Heips!En tiedä yhtään onko tämä oikea palsta mutta tänne nyt kirjotan..kommentoida voi jos haluaa.. Elikkä. aluksi näin..seurustelin 7v lapseni isän kanssa joka petti ja jätti.. no mutta tämä nykyinen jonka kanssa olen ollut reilu 3v on ollut alusta saakka vähän "outo" no okei ensimmäinen vuosi meni hyvin sitten oli kunnon riita ukko meinas ottaa ja lähteä mutta puhumalla selvitettiin.. no kolmannen vuoden alkaessa ukko tokas että ei oo tunteita ei halua enää olla kotona,ei ole mitään tunteita, muualla olisi kivempaa..no se saatiin jotenkin puhumalla selvitettyä.siihen aikoihin loppui meillä myös kaikki läheisyys. no välillä sänky heiluu mutta muuta ei sitten olekkaan. suutelua tms hellyyttä ei oo. siitä meni pari kk niin kännissä sanoi että ei tää nyt kannata mutta katellaan...elikkä nyt oon katellu ja mietittiny ja mulla alkaa tulemaan uskon puute. rakastan toista paljon ja lapseni myös on kiintynyt häneen mutta mitä voisin tehdä..pakata sen tavarat vai? tämä toinen osapuoli on vielä sellainen että ei tykkää hellyydestä ainakin kun yritän pussata niin tulee vastaus että ei mitään pusuja halia jos pyydän niin vastaus taas että ei mitään haleja. olen itse hirveän hellyyden kipeä..jos joku kommentoi niin siitä vaan=) tosin kaikki on varmaan että jätä se... mutta jos muitakin vinkkejä olisi niin kiitos niistä
synkkää
mitä tekisin...
2436
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oletkin varmaan monta kertaa yrittänyt keskustella hänen kanssaan asiasta vai? Eiköhän se kerro jo paljon, jos ukko sanoo "ei ole enää tunteita, muualla olisi kivempaa". Kaipa se on ihana mies noin muuten, kerran vielä sitä rakastat, mutta teidän suhde taitaa olla kyllä enemmän ihan kaveruutta nykyään. Olisko parempi sitten vaan jatkaa hänen kanssaan kaverina? Te ette nyt siis edes seurustele vai? Meinaan jos mies puhuu tyyliin "ei tämä nyt käy mut katellaan." Aika selkeestihän tuo sanoo ettei kiinnosta, ei huvita. Jos teidän seurustelu ei ota oikein toimiakseen, ainakaan miehen puolelta, niin kannattaako meidän neuvoa "roiku vaan siinä, ehkä se kohta lämpenee, kun on ensin juoksunsa muissa naisissa juossut".
asiasta olen yrittänyt jutella mut toinen sanoo aina et ei nyt jutella.. älä jauha samaa asiaa..seurustellaan edelleen ainakin minun mielestä mutta kun en pysty toisen ajatuksia lukemaan.hiljainen kun se on muutenkin (aina ollut). ehkä haluan vain roikkua kunnes se sanoo että tässä tämä otan ton ja ton tavaran ja lähden.. ekalla kerralla kun alkoi puhumaan että ei tule mitään niin sanoi että ei pysty kyllä pettämään.. mutta mutta ja mutta mistä sitä tietää.. tämä on liian vaikeaa, varsinkin kun en oikein uskalla aloittaa keskustelua että erotaanko vai ei kun pelkään sitä sanaa että erotaan.. tunteita kun on mulla liikaa sitä kohtaan.