Enpä ole varma kuuluuko tämä nyt tälle palstalle mutta pakko päästä purkamaan johonkin.
Olen monen vuoden työttömyyden jälkeen päässyt ihanaan työpaikkaan, ja aloitinkin todella innoissani työt. Kolme ekaa päivää meni tosi hienosti, mutta sitten alko pomon tiuskiminen, huutaminen lahes suoraan haukkuu tyhmäksi, teen niin tai näin aina kuitenkin väärin, omien mielipiteiden sanominen on vastaan väittämistä. työ on asiakaspalvelua ja olen omistajan kanssa kahdestaa kyseisessä paikassa, kaksi viikkoa ole vittuilua kuunnellut. Mitä mieltä olette, pitääkö minun vaan jaksaa kuunnella haukkumista ja nöyryyttämistä kokoajan vai mitä teen. Työ into on tipotiessään, masennusta pukkaa. En millään jaksaisi. Olen kuitenkin aikuinen ihminen enkä ole haukuttavaksi mennyt töihin.
Olen monen vuoden työttömyyden jälkeen päässyt ihanaan työpaikkaan, ja aloitinkin todella innoissani työt. Kolme ekaa päivää meni tosi hienosti, mutta sitten alko pomon tiuskiminen, huutaminen lahes suoraan haukkuu tyhmäksi, teen niin tai näin aina kuitenkin väärin, omien mielipiteiden sanominen on vastaan väittämistä. työ on asiakaspalvelua ja olen omistajan kanssa kahdestaa kyseisessä paikassa, kaksi viikkoa ole vittuilua kuunnellut. Mitä mieltä olette, pitääkö minun vaan jaksaa kuunnella haukkumista ja nöyryyttämistä kokoajan vai mitä teen. Työ into on tipotiessään, masennusta pukkaa. En millään jaksaisi. Olen kuitenkin aikuinen ihminen enkä ole haukuttavaksi mennyt töihin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
jollakin muullakin on samanlaisia "ongelmia". ite vaihdoin työpaikkaa n.8 kk sitten. kaupan alalta lähdin ja kaupan alalle menin. syy lähtöön edellisestä oli palkka tai oikeastaan ylityökorvauset. takkiin tuli mutta se on jo mennyttä, enkä mielellään enää sitä muistele. olin onnellinen, kun sieltä poies pääsin. kaipaamaan jäin ainoastaan hauskoja työkavereita.
uudessa työpaikassa ensimmäiset viikot meni ihan ok. mutta sitten se "ilo" alkoi. esimiehen jatkuva räyhääminen, mitä ihmeeliimmistä asioista. tuo valitus on ollut siitä lähtien jatkuvaa, jokaviikkoista "rutiinia".
olisin jo huolestunut omasta työpaikastani mutta onneksi tuo esimiehen käytös ( tai sen puute) koskee varmaan 50% väestä. tietenkin hänellä on omat luottohenkilöt, joilla on vapaus tehdä työaikana lähes mitä huvittaa.
tässä olen viime aikoina sitten paininut myös samanlaisten ajatusten kanssa, että alkaisinko tosissani uuden työpaikan hakuun. se vaan tahtoo aina olla itselle vähän vaikeaa, kyse on kumminkin vakituisesta työstä ja taas jää monta hyvää työkaveria, joihin ei sitten kumminkaan tule pidettyä pahemmin yhteyttä.
mutta kyllä tuo työpaikan vaihto tod.näk. tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin. pakko sen hyvän paikankin on joskus osua kohdalle.
Joo, mulla se kävis helposti tuo työpaikan vaihtaminen siinä suhteessa kun olen kahdestaan omistajan kanssa kyseisessä paikassa töissä, muita työkavereita ei ole. Nyt kun löytäisi sen uuden paikan ettei tule mitään karensseja. Nyt jo mietityttää miten huominen päivä menee, pitäiskö antaa samalla mitalla takaisin potkujen uhallakin, parempi sekin kun menettää mielenterveytensä?
vaan. kerran se vaan kirpasee :) onpahan sitten jotain, mitä vanhana muistelee.
Oma pomonikin on sellainen että jatkuvasti tuli pientä vittuilua kun se tuli käymään täällä huoneessani. Sitten aloin vittuilla takaisin ja samalla "kylmensin" suhdetta, eli en puhunut sille mitään ja jos jotain kysyttiin niin mahdollisimman vähäsanainen vastaus ( kuitti jos tuli vittuilua).
Tätä nykyä pomoni ei käy täällä melkein ikinä, kaikki lyhyt kommunnikointi tapahtuu sähköpostilla.
Joten pääsimpäs ainakin eroon siitä :)