Näen töissä lähes päivittäin erästä naista ja puhumme niitä näitä. En tiedä olenko ulospäin jotenkin "kylmän" näköinen, mutta se on aika harvinaista, että nainen avaa kanssani keskustelun. (Ruman miehen etu ettei kukaan ainakaan rakasta pelkkää ulkokuortasi...)
Hän kyllä puhuu samalla tavalla muillekin mukavia, mutta kanssasi hän vaihtaa pitkiä katseita. En tiedä kuvittelenko, mutta jotain ilmassa tuntuu olevan. Pelkään vain menettäväni kaikki kehen kiinnyn liikaa (poikki menneitä suhteita ja monen läheisen hautajaiset...) ja tunteetkin on siinä samassa painuneet niin syvälle.
En ehkä enää osaa tulkita flirttiä. Ihmisten kanssa tulen hyvin toimeen muuten, mutta naisten kanssa olen hieman ulalla. En oikein enää erota ystävällistä juttelua iskuyrityksestä. Ystävätkin joskus sanoneet, että "miksi jätit tuon naisen tuonne?" ym. Joskus taas jos kuvittelen naisen pitävän minusta pakenen jollain verukkeella kuin pelkuri.
Onko se vain kuvittelua vai ehkä jotain, uskaltaisiko yrittää vai pakenisiko taas pelkurimaisesti...
Hän kyllä puhuu samalla tavalla muillekin mukavia, mutta kanssasi hän vaihtaa pitkiä katseita. En tiedä kuvittelenko, mutta jotain ilmassa tuntuu olevan. Pelkään vain menettäväni kaikki kehen kiinnyn liikaa (poikki menneitä suhteita ja monen läheisen hautajaiset...) ja tunteetkin on siinä samassa painuneet niin syvälle.
En ehkä enää osaa tulkita flirttiä. Ihmisten kanssa tulen hyvin toimeen muuten, mutta naisten kanssa olen hieman ulalla. En oikein enää erota ystävällistä juttelua iskuyrityksestä. Ystävätkin joskus sanoneet, että "miksi jätit tuon naisen tuonne?" ym. Joskus taas jos kuvittelen naisen pitävän minusta pakenen jollain verukkeella kuin pelkuri.
Onko se vain kuvittelua vai ehkä jotain, uskaltaisiko yrittää vai pakenisiko taas pelkurimaisesti...
Vastaukset 5
Vanhimmat
sinua, että keskustele naisen kanssa myös niitä ja näitä ja unohda se iskeminen. Ei pidä pelätä kiintymistä, jos kiintyy niin sitten tekee niin.
Ei se keskustelu ole aina iskemisen merkki. Ja pitkät katseetkaan ei iskemistä tarkoita. Sinua voi olla vain hauska katsella.Joten älä pelkää...
En minä oikeastaan yritä iskeä vaikka sen tälle palstalle laitoin. Olen vain miettinyt, että olisinko sittenkin onnellisempi jonkun kanssa. Tähän saakka olen vain ollut tyytyväinen tähän "status quo" tilanteeseen. Ei siteitä mihinkään, mutta ei oikeastaan mitään mihin tarttuakaan.
Hän on vain ensimmäinen pitkään aikaan joka on herättänyt minut miettimään. Saa nähdä.
...jos kyseinen nainen on myöskin ujo? Itselläni nimittäin samankaltainen tilanne ja olen miettinyt pääni puhki missä mennään. Itse olen erittäinkin kiinnostunut kyseisestä henkilöstä, mutta jokin aina estää ottamasta tilanteesta paremmin selvää.
Paras keino kaiketi olisi kysyä suoraan, mutta itselläni ei siihen rohkeus riitä. Niin mitäpä siinä sitten voi tehdä? Odottaa?
Toisaalta jos mietin omaa käytöstäni...(mainitsit, että kyseinen nainen ei helposti avaa keskustelua kanssasi tai jotain sinnepäin...) Itse ainakin menen toisinaan niin "jumiin" tämän henkilön läsnäollessa etten yksinkertaisesti saa sanaa suustani tai saati sitten keksi mitään järkevää sanottavaa!!!! Olen myöskin huomannut, että kun paikalla on muitakin jotka osallistuvat keskusteluun pystyn vapautumaan ja lähestulkoon sanomaan mitä vain :) omituista, mutta niin se vain menee minun kohdallani ainakin. Enkä kyllä yleensä ole kovin hiljainen vaan höpöttelen aikas paljonkin.
Itselläni myös paljon pettymyksiä takana, joten osittain tuo uskalluksen puute johtunee myös siitä, etten halua satuttaa itseäni enempää.
En oikein osaa sanoa muuta kuin, että rohkeasti vain juttelemaan ja jos hän sinua kiinnostaa niinkin paljon, että voisit paremminkin tutustua niin kysäisepä vaikka kahville tms. Tai sitten vain jatkat jutustelua...niin...hankalaa...tietää, kun ei tiedä... :(
Tsemppiä, joka tapauksessa :o)!!!!!!
kyllä sen huomaa, onko se molemminpuolista, jos vähänkin epäilee, niin sitten se ei ole. Siitä ei voi vain erehtyä.
Onko se noin yksikertaista? Tuskin se kaikki minun epäilyksestä riippuu. Varsinkin kun sen epäilyksen takia moni on mennyt ohi näin jälkikäteen ajateltuna.