, akupunktio ym.) helpottavat oloa.
Liian raju liikunta kerää maitohappoa lihaksiin. Epäterveellinen ravinto kerää nestettä. Liikkumattomuus jäykistää lihakset. Stressi jännittää lihaksia.
On kirjoitettu, että fibro on aineenvaihdunnan sairaus ja mikäli se ei toimi, on kivut päällä. Aineenvaihduntaan vaikuttaa myös hormoonit.
Kertyykö sulle nestettä kudoksiin ja tulee turvotusta? Monet lääkkeet pahentaa tätä. Esim. lymfa auttaa turvotukseen.
Tietoa löytyy tästä vaivasta paljonkin. Kannattaa tutkia myös vaihtoehtohoitoja. Niistä olen saanut parhaimman avun.
Näilläkin sivuilla on paljon kirjoitettu tästä sairaudesta. NIin kauan kunnes saadaan selville, että mikä näitä oireita oikein aiheuttaa, kannattaa yrittää etsiä itse sitä parasta olotilaa ja jos on rahaa otata itseltäsi muitakin kokeita, kun tavalliset verikokeet, sellaiset mikä liittyy aineenvaihduntaan.
Katso myös reumaliiton sivuilta tietoa.
Yritä saada nukkumapaikkasi rauhalliseksi ja mukavaksi. Itse otan iltaisin magnesiumia (Diasporal jauheena), se rentouttaa lihaksia, kuuntelen jotakin rentoutuskasettia tai rauhallista musiikkia ja yritän saada oloni ja ajatukseni mahdollisimman rennoksi. Olen hankkinut myös patjan, mikä muotoutuu hyvin (Tempur) ja välillä käytän kuntoutuksesta ostamiani akulevyjä. Kun lihakset on mahdollisimman rentoina eikä mikään purista, aineenvaihduntakin toimii paremmin. Tätä jos jaksaa tehdä joka ilta, niin ehkä kivutkin on vähäisempiä.
Tiedän, että on raskasta elää kivuliaana terveiden joukossa, varsinkaan kun ei läheisetkään aina ymmärrä, että nää on ihan todellisia.
Tsemppiä, et ole yksin.
Tuossa pari kokemusta fibrosta:
http://personal.inet.fi/koti/pallo/Selkasivut/fibro/fibro.html
http://personal.inet.fi/koti/pallo/Selkasivut/eve.htm
Kiitos kaikille ajatuksista, kokemuksista ja vinkeistä. Sain niistä paljon ajattelemisen aihetta. Kävin taas kipujeni kanssa lääkärissä. Jos hakemalla hakee jotain positiivista, niin lääkärini ottaa asian tosissaan. Fibromyalgiasta oli puhetta mutta sitä sitten käydään reumalääkärin kanssa läpi, kunhan sinne kutsu tulee. Kun sais tähän väliin vaikka yhden kivuttoman päivän, niin sen jälkeen jaksais taas varmasti kipuja pitemmän aikaa. Hyvää jatkoa teille kaikille vastanneille!
...> lääkäri sanoi että kaikkeen ei aina löydy syytä ja siihen on ehkä tyytyminen,.....
Onneksi on muitakin tahoja, joita terveytemme hoito kiinnostaa, ehkäpä enemmänkin kuin lääkäriä!
Kuten toisaalla saamme lukea, lääketeollisuuden ohjeethan ovat lääkäriä lähempänä!
Näinhän minullekkin kerrottiin, että on paljon semmoisia kipuja joita ei saada selville, ja nämä ovat niin vaikeita asioita, kun oli jo jopa vuosikymmeniäkin tutkittu ja tietenkin pillereitä myyty ja syöty, jo sietämättömiksikin kehittyneiden yläleuka ja niskakipujen vuoksi!
Jossain vaiheessa rupesin itsekkin pohtimaan kipujen mahdollisi SYITÄ, ja esitin epäilykseni hampaiden ja hammaskontaktien, mm. paikkausten mahd. osuutta tähän ongelmaan, koskapa jopa tuntui, että toisella puolella kontakti on voimakkaampi. Myös leukanivelkin oli alkanut paukkua sillä puolen!
Tietenkin kerrottiin vain kuinka hyvin hoidetut hampaat sinulla on!
Aina vain jatkuneiden tutkimusten ja suurien sattumusten seurauksena kuitenkin viimein rupesi löytymään mm. kontakteja joilla ei ole mitään tekemistä annettujen ohjeiden kanssa, joka toleranssihan on 0,01mm purentapinnoilla, haljenneet amalgaamilla paikatut takahampaat ym.ym.
Siis silminnähtävätkään ongelmat eivät välttämättä tule todetuiksi näissä niin tarkoissa ja kalliissa asiantuntijoiden tekemissä tutkimuksissa???
Sinne "korvien väliinhän", hampaiden yläpuolelle, näitäkin kipuja yritettiin ajaa, ja niitäkin tutkimuksia tehtiin!
Kyllä psyykkinenkin jaksaminen on kovilla, sietämättömien fyysisten kipujen ja tuloksettomien, kalliidenkin tutkimusten takia!
Siis liike, toiminta ja bisnes ovat tärkeitä, ei päämäärä, nähtävästi näissäkin asioissa!
Kirjotin aikaisemmin noista vaihtoehtohoidoista. En muistanut kertoa näistä hammasasiosta mistä edellinen kirjoittaja kertoi. Multa löytyi piilevä tulehdus hampaasta. On voinut olla vaikka kuinka kauan. Viidellä eri hammaslääkärillä kävin. Eikä kukaan halunnut ottaa ehjää hammasta auki. Kun aukaistiin, tuli mätää tosi paljon. Lukekaa kipuilijat, miten suuri vaikutus esim. hammasytimen tulehduksella on ihmisen terveyteen. Mulla on suu täynnä amalgaamipaikkoja. Olen jo vuosia miettinyt niiden vaikutusta kipuihin. Nyt olen saanut tarpeeksi ja olen aikeissa poistattaa ne. Rahaa on mennyt niin paljo kaikkeen muuhunkin hoitoon ja tutkimuksiin. Tää on vielä katsomatta hormoonit.
...> Mulla on suu täynnä amalgaamipaikkoja....
Siis sinullakin on ollut suu täynnä AMALGAAMIPAIKKOJA.
Niiden osuutta vaivoihisi ja ongelmiisi sinullakaan ei ole otettu mitenkään huomioon! Mieluummin vain tutkitaan? ja määrätään pillereitä vuodesta toiseen, vaikka nähdään, että mitään parannusta potilaan terveydentilassa ei näillä "eväillä" tapahdu!
Eikö tämä ole juuri sitä RAHASTUSTA, josta mieluummin muita hoitomuotoja syytetään?
Jostain syystä tässä ns."oikeassa" terveytemme hoidossa ei haluta myöntää 1.asteen solu- ja hermomyrkyn ELOHOPEAN ominaisuuksia, kun se sekoitetaan amalgaamiksi, jossa sitä on noin puolet, ja kun se hammaslääkärin toimesta pannaan hampaaseen.
Sitävastoin ei luontoon, eikä viemärijärjestelmäänkään sitä saa päästää!
Kysymyksessä olisi luonnonsuojelurikos!
Kukahan selventäisi tätä yhtälöä ymmärrettävämmäksi?
Siis mieluummin annetaan diagnoosiksi tämä hieno lääketieteen "roskakori"diagnoosi fibromyalgia, kuin kerrotaan silminnähtävästä ongelmasta, suu täynnä amalgaamipaikkoja, ja tulehduskin!
Näinhän se on ollut minullakin vuodesta toiseen amalgaamien ja hammaskontaktiongelmien ym. kanssa. Tutkimuksia, pillereitä, tutkimuksia, pillereitä jne.jne.
Kyllä rahaa palaa, niin yksilöltä kuin yhteiskunnaltakin! Potilaalle tuloksetta!
Sillä erotuksella, että en ole saanut edes tätä hienoa fibromyalgia-diagnoosia.
Minulle on kerrottu vain epämääräisistä, ja epätyypillisistä kivuista!
Vilkaiseppa Googlesta vaikkapa, amalgaami, amalgaamimyrkytys, elohopea, elohopeamyrkytys, tiomersaali jne.
Mulla tuo fibro dg ja vasta kävin lääkärillä joka sanoi fibron olevan dg sellaisille säryille ja kivuille joille ei löydy elimellistä tai muuta syytä, eli tosiaankin roskakori.
Itelläni on todettu krooninen jännetupin tulehdus ja kaiken lisäks hyvälaatuinen kasvain kädessä. Henkisesti raastavaa, kun se sulkee monta työtä pois. Tälläkin hetkellä työssäkäynti kielto. Sairaus ollut jo kolmisen vuotta.
Selässä tällä hetkellä välilevyn pullistuma. Mutta se on hoidossa.
Muutenkin flunssaa ja kuumeilua vähän väliä. talvet pahimpia.
Ja paras. Mitkä tahansa lääkkeet ei käy, koska munuaiset ärtyy.