Tämä on ikuinen ongelmani, tosin eihän se maata järisytä ja ilman sitäkin tietoa toki elää, mutta toisinaan on hetkiä jolloin toivoisin, että tietäisin miltä toisten silmissä näyttää.
On nimittäin häiritsevää, kun en tiedä miksi miehet (tai myös naiset katsovat). Olenko niin ruma ja naurettavan näköinen, että on pakko katsoa vai viehättävä? Mistä tätä ikinä voi tietää. Omasta mielestäni olen ruma, oikeasti. Joskus onnistuneena päivänä kun hiukset asettuvat oikein ja iho hehkuu, sitä tuntee sulautuvansa joukkoon, mutta yleensä sitä tuntee itsensä niin rumaksi. Ja ihmiset katsovat.
Yleensä tyydyn siihen kulutettuun totuuteen, että kauneus on katsojan silmissä, koska omaan silmääni monet kohukaunottaret ja komistukset eivät näytä erityisen hyviltä. Mutta mistä sen tietää??? Miksi miehet teidän katseista ei ota selvää.. Katsotteko rumaa naista??
On nimittäin häiritsevää, kun en tiedä miksi miehet (tai myös naiset katsovat). Olenko niin ruma ja naurettavan näköinen, että on pakko katsoa vai viehättävä? Mistä tätä ikinä voi tietää. Omasta mielestäni olen ruma, oikeasti. Joskus onnistuneena päivänä kun hiukset asettuvat oikein ja iho hehkuu, sitä tuntee sulautuvansa joukkoon, mutta yleensä sitä tuntee itsensä niin rumaksi. Ja ihmiset katsovat.
Yleensä tyydyn siihen kulutettuun totuuteen, että kauneus on katsojan silmissä, koska omaan silmääni monet kohukaunottaret ja komistukset eivät näytä erityisen hyviltä. Mutta mistä sen tietää??? Miksi miehet teidän katseista ei ota selvää.. Katsotteko rumaa naista??
Vastaukset 6
Vanhimmat
kun katson peiliin, on ok!
ja sanomiset todistaa!
Minä katselen pisimpään persoonallisen näköisiä ihmisiä, olivatpa he sitten mielestäni rumia tai kauniita.
Alleviivaan ratikkakuskin kirjoituksen.
Jos pidän jotain naista tylsän näköisenä niin en katso häntä ainakaan "huvikseni" kertaakaan enempää.
Mistä sitten tietää, pidetäänkö sinua kauniina? No ei ainakaan minun katseeni ihan turhaan harhaile jonkun naisen kohdalle, jos se tapahtuu enemmän kuin pari kertaa.
Ehkä tämä kysymys on outo vastattavaksi. Sitä vaan itse olen mieltä, että peilistä vastausta ei voi saada, paitsi jos on ollut peilin ulottumattomissa niin kauan, ettei kunnolla muista miltä näyttää. Silloin voisi nähdä itsensä toisten silmin, ilman tottumusta siihen millaisena on tottunut itsensä näkemään.
Toisaalta tämä ei ole näin yksinkertaista, ensinäkemältä ihmisen näkee jotenkin pelkistettynä. Mitä useamman kerran úutta ihmistä tapaa, sitä enemmän piirteet toisaalta hälvenevät ja toisaalta ennen huomaamattomat piirteet tulevat esiin. Ainakin minä olen huomannut tämän. Alkuun "tavallisen" näköinen heppu tulee erityiseksi ja niin edelleen.
Sitä vaan tuntee niin epävarmaksi itsensä, etten uskalla lähestyä miehiä. Miehet taas eivät lähesty minua kuin harvoin (kiitos siitäkin vähästä :)) paitsi somassa humalan tilassa.
Se että joku sanoo kauniiksi, ei minulle tarkoita sitä. On vaikea uskoa jotain sellaista mitä pitää valheena. Erikoisen näköiseksi on jopa sanottu joskus, tämä voisi olla kehu, mutta voi se olla kommentti myös siitä, että kuuluisi kehua kauniiksi, mutta se olisi liian suuri vale ja jotain sanoaksi sanotaan erikoisen näköiseksi. Kukapa sitä tietää. Sopiihan sitä olla rumakin tietysti kaikille muille, jos vain rohkenisi kohtaamaan sen jolle kelpaisi tällaisena... Kiitos vastauksista. T: kysyjä
Joskus onnistuneena päivänä kun hiukset asettuvat oikein ja iho hehkuu, sitä tuntee sulautuvansa joukkoon, mutta yleensä sitä tuntee itsensä niin rumaksi. Ja ihmiset katsovat. "
Siis jos sulla on 'a bad hair day' tunnet itsesi rumaksi? ja evrybody looks u?
mutta, jos sulla on onnistunut 'hair day' ja muutenkin hyvä olo tuntuu ulkonäkösi suhteen niin,kaikki saa sua törröttää etkä ihmettele miksi ne törröttää? kaikki saa törröttää se päivä,niin joo koska tiedät että olet kaunis,eikö vain? ja sussa ei tunnu missään että olet MUKA ruma? eihä?
Taitaa tuo 'ruma olo ' day olla sun korvien välissä vain..
Ilmeisesti tarkoitit viestilläsi että Valehtelen. Ymmärsinkö oikein. No minulla ei ole mitään syytä valehdella täällä. Ikävä kyllä, en todella tunne itseäni kauniiksi, en sinäkään päivänä kun hiukset asettuvat. Tarkoitin sillä todella mitä kirjoitin eli toisinaan tunnen sulautuvani joukkoon en sanonut, että näyttäisin mielestäni kauniilta.
Ehkä on täysin käsittämätöntä henkilölle, joka on mielestään komea/kaunis kuvitella, että täällä on sellaisiakin ihmisiä, jotka kokevat itsensä rumiksi. Minä toivon sateisia päiviä, että voin kulkea "turvassa" sateenvarjon alla. Kukaan ei näe, eikä itse näe muiden katseita. Tai lähden ulos pimeällä mieluummin kuin valoisalla silloin kun voin valita. Minulle tämä on totta.
Kysymykseni jonka esitin alussa on kieltämättä erittäin vaikea vastattavaksi, mutta sain sellaisenkin konkreettisen vastauksen, että rumaa naista ei katsota yleensä kertaa kauempaa. Juuri jotain tällaista hyvin konkreettista vastausta toivoin saavani, koska en itse tiedä miten asiasta ajatella.
En todella tiedä. Kuvittele kuinka vaikeaa on suhtautua siihen, jos joku erehtyy sanomaan minua kauniiksi. Minussa se herättää epäluottamuksen, niin suurelta valeelta se tuntuu. Olen oikeasti eksyksissä siinä miltä näytän.
Kiitos kommentistasi vaikka eksyimmekin varsinaisesta kysymyksestäni.