Oon reilu parikymppinen perheellinen nainen. Äitini ja isäni ovat olleet melkein 40 vuotta yhdessä/naimisissa. Isäni on väkivaltainen ja äitini kertoo minulle asioita mitä isäni tekee. Olen vannonut etten erro isälleni että tiedän sillä se kostautuu äidilleni. Isäni on alkoholisoitunut mutta työelämässä ja menestyy työssään. Pelkään että äidille käy jotain, mutta en uskalla puhua isälle koska äiti saa kärsiä. Äiti ei uskalla edes ehdottaa avioeroa isälleni. Tää alkaa olla jo niin ahdistava tilanne etten tiedä mihin suuntaan voisin puhua, miten? Miten voin auttaa äitiäni?
Pelottaa, mitä voin tehdä?
äidin tyttö
71288
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
mitään tehdä. Ne ovat aikuisia ihmisiä, ihan niin kuin sinäkin, ja niiden täytyy selvitä elämästä, ihan niin kuin sinunkin. Lykkää äidillesi vaikka kuinka paljon informaatiota turvakodeista ja muusta avusta, mutta ei se mitään auta, jos hän ei itse tee päätöstä lähteä ja lähde. Nyt sun äiti käyttää sua emotionaalisena kainalosauvanaan, jonka avulla hänen tilanteensa psykologinen lasti ei käy hänelle liian raskaaksi kestää tilannetta.
Nämä ovat kovia sanoja, mutta ihan omasta kokemuksesta puhun. Mä olen toiminut äitini suojelijana ja korvana ja tukijana 30 vuotta, mutta lopetin viime keväänä. Nyt hän on ensimmäistä kertaa todella jättämässä isää, koska ei enää jaksa.
Moikka!
Voisitko Sinä ohjata sun äidin esim. Kriisikeskukseen luottamuksella juttelemaan ulkopuolisen ihmisen kanssa, tai vaikka mennä yhdessä hänen kanssaan?
Äitisi tarvitsee tukea, ja niin varmasti Sinä itsekin!
Jaksamista teille! Toivon teille kaikkea hyvää!
Onneksi toivoa on niin kauan kuin on elämääkin.
"osuvista" sanoistanne. Olen todella otettu että joku jaksaa/vaivautuu vastaamaan, vaikka ongelmani on suht pieni monien muiden rinnalla. Kiitos Teille siitä, jotka vastasitte.
Olen itse miettinyt tuota kriisipalvelua ja ajattelin ehdottaa sitä äidilleni. Tiedän, että tässä mennään umpikujaan josta ei ole muuta ulospääsyä kuin täydellinen irrottautuminen entisestä.
Oikein kaunista syksyä ja rauhallista joulun odotusta teille!
Kumma kun vanhempien täytyy yrittää käyttää lastaan hyväksi.
Joka paikassa joka nyt ei takahikiä ole niin löytyy kriisipalvelua jos jonkinmoista.
Äitisi saisi hävetä kun on tyttärelleen purkautunut.
Asia ei ole sinun velvollisuutesi hoitaa, etkä siihen pystykään. Niin kuin nuo muut jo vastasivatkin, niin äitisi täytyy ihan itse tehdä eropäätös.
Ei kai isäs ole jäämässä piakkoin eläkkeelle? Silloin se rumba vasta alkaa, joten kannusta äitiäs eroamaan ajoissa. Jos äitisi on taloudellisesti itsenäinen, homma on helppo: ostaa asunnon ja muuttaa, avioeroa voi hakea yksin eikä siinä ole toisella nykyään mitään nokan koputtamista. Mutta tosiaan, kannattaa toimia.. Tiedän, koska vanhemmilleni kävi juuri noin. Isä dokasi, jäi eläkkeelle, äiti otti turpaan henkisesti ja fyysisesti, isä sairastui muutenkin, äiti hoivaa uskollisesti isoa kiukkuista "vauvaansa" 24/7 ja pilasi elämänsä lopullisesti.
hei.
en lukenut koko viestiketjua,mutta olen aika paljon samassa tilanteessa äitisi kanssa.
lapseni kärsivät kun näkevät miten minä kärsin.
vuosikausia olen kestänyt,taloudellisista syistä,ajattelen aina etten itekseni pärjää,kunnes jokin aika sitten löysin rikotun itseluottamukseni/uskoni omiin voimavaroihin,ja päätin laittaa touhulle lopun.
luulen että äitisi itseluottamus on tuhottu,joten kannusta häntä,ja lupaa olla hänelle tukena.
sinun on nostettava kissa pöydälle äitisi kanssa.
jalsamisia teille molemmille.
kerroppa oletko itse nähnyt väkivaltaa ja jos olet oletko ajatellut mistä se johtuu, esim, provosoiko äitisi isäsi sellaiseen käyttääkseen sitä lyömäaseena miestään kohtaan. Tuntuu siltä että äitisi on manipuloimassa lapsia isäänsä vastaan. Ota selvää, älä tuomitse isääsi ennen! Outoa että sinua lasta käytetään välikappaleena eikä mennä perheterapiaan riitojen takia. Jokin hiertää heidän välejään ota siitä selvä, syy voi yhtähyvin ollakkin äidissäsi ennenkuin isässä.