Tietämättömyys....

Ei pelota.:) Tiedän melko hyvin, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu.

Tiedän myös sen, että fyysinen kuolema ei ole mikään "the end".

Kuolemasta on paljon tietoa kuten elämästäkin, elämässäkin paljon mistä ei tiedä ennenkuin oman kokemuksen kautta.
Siitä vain perehtymääm.
Lopullisia vastauksia vähän mutta niinhän on elämänkin kanssa vai saatko varmaa tietoa omasta mielestä, lasten kasvatuksesta, parisuhteesta, työstäsi...lista olisi loputon.
Mutta muista tieto lisää tuskaa ..vielä entisestään.

Haa ehkä olen tyhmä ihminen ja elän päivän kerrallaan. Pyrin elämään siten, että jokainen päivä voi olla viimeinen. Olen käynyt lähellä kuolemaa enkä silloin pelännyt. Uskon ettei elämä pääty kuolemaan vaan jollainlailla jatkuu, tavalla tai toisella.

Mitä järkeä on ajatella kuolemaa, se tapahtuu joka tapauksessa. tänään, huomenna, joskus...tulee mieleen se satu jossa kana pelkäsi että taivas tippuu. Pelkää koko ajan, se ei ole elämää. Mikset voi nauttia siitä mitä olet saanut? Tänään on loppuelämäsi ensimmäinen päivä ;)

Jospa sitä vaikka kuolisi yöllä huomaamatta kun näkee unta exsästään. hyvä mennä nukkumaan, ihanaa ja rauhallista, kun tietää että jospa tänä yönä kohtaisin taas exäni, unessa kuin todellisuudessa. Mitään muuta en sitten enää kaipaisikaan. Loputon tunteiden kuolema ja kuolema kokonaan. Ihana, lutunen, maailman ihanin exäni, mitään muuta en kaipaisikaan, kun sun kanssa nukkua mielessäni, ei mitään muuta tarvitse kuin tietää sut. Ei tarvitse ajatella muuta, kuin että sinä olet mun kanssa, ja uskoo se, että mennään naimisiin, laitat sormusta mun sormeen, hyvää yötä pusu...