Mitä sanoo laki

kihlakumppaneiden tekemän avioehtosopimuksen oikeudellinen merkitys.

Löytyy luvusta 3, Avioehtosopimukset sekä puolisoiden väliset lahjat

avioliittolaista kirjoitti:

kihlakumppaneiden tekemän avioehtosopimuksen oikeudellinen merkitys.

Löytyy luvusta 3, Avioehtosopimukset sekä puolisoiden väliset lahjat

Avioehtosopimuksen voivat tehdä puolisot tai kihlakumppanit. Avioehtosopimus astuu voimaan kun avioliittokin.
Kihlakumppanit voivat kyllä tehdäsopimuksen, mutta kun avio-oikeus astuu voimaan vasta avioliitossa, astuu luonnollisesti myös sopimus siitä.
Kihlaus on esisopimus avioliitosta. Kihlauksella ei ole tässä tapauksessa muita vaikutuksia. Sitä paitsi 30 vuotta kestänyt kihlaus lienee tulkittavissa purkautuneeksi, jos avioliittoa ei ole solmittu niin pitkään aikaan.

tuossahan ei ole kihlauksen kestoa tietääkseni määritelty.
pari voi halutessaan olla kihloissa vaikka 50 vuotta jos itse niin haluaa.
kihlaus on lupaus avioliitosta, mutta tuossa ei ole määriteltynä takarajaa.

................. kirjoitti:

tuossahan ei ole kihlauksen kestoa tietääkseni määritelty.
pari voi halutessaan olla kihloissa vaikka 50 vuotta jos itse niin haluaa.
kihlaus on lupaus avioliitosta, mutta tuossa ei ole määriteltynä takarajaa.

Lue lisää

Kihlauksella ei kuitenkaan ole erotapauksessa omaisuuden jaossa mitään merkitystä. Molemmat saa omissa nimissään olevan omaisuuden, tai omilla varoillaan hankkiman omaisuuden. Kihlaus ei ole avioliitto, eli toisen omaisuuteen ei ole oikeutta millään muotoa.

Noin pitkän liiton jälkeen pieniä juttuja on vähän vaikea selvittää, että mikä kummalle kuuluu, mutta toinen toistaan kunnioittaen jako menee varmastikin hyvin.

................. kirjoitti:

tuossahan ei ole kihlauksen kestoa tietääkseni määritelty.
pari voi halutessaan olla kihloissa vaikka 50 vuotta jos itse niin haluaa.
kihlaus on lupaus avioliitosta, mutta tuossa ei ole määriteltynä takarajaa.

Lue lisää

Ja koska kihlaus on keskinäinen sopimus niin mistä kukaan ulkopuolinen välttämättä tietää onko naimisiin menosta koskaan sovittu vai ei? Tietysti tuo tuntuu vähän oudolta, että jos on sovittu ja on ollut aikomus mennä naimisiin niin koskahan ovat aikoneet tuon toteuttaa? Kun ovat jo 30 vuotta olleet kihloissa? Ei kai lakiin mitään minimi tai maksimi kestoa tietysti voi laittaa, koska kihlausta ei ilmoiteta mihinkään, joten ei voi tietää kuinka kauan jotkut oikeasti ovat olleet kihloissa... Ja kuka tahansa voisi väittää olleensa kihloissa edesmenneen kanssa. Vaikea on kuolleelta asian todenperäisyyttä kysellä... Ja lakihan ei vaadi mitään kihlasormuksia tms. vain että naimisiin menosta on sovittu.

Mutta joo ei kihlattu peri mitään missään tapauksessa. Jotain avustusta voi saada, mutta en tiedä onko kukaan saanut ja millä perustein?

ilmoiteta mihinkään kirjoitti:

Ja koska kihlaus on keskinäinen sopimus niin mistä kukaan ulkopuolinen välttämättä tietää onko naimisiin menosta koskaan sovittu vai ei? Tietysti tuo tuntuu vähän oudolta, että jos on sovittu ja on ollut aikomus mennä naimisiin niin koskahan ovat aikoneet tuon toteuttaa? Kun ovat jo 30 vuotta olleet kihloissa? Ei kai lakiin mitään minimi tai maksimi kestoa tietysti voi laittaa, koska kihlausta ei ilmoiteta mihinkään, joten ei voi tietää kuinka kauan jotkut oikeasti ovat olleet kihloissa... Ja kuka tahansa voisi väittää olleensa kihloissa edesmenneen kanssa. Vaikea on kuolleelta asian todenperäisyyttä kysellä... Ja lakihan ei vaadi mitään kihlasormuksia tms. vain että naimisiin menosta on sovittu.

Mutta joo ei kihlattu peri mitään missään tapauksessa. Jotain avustusta voi saada, mutta en tiedä onko kukaan saanut ja millä perustein?

Lue lisää

jos avioliittotarkoitus on ilmeinen ja kihlaus ei ole kestänyt vuosikausia, niin jotain voi pyytää, mutta läpi meno riippunee tuomarista.

Eli jos nyt avioliitto tarkoituksessa myymme molempien asunnot ja aiomme sijoitaa saman summan taloon ja loppuun yhteinen velka, ja toinen kuolisi ennen avioliittoa niin ehkä jotain voisi onnistua saamaan ainakin luovutusvoitonveroa voisi kokeilla, mutta riski häviöstä liian iso, eli en kokeilisi.

premiata kirjoitti:

jos avioliittotarkoitus on ilmeinen ja kihlaus ei ole kestänyt vuosikausia, niin jotain voi pyytää, mutta läpi meno riippunee tuomarista.

Eli jos nyt avioliitto tarkoituksessa myymme molempien asunnot ja aiomme sijoitaa saman summan taloon ja loppuun yhteinen velka, ja toinen kuolisi ennen avioliittoa niin ehkä jotain voisi onnistua saamaan ainakin luovutusvoitonveroa voisi kokeilla, mutta riski häviöstä liian iso, eli en kokeilisi.

Lue lisää

Eikös valtio huolehdi verotuksesta ... ei kihlakumppanin "leski" !

Mutta huoli pois ... tehkää TESTAMENTTI kuolemanvaralta !

Aika ihme juttu. Eli pitääkö sitten tehdä kihlauksen purkautumisen jälkeen uusi testamentti, jos haluaa kyseisen henkilön edelleen perivän? Vai koskeeko tämä vain sitä, että kun eräissä tapauksissa kihlakumppani kuuluu 1 veroluokkaan, että jos kihlaus on purkautunut hän perii, mutta joutuu maksamaan enemmän veroa? Vai siis ei todellakaan peri mitään vaikka testamentti on tehty?

jotain... kirjoitti:

Aika ihme juttu. Eli pitääkö sitten tehdä kihlauksen purkautumisen jälkeen uusi testamentti, jos haluaa kyseisen henkilön edelleen perivän? Vai koskeeko tämä vain sitä, että kun eräissä tapauksissa kihlakumppani kuuluu 1 veroluokkaan, että jos kihlaus on purkautunut hän perii, mutta joutuu maksamaan enemmän veroa? Vai siis ei todellakaan peri mitään vaikka testamentti on tehty?

Lue lisää

Tuskin monikaan edes haluaa entisen kihlattunsa perivän mitään.

jotain... kirjoitti:

Aika ihme juttu. Eli pitääkö sitten tehdä kihlauksen purkautumisen jälkeen uusi testamentti, jos haluaa kyseisen henkilön edelleen perivän? Vai koskeeko tämä vain sitä, että kun eräissä tapauksissa kihlakumppani kuuluu 1 veroluokkaan, että jos kihlaus on purkautunut hän perii, mutta joutuu maksamaan enemmän veroa? Vai siis ei todellakaan peri mitään vaikka testamentti on tehty?

Lue lisää

Kihlattu ei peri kihlakumppanin tekemää testamenttia jos kihlaus on jo purkaantunut silloin kun testamentintekijä kuolee.

Kihlaus purkaantuu tietenkin testamentintekijän kuolemaan, mutta siinä tapauksessa kihlattu siis perii, jos kerta olivat kihloissa perinnönjättäjän kuolemaan saakka.

on purettu kirjoitti:

Kihlattu ei peri kihlakumppanin tekemää testamenttia jos kihlaus on jo purkaantunut silloin kun testamentintekijä kuolee.

Kihlaus purkaantuu tietenkin testamentintekijän kuolemaan, mutta siinä tapauksessa kihlattu siis perii, jos kerta olivat kihloissa perinnönjättäjän kuolemaan saakka.

Lue lisää

Se on kuulkaa niin että kännissä ja kihloissa on kiva olla mutta sormuksella ei ole mitään merkitystä.

tarkistakaa asia kirjoitti:

Se on kuulkaa niin että kännissä ja kihloissa on kiva olla mutta sormuksella ei ole mitään merkitystä.

Mistä sitä vielä tarkistaisi kun kerta laissa noin lukee. Oikeuskäytäntöä en tosin ole selvittänyt.

mutta mistä kirjoitti:

Mistä sitä vielä tarkistaisi kun kerta laissa noin lukee. Oikeuskäytäntöä en tosin ole selvittänyt.

Varmaan tuo lakipykälä on luettu samasta avioliittolaista mistä on seuraavaava kohtakin:

"Jos mies on maannut kihlattunsa ja kihlaus sittemmin puretaan, olkoon velvollinen suorittamaan kihlatulleen kohtuullisen hyvityksen, jollei tämä ole syypää kihlauksen purkautumiseen"

Tuskinpa tuotakaan enää noudatetaan...?

Olisikohan kyse vuoden 1929 laista.

Sittemmin muutettu koko kihlauslaki.

tarkistakaa kirjoitti:

Varmaan tuo lakipykälä on luettu samasta avioliittolaista mistä on seuraavaava kohtakin:

"Jos mies on maannut kihlattunsa ja kihlaus sittemmin puretaan, olkoon velvollinen suorittamaan kihlatulleen kohtuullisen hyvityksen, jollei tämä ole syypää kihlauksen purkautumiseen"

Tuskinpa tuotakaan enää noudatetaan...?

Olisikohan kyse vuoden 1929 laista.

Sittemmin muutettu koko kihlauslaki.

Lue lisää

perintökaari (5.2.1965/40), eikä ole tietääkseni kumottu

tarkistakaa asia kirjoitti:

Se on kuulkaa niin että kännissä ja kihloissa on kiva olla mutta sormuksella ei ole mitään merkitystä.

Vaikka sormuksella ei olekaan merkitystä, niin kihlauksella on. Edellä viitattu säännös PK 11:8 on edelleen voimassa olevaa oikeutta.

PK 11 LUKU Testamentin tulkinnasta
8 §
"Jos joku on tehnyt testamentin kihlatulleen tai puolisolleen ja kihlaus tai avioliitto sen jälkeen purkautuu muusta syystä kuin testamentin tekijän kuoleman johdosta, on määräys tehoton. Sama on laki puolisolle tehdystä testamentista 3 luvun 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa."

Edellä oleva säännös on lain mukainen tulkintaolettama (presumptio), jota noudatetaan, ellei voida selvittää, että testaattorin tarkoitus oli pitää testamentti voimassa kihlauksen purkautumisesta huolimatta.

Jos alkuperäinen kysyjä olisi 30 vuotta sitten tehnyt kihlakumppaninsa hyväksi testamentin, katson, että testamentti olisi hänen hyväkseen edelleen voimassa siitäkin huolimatta, että kihlauksen ehkä katsottaisiin rauenneen (purkautuneen).

.-.-.-.-.-. kirjoitti:

Tuskin monikaan edes haluaa entisen kihlattunsa perivän mitään.

Joskushan ihmiset palaa yhteen tai ei eroa vaikka kihlaus olisi purkaantunut? Ja he eivät välttämättä mene kihloihin enää tai ainakaan lähitulevaisuudessa.

yx tavallinen kirjoitti:

Vaikka sormuksella ei olekaan merkitystä, niin kihlauksella on. Edellä viitattu säännös PK 11:8 on edelleen voimassa olevaa oikeutta.

PK 11 LUKU Testamentin tulkinnasta
8 §
"Jos joku on tehnyt testamentin kihlatulleen tai puolisolleen ja kihlaus tai avioliitto sen jälkeen purkautuu muusta syystä kuin testamentin tekijän kuoleman johdosta, on määräys tehoton. Sama on laki puolisolle tehdystä testamentista 3 luvun 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa."

Edellä oleva säännös on lain mukainen tulkintaolettama (presumptio), jota noudatetaan, ellei voida selvittää, että testaattorin tarkoitus oli pitää testamentti voimassa kihlauksen purkautumisesta huolimatta.

Jos alkuperäinen kysyjä olisi 30 vuotta sitten tehnyt kihlakumppaninsa hyväksi testamentin, katson, että testamentti olisi hänen hyväkseen edelleen voimassa siitäkin huolimatta, että kihlauksen ehkä katsottaisiin rauenneen (purkautuneen).

Lue lisää

Näin asia ei kyllä ole. On varsin helppoa ajatella, että kihlaukset eivät ole voimassa kolmeakymmentä vuotta. Kihlaus on siis katsottava purkautuneeksi.

Tästä sitten seuraa muut asiat.

Suksi siis suolle.

ei ole noin kirjoitti:

Näin asia ei kyllä ole. On varsin helppoa ajatella, että kihlaukset eivät ole voimassa kolmeakymmentä vuotta. Kihlaus on siis katsottava purkautuneeksi.

Tästä sitten seuraa muut asiat.

Suksi siis suolle.

Lue lisää

//On varsin helppoa ajatella, että kihlaukset eivät ole voimassa kolmeakymmentä vuotta.//

Juuri näin olen tuolla aivan alkupäässä kommentoinut ("Tuskinpa olette kihloissa"). Tästä siis olemme samaa mieltä.

Kysymys olikin siitä, että JOS on voimassa oleva kihlaus, sillä on jotain oikeudellistakin merkitystä, toisin kuin sinun kommentistasi ("kihloissa on kiva olla") voisi päätellä.

Joten ole vain hyvä ja suksi edelleen!

Niin vaikka laissa ei ole sanottu kuinka lyhyen tuttavuuden jälkeen voi mennä kihloihin. Mutta kai näitä katsotaan silti tapauskohtaisesti, että koska annetaan jotain avustusta.