aitoja, normaaleja välittämisen tunteita lainkaan olemassa?
Onkohan miehellä
oikeita,
472310
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Mistä sä nyt tuollaisen kysymyksen repäisit? Onko oma ukkos vähän tunteeton tai jotain? Kyllä monet miehet tuntee aitoja tunteita siinä missä naisetkin.
Koska se oli selvästi naisen suusta = asiasta ei mitään tietoa.
Ei kyllä tämä tuli ihan miehen suusta.
naisethan on meille käden korvikkeita ja synnytyskoneita.
Lapset on kyrvänjyviä.
Totta puhuakseni mulla on hiukan lämpimiä tunteita ja rakkautta...Autoani kohtaan.
Ja ne tunteet on aitoja.
Tyhmiä kyselet !
ihan asiaa...
Olen tätä monasti itsekkin miehenä miettinyt.
Kyllä tykkään helvetisti stereoistani, ja autossani on helvetin magee helmiäismetallihohtoväri.
Naiset, taas, menevät ja tulevat, hetken hoito on paras. Sellanen joka auliisti antaa perää. Ja lapsia en hanki, ne parkuu, ja vie rahat.
Makunsa kullakin. Minulle auto on väline jolla siirrytään paikasta A paikkaan B ja stereot väline mistä saadaan mökää aikaiseksi silloin kun haluaa !
Nainen taas kohde jolle voi omaa välittämistään sekä tunteita esittää kun hän vastaa takaisin mut nuo auto ja reteot ovat siinä kohtaa aikas hiljaa.
kostaa, jos siitä ei välitetä ja huolehdita. Autosta tulee silloin epäluotettava ja ruma ja tilanteen korjaaminen entiselleen voi tulla hyvinkin kalliiksi.
kuin naisiin eli ei kannata uhrata yhtään liikaa resursseja ja kallista maalia niihin koska seuraavana päivänä auto voi lähteä alta ja törmää puuhun ja aivan vastaavasti nainen voi lähteä alta koska vaan kun eläimelliset vaistot käskee tehdä niin ...
Toimii kuin junan vessa kun sitä huolletaan, välittämisen voi jättää sit tuolle naiselle. Sillä ei ole auton toiminnan kannalta mitään merkitystä.
Auton huoltaminen on siitä välittämistä.
Jos autolla ajaa varovasti, ei se karkaa alta. Nainen puolestaan kyllästyy ja karkaa.
On pakollista mut välittäminen tulee omasta vapaasta tahdosta.
Naisestakin välitetään ihan omasta tahdosta ei suinkaan pakosta :)
joskus se on täysin sama mitä tekee tai jättää tekemättä, nainen pettää aina ...
Se nyt ihan noinkaan mene et nainen aina pettää ?
Harhaluuloja sekä huonoja kokemuksia vaan jos tuollaiset ajatukset pääkoppaan on siunaantunut.
"Huoltaminen...
...On pakollista mut välittäminen tulee omasta vapaasta tahdosta."
Mistä sitten johtuu, kun ihmiset sanovat, etteivät voi tunteilleen mitään? Silloinhan välittäminen ei enää olekaan oma valinta vaan pakko?
Ps. jos kaikki välittäisivät autoistaan, ei katsastusta tarvittaisi. Nykyäänhän tosin parisuhteetkin katsastetaan säännöllisesti, mutta vain jos toinen osapuoli on tuotu ulkomailta.
Ei voi mitään kun ne päästää määrätyn asteen ylitse. Eihän välittäminen mikään pakko ole jos sen niin haluaa. Tunteet ja tuo välittäminen tulee siinä vaiheessa juuri kun itse siihen haluaa heittäytä joten eiköhän se ole sit ihan oma valinta ?
Autosta puheen ollen ni vaikka rakkineesta kuinka välittäisi niin ei se joka leimasta mene lävitse. Vikoja tulee ihan huomaamatta vaikka kuinka yrittäs huoltaa pirssiä. Sen voin sanoa jo kokemuksesta kun noita rakkineita ikäni pajottanut. Ei ne uudetkaan aina leimasta lävitse mene vaikka kuinka olis huollettu ja puunattu :)
Näytät pelottavalta. Sellaiselta joka hakkaa ja murskaa kaikki vastaantulevat kun olet vihainen.
että jotain samanlaista kävi mielessäni kun ekan kerran kans kävin katsomassa, mutta hossin jutuista olen pitänyt, fiksu, täysipäinen mies.
Se on mikä näkyy ja en sille mitään voi jos siitä johtopäätöksensä itselleen muodostaa.
Kuitenkin en kertaakaan eläessäni ole väkivaltaa käyttänyt enkä käytä, mielummin kävelen pois paikalta.
Tapauksessa kuva ei kerro enemmän kuin ne tuhat sanaa. Ikävää vaan kun ihminen ei ulkokuorelleen mitään voi :(
ulkokuoressasi mitään vikaa ole, komea mies olet, vaikka se hiukan ennakkoluuloista (pienenpuoleista) naisimmeistä ensin säikyttäiskin, Jutteloistasi olen aina tykännyt. Ja niitä kiinostuksella odotellut.
Lukea et joku osaa katsoa kuvankin taakse eikä vaan tuijota pelkästään näkyvää :)
Ikävää vaan mutta totta et ensi vilkaisulla pelottava olen mut onneksi se on vain harhaa.
Hyvin se ne kätkee...
Mutta jos ne jotenkin muutoin häntä hyödyttävät niin silloin niitä löytyy, mutta siihen ei siis kytkeydy pyyteettömyys. Vastaväitteitä????
Heheee...meinaatko, että miehet ovat nykyään seksiohjelman sisältäviä humanoideja tms...?
mut ylpeys kätkee niistä useimmat. Perinteiseen miehen malliin viitaten tunteiden ilmaisua ei katsota hyvällä.
Eikä moderni tulosta tuottava yhteiskunta katso lainkaan hyvällä sitä että joku tyhjänpäiväinen asia estää ylittämästä itseään ja yhtiön asettamia tulostavoitteita. Tunteet on vain työnnettävä syrjään ja tartuttava toimeen.
suomalaiseen naiseen ...
kysymys, mietin tuota itsekin monesti. Mieheni puhuu välittämisestä, rakkaudesta ym. mutta käytännössä ei näy mitään. Ja se "rakastan sinua" tulee sellaisiin tilanteisiin ja sellaiseslla sävyllä, että huomaa, että se on opeteltu.
Ja nuo aiemmat autojutut, jotka siis ilmeisesti olivat vitsejä, pitävät kyllä minun kohdallani ihan paikkaansa. Miehelläni on kallis auto ja kerran kysyin, että entä jos meille tulee taloudellisia ongelmia, olisiko hän valmis vaihtamaan kalliin autonsa halvempaan (emme ole mitään isotuloisia kumpikaan), niin mies sanoi, että ei missään nimessä, sellaista häpeää hän ei ota, että ajaisi jollain surkealla autolla (=normaali auto), mieluummin hän muuttaa vanhempiensa luokse asumaan ja ilmaista leipää/ylläpitoa nauttimaan ja minä saan lähteä kävelemään. Ja tämän hän on sanonut monta kertaa ja aivan tosissaan. Eli meillä lähtee nainen ennen autoa. Niin, mieheni ei ole mikään 19-vuotias vaan pian nelikymppinen ukko.
Tuossa kirjoituksessa ihan tosissasi ?
Mitenkä mies voi sanoa tullaista jos kerran aviossa elää toisen ihmisen kanssa.
Ei mikään ihme et huomaat miehesi sanossa ettei hän tarkoita niitä kun ei hänellä sellaisia tunteita edes taida olla.
tuo autojuttu on vaan yksi esimerkki. Mieheni suuttuu, jos uskallan epäillä hänen "aitoja tunteitaan", mutta totta kai epäilen niitä, koska en niitä koskaan ole tuntenut. En edes enää ymmärrä, miksi mies halusi aikoinaan avioon kanssani tai miksi hän haluaa liittoa jatkaa. Mieheni siskokin totesi jokin aika sitten, ettei hän ymmärrä veljeään, miksi on kanssani.
Tässä toinen esimerkki, tämä kuulostaa kärjistykseltä ja ehkä tämä yksi niistä pahimmista onkin, mutta usko tai älä, tämäntyylistä tämä on koko ajan. Olen alle 30-v nainen (mieheni 10 vuotta minua vanhempi siis), menin lääkäriin pienten vaivojen takia ja yllättäen minut passitettiin syöpätutkimuksiin, eli alettiin kartoittaa elimistöäni, mistä se syöpä löytyisikään. Mieheni ei lähtenyt kertaakaan kanssani tutkimuksiin, esimerkiksi kun jännityksestä oksennus kurkussa menin mammografiaan, niin mieheni meni äitinsä luokse kahville. Muissa tutkimuksissa sillä oli sitten jotain muuta tekemistä (työ ei ollut silloin varsinaisena esteenä hänelle millään kertaa). Kun tarvitsin kyytiä sairaalaan, hän "unohti". Jos esimerkiksi tällaisesta huomautan miehelleni, niin hän suuttuu: olen paha ja suvaitsematon ihminen, en ymmärrä hänen heikkouttaan ja huolimattomuuttaan, jos hän ei viitsi tai muista, että vaimolta etsitään syöpää, niin minkä hän sille mahtaa....
Eli minua syyllistetään kaikesta... Olisi niin paljon asioita sydämellä... Toiveeni alkaa olla, että tulisipa joku mies, joka älyäisi arvostaa minuakin, olen kaveripiirissäni ihan tykätty, oikeastaan hyvinkin tykätty ja minulla on paljon eri-ikäisiä ystäviä ym. mutta itsetuntoani nakertaa tämä "rakkaussuhde" hirveästi. Ihan kuin mieheni näkisi minut ihan jonain toisena ihmisenä kuin kaikki muut!! Tuntuu, että itsellä olisi NIIIIIN paljon rakkautta, hellyyttä, hauskuutta jne. tarjottavana, että voi kun vain olisi joku kohde, joka ottaisi sen vastaan! Ja kyllä tietty itsekin kaipaisi huomiota ja huolenpitoa.
Ai niin, selvisin puhtain paperein syöpätutkimuksista, tosin pientä tarkkailua pitää harjoittaa varmaan lopun ikää.
Kertomaa koko juttu :(
Mitä tähänkin nyt sit oikein osaisi sanoa, sanattomaksi tässä kyllä menee.
Onkohan toi kaikki nyt ihan oikein vai pitäisikö sinun kenties tehdä asialle jotain. Tuskin se siitä miksikään muuttuu jos vaan odotat et joku tulisi sinut hakeen pois kaikesta tuosta "paskasta". Olisikohan paikallaan ottaa ensiksi ohjat omiin käsiin ja irrottautua irti tuosta kaikesta, sitten alkaa etsimään sitä toista joka todella ymmärtää suhteen merkityksen.
Ei tuollaikaan voi elää ?
tajuan, ettei kirjaimellisesti kukaan mua pois tästä jutusta vie, itse se on tehtävä, mutta ymmärräthän, on OLO, että tapahtuisi nyt sitten melkein mitä tahansa, että tästä pääsisi pois!
Olen pitkään näitä asioita päässäni pyöritellyt ja nyt tuntuu, että alkaa tulla sellainen rauha mieleen, että voisin todella alkaa jo erota. Pitkään nimittäin meni niin, että mietin tosisssani, että pitäisikö uskoa miestäni, siis että olen niin tyhmä, etten ymmärrä välittämistä, niin suvaitsematon, etten ymmärrä unohtamista, niin itsekäs, etten ymmärrä, että auto on oikeasti tärkeämpi kuin minä jne. Nyt sitten olen päässäni kelannut, että minä en se pahis tässä olekaan, vaan miehessäni on vikaa. Olen tehnyt itselleni myös selväksi, että en erosta huonoa omaatuntoa aio kantaa. Ei kai kukaan oleta enää, että jatkaisin tällaista suhdetta!!
Onneksi on ollut ihania ystäviä, joilta olen kuullut paljon positiivista itsestäni. Oikeastaan ystäviltäni kuulen itsestäni melkein justiin päinvastaista, kuin mieheltäni. Eli kaikki menee melkein päittäin: ystävien mielestä olen hauska ja leikkisä - mieheni mielestä tylsä tosikko, ystävien mielestä ymmärtäväinen ja avarakatseinen - mieheni mielestä suvaitsematon musta-valko -ihminen jne. Tämmöiset jutut koskevat myös ulkonäköänikin, mieheni mielestä olen mitättömän näköinen... ja minua ei kukaan mies kuulemma tule koskaan edes vilkaisemaan. No, tää on tätä, mitä oikeastaan edes ruikutan täällä.... Tiedän itsekin, mitä pitää tehdä.
Täytyy vaan selvästikkin tehdä se eikä kierrella ja kaarrella, selitellä ja samalla kärsiä.
Todellakin jos kerran asiat ovat tuossa pisteessä niin usko ei se ainakaan paremmaksi enää muutu, huonommaksi aivan varmasti. Hän tulee muuten tuohoamaan sinut henkisesti täysin ja kahlehtii sinut pysyvästi kiinni koko touhuun.
Hei kuule, jos sinulla on oikeita ystäviä hae heiltä tukea asiaan. Ota asiat puheeksi ja huomaat varmasti et he tukevat sinua päätöksissäsi. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse kantaa yksin.
saat sen syövän oikeasti. Sinulla muhii sisälläsi henkinen syöpä, mikä vain odottaa fyysistä ilmaustaan.
Kamala mies, kertakaikkiaan. Tuollaisia on siis oikeasti olemassa? Järkyttävää.
elämää: ei kannata heti rynnätä uuteen suhteeseen.
on hiukan laihanlainen,
Hossi
fredrico
humanoidit siinä ne sitten olikin.
prosentuaalisesti jos laskee...
Hurja tulos. Mies on kylmä kun kala.
kertoa elämän tottuuksia, taijat olla viel nuori ja ukkoihin pettynyt ........ kyll ukotkin tuntee ja rakastavat, välittävät aivan aidosti...siitä tiedosta en koskaan luovu....
tunteet vain voivat muuttua ja sille myö otukset emme voi mittään ..............
ukko on lämmin, kun häntä oikein pietään tai vaihtoehtosesti otus on sellanen josta ukko ei pysty luopumaan
hymy vähän mutta asiaa :)
Ukko pysyy lämpöisenä oikealla käsittelyllä ja kehrää kuin kissanpentu ;)
Eikä mitään tai vaan ei voi ilman olla.
ainahan myö oon pystynyt sanomaan lyhyesti ja ytimekkäästi sen asian mist on kyse .. turha sitä on jaaritella ;) ......... nii ..i ,,, ku ite on "tiikeri", miten "jellona" vois olla kehräämättä.... kysyn vuan, muuten vuan;) *kahtelee silimät tapillaan yläilmoihin* :DDD
Sitä tiikerin kanssa jellonakaan voi hiljaa olla, no ei mitenkään :)
rakastan syvästi erästä venäläistä naista ...
Lienee ainakin silloin, kun kohtaa hellyttäviä piirteitä. Fredericon linjoilla siinä, että niiden näyttäminen ja niistä puhuminen on sallittua vain rajoitetuissa olosuhteissa.
:-)
Paradoksi: Jatkuvasti tuntea ja olla näyttämättä sitä ja lisäksi vielä muutoin todistella, että näin todellakin on menettämättä samalla miehisyyttään, ja välttyä/vältellä siis lopultakin muuttumatta jänikseksi tai tohveliksi (viittaus toisiin ketjihin) maailmassa, jossa miehisyyden todistaminenkin on käytännössä melkein mahdotonta, jos aikomuksena on välttyä vähintään putkareissulta.
;-)
Hieman kärjistäen.
melkoisen vaikeaa hommaa. Toisaalta on naistenkin suhteen kaikenlaisia turhia odotuksia, joita pitäisi täyttää ollakseen nainen ja kelvatakseen miehille ja yhteiskunnalle. Mutta ainakaan meidän naisten ei tarvitse niin täydellisesti piilotella tunteitamme.
perskele .. vai ett "tulostavoitetteita" sieki muka alat lanseeraamaan tunteissa .......... ja mie en sitt usko sitä......;)
sie oot ukko, joka "tuntee ja myös sannoo sen, ku kohe on oikea;)))
Kunhan vaan enimmäkseen aivoa tuulettelin.
:-)
Plää naiset kelpaa miehille ja viseversa olemalla vaan ihan miehiä ja vaan ihan naisia. Damned. Kaikkia odotukset ja paineet on itsestä lähtöisin, omia kuvitelmia. En tiedä muitakaan, ketä niitä laittelis.
edes tietää/tuntea sitä, että miehenä olo on vaikeaa, koska piilottelet tuota tunnetta jopa itseltäsi.
;-)
Luultavasti omasta päästä ne vaatimukset tulevat. Mutta mutta: joku on ne sinne kyllä laittanut. Ne eivät olleet minulla syntyessäni. Oma vastuuni on tietysti heittää ne romukoppaan.