Nasta/kitkat-faktaa
LUE!!
25853
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Turha niitä testejä on esitellä, kaikki ajaa niillä renkailla mihin taidot riittää, itse en taitojani kehu, mutta kitkoissa pysyn, ja ihan sama minulle millä muut ajavat.
Miten ne muka turhia on, hä???? Kait sitä ihmiset haluaa lukea faktaa tietoa.
Aja sä millä ajat ja pidä pää puskassa.
Eipähän tuossa mitään uutta ollut,jokainen kitkarenkailija tykönään tunnistaa renkaittensa vahvat ja heikot puolet,kuten nastallisilla ajelevatkin.Itse neljä talvea "kitkailleena" allekirjoitan tuon testin täysin,paljas jääpinta on kitkalle se akilleen kantapää,hiljaisuus ja lumi/sohjopito taas se vahvuus.Itse tulen jatkossakin ajamaan kyllä kitkoilla,mutta kaikkiin autoihin(etenkin vanhat takavedot,ilman luistonesto-tai ajonvakautusjärjestelmiä kevyet,pienet etuvetoiset))ne eivät sovi,eivätkä myöskään ole paras mahdollinen vaihtoehto kokemattomalle kuljettajalle!
Älä siis ota kitkoja jos:
1) Olet sitä mieltä, että nasta on ainoa asia joka voi purra jääpintaan. Muista laittaa kenkiisi liukastumisesteet aamulla.
2) Olet sitä mieltä, että kelin ollessa huono ei nopeutta tarvitse alentaa - ainakaan renkaiden takia. Muista varata aamulla myös hautapaikka jos näin kiire on.
3) Omistat auton joka on kevyt (alle 1400kg), tällöin kitkoista ei saa kaikkea hyötyä irti.
4) Omistat vanteet joiden leveys ja koko on naurettava (esim. 165/55 13"). Tällöinkään et saa kitkoista kaikkea irti ja meno voi hieman auton alustasta riippuen olla jotain pelottavan ja huvittavan väliltä.
5) Haluat ajaa niinkuin kaikki muutkin 80% maamme autoilijoista.
Sensijaan, osta kitkat jos:
1) Osaat ennakoida kelin.
2) Jos autosi painaa esim. 1600kg ja on alustaltaan luokkaa mersu, bmw, volvo jne. Moottorin on myös syytä olla tehokas ja vääntöä olisi löydyttävä myös alakierroksilta, (eli käytännössä kannattaa unohtaa se 1.4l Toyota ja kitkat).
3) Osaat jo ajaa tai haluat oppia ajamaan.
4) Arvostat hiljaisuutta ja vähäistä huollon tarvetta (kitkarenkaathan voit vaihtaa alle jo syksyllä ja ottaa pois vasta keväällä).
Mitä niillä kitkoilla sitten pitää varoa?
1) Risteysalueita tulee lähestyä erityisellä varovaisuudella, koska ne saattavat olla kiillotetun lumen ansiosta melkoisen liukkaita. Varovaisuuden tarve on hieman suurempi kuin nastarenkaita käyttävillä, vaikka kyllä tervejärkinen nastarengas-kuskikin tajuaa, että talvella ei risteysalueella tehdä äkkijarrutuksia.
2) Liikkeillelähdöt jäisiltä paikoilta (esim. jäässä oleva ylämäki) saattavat tuottaa aluksi vaikeuksia, mutta kun oppii käyttämään isompaa vaihdetta ja pintakaasua - onnistuu lähtö nastakuskia paremmin.
3) Kuivalla asfaltilla on syytä varoa nastarenkailla ajavia jotka eivät sitten todellakaan pysähdy yhtä nopeasti kuin kitkarenkailla ajavat esim. liikennevaloihin. Kuivalla tai puolimärällä asfaltilla tämä pysähtymismatkan ero on kitkarenkaan eduksi huomattavasti suurempi kuin talvella nastarenkaan eduksi.
4) ABS-jarrujen kanssa kannattaa kokeilla miten auto pysähtyy. Joissain tapauksissa on tehokkaampaa jarruttaa vain kevyesti eikä polkimella suoraan pohjaan. Tämä koskee tosin osittain nastarenkaitakin, mutta menkööt nyt huomautuksena tässäkin.
(c) Kitkaavaan, saa levittää täällä jos haluaa.
Melko ansiokasta tekstiä, mutta pari pikku juttua: Jos kitkat ovat niin erinomaiset kuin väität, niin miksi autoilijan pitää olla superlisenssillä varustettu ja vähintään parin vuoden WRC-kokemuksella varustettu?
Tästä jutun ytimeen:
Kitkat ovat mitatusti vain joissakin olosuhteissa marginaalisesti paremmat kuin nastat. Mutta nastarenkaat taas ovat jäisellä kelillä radikaalisti paremmat kuin kitkat.
Hyvä ja kokenut kuljettaja saa enemmän irti nastoista. Ja väite siitä että harjoittelun avulla kitka lähtee paremmin liikeelle jäällä kuin nastarengas on kyllä täyttä puppua. Nastarenkaan kanssa harjoitusta tarvitaan vasta kun mäkeä on kunnolla. Kitkoilla riittää usein lähes tasamaa ja treenaus voi alkaa.
Ja sitten tuo asenne. Mikä helvetti siinä on että nastarengasmiehet pitävät itseään keskimääräistä parempina autoilijoina kun uskaltavat ajaa huonommilla renkailla? Itse ajelin köyhänä opiskelijana kleinbussilla kesärenkainkin talvella, enkä kovin mielelläni tekisi sitä toiste. Hienoja liukuja tuli kosolti plakkariin. Tuliko minusta näin autoilun aateliin kuuluva "Luisuneuvos"?
Mitä kauemmin kitkamiehet keksivät sepityksiä muille päivänselvää asiaan, sitä syvemmälle suohon heidän maineensa vajoaa. Ja pohja saavutetaan siinä vaiheessa kun kevytperäisillä takavetoisilla ajavat kehuvat autonsa "ajo-ominaisuuksia" talvella ja vielä lisäksi mainitsevat lisäävänsä vaikeusastetta kitkarenkain. Siinäpä onkin varsinainen teiden taituri ja varusteurheilija kyseessä... :) Hauskin oli tuo maininta "valitse kitkat jos autosi alusta on luokkaa mersu, bmw, volvo"... Autonkin pitää olla kitkamiehellä talviajoon soveltumaton? Noistakin parhaassa (Volvo) on vain kohtuullinen alusta...
Ehkä nämä samat tyypit juoksevat pururadalla saappaat jalassa, harrastavat base hyppyä sateenvarjolla tai ajelevat moottorikelkalla vesien päällä...
Kitkaavaan möläytti jotta:
"Kuivalla asfaltilla on syytä varoa nastarenkailla ajavia jotka eivät sitten todellakaan pysähdy yhtä nopeasti kuin kitkarenkailla ajavat esim. liikennevaloihin. Kuivalla tai puolimärällä asfaltilla tämä pysähtymismatkan ero on kitkarenkaan eduksi huomattavasti suurempi kuin talvella nastarenkaan eduksi"
Johan jutun päästit! Miten voi olla huomattavasti suurempi kitkarenkaan eduksi. Rosentteina, vai?
Mutta rosenttilaskua ei ehdi harrastamaan, mikäli parin metrin ero jarrutusmatkassa 60->0 km/h merkitsee peräkolaria. Paljon enemmän vaikuttaa reaktionopeus.
Jarrutusmatkojen ero talvikelillä 60 -> 0 km/h taasen on merkittävä riippuen renkaasta, ero voi olla kymmeniä metrejä, ja jarrutusaika tosi liukkailla toistakymmentä sekuntia jolloin reaktionopeus ei enää ole ratkaisevaa.
Voi hurja! Jos kuivalla asfaltilla tarvitsee lukkojarrutuksen törmäyksen estämiseksi... Talvikelissä pyörät lukkiintuvat tai absi rutisee aina silloin tällöin ainaskin meikäläisellä (koputellaan puupäätä kun kerrotaan, jotta silti miljoona kilsaa on täynnä ilman peräänajoa).
Mutta kaikkein hauskin tuossa kommentissa on;
"Noistakin parhaassa VOLVOSSA_siis what hell"
Joku Volovohan on tunnoton vaneripulkka Bemuun tai Meseen verrattuna!
Älä usko kaikkea mitä Volvon mainoksissa höpötetään!
Mutta kaikkein hauskin tuossa kommentissa on;
"Noistakin parhaassa VOLVOSSA_siis what hell"
Joku Volovohan on tunnoton vaneripulkka Bemuun tai Meseen verrattuna!
Älä usko kaikkea mitä Volvon mainoksissa höpötetään!
Puhe oli TALVI-autoiksi soveltuvista ja soveltumattomista laitteista. Jos valinta pitää tehdä kahden takavetoisen ja yhden etuvetoisen välillä, niin homma on siltä erää selvä.
BMW ja Mersu olivat joku aika sitten tehdyssä talviautotestissä peränpitäjiä mitä tuli etenemiseen talvisissa oloissa. Omat kokemukset ko. merkeistä vastaavat.
Kesä on sitten asia erikseen BMW ja Mersu tarjoavat vähintään yhtä asiallisen alustan kuin Volvokin. Mallikohtaiset erot tietenkin ovat olemassa.
Ai miksikö pitää olla vähintään FIAn kisapassit?
Siksi, että ne renkaat eivät yksinkertaisesti toimi niin kuin tavalliset nastarenkaat. Täysin tumpelon käsissä (joka yrittää ajaa niillä täsmälleen samalla tavalla kuin nastoilla) ne ovat suorastaan hengenvaaralliset.
Tietosi kitkarenkaista ovat vanhentuneet, sillä nykyään ne kilpailevat nastarenkaiden kanssa jopa pidosta jäällä.
Esim. tuulilasin rengastestissä ajettiin kitka&nasta-renkailla jäärataa (pienempi kierrosaika tietysti parempi): http://www.tuulilasi.fi/mediabank/images/207160.jpg
Ja pikku vinkki, hyvä ja kokenut kuljettaja muistaa varmasti ajan jolloin nastarenkaita ei edes oltu vielä keksitty.
"Ja väite siitä että harjoittelun avulla kitka lähtee paremmin liikeelle jäällä kuin nastarengas on kyllä täyttä puppua."
Vihjaisen vaan, että harjoittelemalla (tai ostamalla luistoneston autoon) pääsee paljon nopeammin liikkeille. Keskiverto nastarenkailla liikenteessä oleva kuskihan huudattaa renkaita kuin vimmattua, niin että nastat suorastaan lentävät.
Ja sitten se asenne. Tottakai sitä on heti luokkaa parempi autoilija kun tietää ajavansa hyvillä renkailla. Oli sitten alla nastat tai kitkat. Kommenteistasi tulee vähän semmoinen kuva, että luulet kitkarenkaiden olevan jonkinlaiset kesärenkaat?
Ja muistuttaisin edelleen, että nastarenkaat ovat kiellettyjä monissa maissa ja niiden nastojen kokoa pienennetään lähes joka vuosi. Joten se "muille autoilijoille selvä asia" onkin ehkä selvä vain siksi, että "kun kaikki muutkin tekevät niin". Vaihtoehtoja on ja yllätys voi edelleenkin olla positiivinen. Siksi kannattaa kokeilla kitkarenkaita jos tietyt ehdot täyttyvät.
Ps. en minäkään laittaisi micraan mitään kitkoja. Jaguaariin, Audiin, Mersuun, Bemariin, Volvoon ja muihin painaviin autoihin kyllä. Jos et ole vielä huomannut, niin autossa vaikuttaa kuitenkin painon lisäksi myös alustan laatu. Se on joko tehty ajamiseen (sopivan kova) tai kuljettajan miellyttämiseen (pehmeä ja mitäänsanomaton).
Tarkoitin siis, että kitkarenkailla tarvitsee luonnollisesti esim. kaupungissa jääkelillä aavistuksen suuremman turvavälin edessä menevään, koska aivan peilijäällä kitkarenkaan pito on asteen jos toisenkin huonompi kuin nastan. Olettaen tietysti, että edessämenevällä on uudenkarheat nastat jne jne..
Sensijaan ne nastakuskit ei yleensä muista sitä turvaväliä ja sitten talvipäivän vesisateessa (niinkuin tänäänkin keskiviikkona) käy helposti niin, että kitkarenkailla liikkeillä oleva auto pysähtyy kuin seinään esim. liikennevaloihin, niin nastarenkailla oleva auto kuskeineen vain liukuu perään. ABS yrittää vielä pumpata jarruja auki jolloin jarrutusmatka pitenee entisestään.
Mitä siis yritän sanoa on se, että tilanne kääntyy tälläisessä kuivassa / märässä kelissä päinvastoin kuin normaalissa jääkelissä JA tällöin ero nastarenkaan ja kitkarenkaan välillä on kitkarenkaan eduksi SUUREMPI kuin jääkelissä nastan eduksi.
En muista aikaa jolloin nastarenkaita ei vielä ollut keksitty, mutta olen kyllä nähnyt kuvia ja kuullut huhuja moisista muinaisista ajoista. Ja suuri oli ilo taloissa, turuilla ja toreilla kun nastarenkaiden ilosanoma levisi. :)
Ihmettelen vain miten voit kehoittaa ketään kokeilemaan renkaita joita itsekin pidät vaarallisina. Onko kuljettajat pakotettava kokeilemaan rajojaan jotta ajamisesta saisi täyden nautinnon? Miksi sinä ET laita nastoja autosi alle? Mikä on se perimmäisin syy?
Mitä tulee liikkeelle lähtöön jäällä, niin huomauttaisin että nastoin ei tarvitse juurikaan harjoitella. Eikä suurin osa todellakaan sudittele paikaltaan liikenteeseen... Outoa on seutu jolla asut jos näin jatkuvasti tapahtuu.
Luistonestot ja muut kolmeen kirjaimeen koodatut värkit ovat varmasti pääsääntöisesti tarpeellisia ja hyviä keksintöjä. Mutta normaali kuljettaja kyllä selviää ilman niitäkin. Ei lisä kuitenkaan pahaa tee. Sama asia renkaissa. Jos pitoa on saatavissa lisää, miksi en sitä ottaisi? Hintakin kun on sama...
Nastarenkaat on pääsääntöisesti kielletty maissa joissa niille ei ole käyttöä. Suomessa nastoille tosiaankin on käyttöä koko tien pituudelta.
Sitten eräs outous mitä toistit: Miksi kitkoja ei voisi asentaa "kevyeen" autoon. Ensinnäkin keveitä autoja ei enään oikein löydy markkinoilta. Pikkuautotkin alkavat olla yli tuhatkiloisia. Toinen on sellainen perusfakta, että jos rengasta kaventaa pintapaine suurenee. Ja kun pintapainetta on riittävästi luulisi kitkankin toimivan. Vai oletko sitämieltä että vasta 205 on ensimmäin sopivan leveä talvirengas jos kyseessä on kitka?
TM 2/2003, s. 23, taulukko sivun oikeassa alanurkassa:
ABS-jarrutus märällä asfaltilla
Jarrutusmatka (m)
Testivoittajat 16/2002
Nasta 23,0
Kitka 24,0
Alkunopeus tässä oli 60 km/h
Ja sivulla 22 taulukko
ABS-jarrutus sileällä jäällä
Jarrutusmatka (m)
Testivoittajat 16/2002
Nasta 43,0
Kitka 52,5
Alkunopeus tässä 50 km/h
Ei nyt satu olemaan sitä TM 16/2002 käsillä, mutta kiinnostuneet voivat opiskella sieltä lisää, aika hyvin selivää millaiset ovat kitka- ja nastarenkaiden erot erilaisissa talviolosuhteissa. Ja mitatun faktatiedon perusteella. Ne testivoittajat muuten olivat Goodyear UG500 ja Nokian Q.
Jos todella väittävät, että nasta pysähtyy myös märällä asfaltilla kitkaa paremmin. Olisi ehkä kyseisen lehden syytä tarkistaa ABS-jarrujensa kunto ja tarvittaessa ottaa se sulake pois, että nähdään renkaiden vaikutus asiaan.
Jokainen molempia renkaita kokeillut tietää varmasti mitä eroa on sellaisella renkaalla joka tarjoaa täysin pehmeän kumipinnan märkään tiehen, kuin sellaisella joka tarjoaa kovan kumin seassa metallia.
Kehoitankin kokeilemaan vain jos ymmärtää sen yksinkertaisen faktan, että ne eivät ole nastarenkaat. Jos sensijaan ostaa kitkarenkaat ja tajuaa jo ostaessaan mitä on tekemässä niin ei pitäisi olla huolen häivää.
Suurinosa näistä kitkojen vastustajistahan on jotain nastakuskeja, jotka ovat kerran kokeilleet kitkoja ja yrittäneet ajaa niillä täsmälleen samalla tavalla kuin nastoilla. Edelleenkin painotan, että ne eivät ole samanlaiset renkaat. Ideologia on ihan eri ja sen tajuaa vasta kun on vähän aikaa huristellut kitkoilla - yleensä tämän jälkeen kitkakuskia ei nastoihin enää saa, eikä kitkakuskin vauhtikaan tiellä eroa muista autoilijoista.
Miksikö en laita nastoja? Jaa-a. En kait pidä siitä metelistä mikä niistä lähtee, kun suurin osa ajoistani tapahtuu kuitenkin paljaalla märällä asfaltilla tai lumella. Yhden käden sormella on laskettavissa tämänkin sormen tilanteet jossa oli niin kova peilijää, että olisi tehnyt mieli nastoja. Laskemalla nopeutta noissa kohdissa pärjää aivan yhtä hyvin kuin keskiverto-nastoillakin. Sitten toisaalta sen menetetyn ajan voi ottaa kiinni vaikkapa ripeillä kiihdytyksillä liikennevaloista.
Nelivetoon kitkat sopivat nimittäin vieläkin paremmin ;)
Kyllä kun Helsinginkin liikennettä katselee niin heti kun tulee pikkasen jäinen keli niin lähestulkoon kaikki nastakuskit lähtevät liikkeille sudittamalla ja hitaasti kiihdyttämällä siinä samalla. Onko se jokin tapa kenties, vai onko se kaasun nostaminen sutimisen alkaessa liian vaikeaa?
Tuo pito-juttu menee aikalailla puoliksi, sillä sen minkä kitkarengas häviää aivan peilikirkkaalla jäällä voittaa se lumisella pinnalla.
Nastarenkaiden käyttö on kiellettyä mm. Oslon keskustassa. Nastojen käyttö Suomessakin on turhaa mm. lapissa ja pääkaupunkiseudulla (tämä siis puhtaasti oma mielipiteeni omaan tarpeeseeni perustuen).
Kuten olet varmasti huomannut paino lisää vakautta ja esimerkiksi kitkarenkailla täysin ajeleva raskasliikenne kulkee aikalailla hyvin talvella. Ja taas kerran, omien havaintojeni mukaan: Isompi rengaskoko vähentää myös heittelevyyttä ja uraherkkyyttä. Pienellä renkaalla maahan koskettava pinta-ala jää niin pieneksi, että pito vähenee oleellisesti (vaikka paine tietysti lisääntyykin).
Kehoitankin kokeilemaan vain jos ymmärtää sen yksinkertaisen faktan, että ne eivät ole nastarenkaat. Jos sensijaan ostaa kitkarenkaat ja tajuaa jo ostaessaan mitä on tekemässä niin ei pitäisi olla huolen häivää.
Suurinosa näistä kitkojen vastustajistahan on jotain nastakuskeja, jotka ovat kerran kokeilleet kitkoja ja yrittäneet ajaa niillä täsmälleen samalla tavalla kuin nastoilla. Edelleenkin painotan, että ne eivät ole samanlaiset renkaat. Ideologia on ihan eri ja sen tajuaa vasta kun on vähän aikaa huristellut kitkoilla - yleensä tämän jälkeen kitkakuskia ei nastoihin enää saa, eikä kitkakuskin vauhtikaan tiellä eroa muista autoilijoista.
Miksikö en laita nastoja? Jaa-a. En kait pidä siitä metelistä mikä niistä lähtee, kun suurin osa ajoistani tapahtuu kuitenkin paljaalla märällä asfaltilla tai lumella. Yhden käden sormella on laskettavissa tämänkin sormen tilanteet jossa oli niin kova peilijää, että olisi tehnyt mieli nastoja. Laskemalla nopeutta noissa kohdissa pärjää aivan yhtä hyvin kuin keskiverto-nastoillakin. Sitten toisaalta sen menetetyn ajan voi ottaa kiinni vaikkapa ripeillä kiihdytyksillä liikennevaloista.
Nelivetoon kitkat sopivat nimittäin vieläkin paremmin ;)
Kyllä kun Helsinginkin liikennettä katselee niin heti kun tulee pikkasen jäinen keli niin lähestulkoon kaikki nastakuskit lähtevät liikkeille sudittamalla ja hitaasti kiihdyttämällä siinä samalla. Onko se jokin tapa kenties, vai onko se kaasun nostaminen sutimisen alkaessa liian vaikeaa?
Tuo pito-juttu menee aikalailla puoliksi, sillä sen minkä kitkarengas häviää aivan peilikirkkaalla jäällä voittaa se lumisella pinnalla.
Nastarenkaiden käyttö on kiellettyä mm. Oslon keskustassa. Nastojen käyttö Suomessakin on turhaa mm. lapissa ja pääkaupunkiseudulla (tämä siis puhtaasti oma mielipiteeni omaan tarpeeseeni perustuen).
Kuten olet varmasti huomannut paino lisää vakautta ja esimerkiksi kitkarenkailla täysin ajeleva raskasliikenne kulkee aikalailla hyvin talvella. Ja taas kerran, omien havaintojeni mukaan: Isompi rengaskoko vähentää myös heittelevyyttä ja uraherkkyyttä. Pienellä renkaalla maahan koskettava pinta-ala jää niin pieneksi, että pito vähenee oleellisesti (vaikka paine tietysti lisääntyykin).
Vai että hullusti mitattu, ja 9-5 Saapissa apsit ei toimi... Oman mututiedon erehtymättömyys päihittää kaikki mittaustulokset, joopa joo. Kai pitäisi jo tuntea vähän sääliä tuota argumentoinnin tasoa kohtaan, toisaalta kait kunnioittaa jääräpäistä periksiantamattomuutta tyyliin: "mitä välillä tosiasioilla on, mutta minä tiedän ja olen oikeassa!"
tekniikanmaailmaa raamattuna pitävä tuulipuku-kansa ei voi olla oikeassa.
Samainen lehti varmaan väittää myös, että nastarenkaat eivät kulu paljaalla asfaltilla yhtään sen enempää kuin kitkarenkaatkaan?
tekniikanmaailmaa raamattuna pitävä tuulipuku-kansa ei voi olla oikeassa.
Samainen lehti varmaan väittää myös, että nastarenkaat eivät kulu paljaalla asfaltilla yhtään sen enempää kuin kitkarenkaatkaan?
Lue TM 3/01 jossa 3 autoa eteni kehnommallakin tiellä hienosti, Mersu, Volvo ja Saab. Ei takaveto haitannut Mersua, tietenkin pitää päästä ensin liikkeelle.
Kyllä teeämmä aina raamatun päihittää, siinä on mitattaviin suureisiin perustuvia koetuloksia, jotka voi helposti kyseenalaistaa suorittamalla ko. mittaukset uudestaan. Jessen tekoset ovat vaikeammin näytettävissä todeksi tai valeeksi...
Maailmankatsomukseni onkin enemmin teknis-tieteellinen kuin uskonnollis-mystinen, siksi arvostankin keskustelussa ja väittelyssä selkeitä argumentteja, jotka perustuvat tunnettuihin lähdeviitteisiin ja ovat mittauksin todennettavissa.
Heh, nastarenkailijat ovat tuulipukukansaa - ovatkos kitkailijat liituraitaporukkaa vai mitä?
yleensä siitä, että ajokilometrejä kertyy vuodessa melkoisesti. Kannattaa siis kysyä taksikuskeilta ja muilta tämmöisiltä syitä rengasvalintoihinsa.
Tuulipukukansa on sitä luokkaa joka katsoo telkkarista maikkarin kanavalta Bonusta, ajaa toyotalla ja käyttää nastarenkaita.
Maalaistaksit eivät käytä kitkarenkaita, ne joutuvat ajamaan mm. koulukyydit kelistä riippumatta.
Mielenkiintoista olisi taas tuonkin uskomuksen perusta kuulla, kuinkakohan suuri osa hesan takseista ajelee kitkoilla?
OK, keskustelun perusteella olemme tulleet siihen käsitykseen että kitkarenkailijat ovat ns. bättre folk, ylivertaisia ajotaidoiltaan, kuuntelevat radio ykköstä ja katsovat telkusta vain kultturiohjelmia.
En ole edes kateellinen, mieluummin otan rennosti ja tunnustan avuttomuuteni liikenteessä. Pyrin pelaamaan varman päälle valiten turvallisimpia vaihtoehtoja. Ehkä se ikä tekee tälläiseksi nyhveröksi, aikoinaan oli saappeja ja sitikoita sekä kuluneita renkaita, mutta nykyisin tekninen toimintavarmuus ja huolettomuus autoilussa painaa enemmän kuin persoonallisuus ja erikoisuuden tavoittelu.
Mikäs se bonus on, ehkä ei ole ollut tarvetta katsoa kun minulla on jo täydet bonukset liikennevakuutuksessa ollut pari vuosikymmentä.
Olisi vaan ollut testin tulosten uutuusarvon puolesta hyvä, jos testi olisi tehty "todellisissa" talvioloissa. Siis sellaisissa joissa valtaosa autoilijoista ajaa. Nythän ajeltiin lapin lumisia teitä.
Asfalttia enemmän mukaan testiin, ja olisi saatu nastojen kuluminen paljaalla tiellä myöskin mukaan. Olisi tullut käytännönläheisempi tulos.
Niitä lumisia teitä on kuule muuallakin kuin Lapissa. asun Itä-Suomessa ja lunta riittää. Toista talvea on kitkat alla, enkä nastoihin enää vaihda. Talven liukkaat mahtuvat yhden käden sormiin ja niiden takia en enää sitä nastojen ulinahelvettiä ala kuunnella. Ajan päivittäin toista sataa kilometriä, jostain kumman syystä perä edellä ajavia tulee enemmän vastaan, vain harva menee ohitse.