tämä on aika tukala tilanne. Pitkä liitto ja siitä huolimatta tilanne on kärjistynyt ikäväksi.
Mies hoitaa kaikki raha asiat ja jatkuvasti valittaa minun kulutus tottumuksista. En saisi koskaan ostaa lapsille leluja koska silloin he ovat pilalle hemmoteltuja. Jos lapseni tarvitsee uudet kengät minun pitää ensin puhua asiasta mieheni kanssa ja sitten vasta mennä ja ostaa halvimmat mitä on myynnissä.
Joka ikisessä asiassa on oltava hänen lupa.
Palkkani menee yhteiselle tilille ja hän hoitaa kaikki maksut. Hyväntekeväisyyteeen hän antaa 10% tuloistamme ja tämä sen takia että jos niin ei tee niin Herra ei auta meitä ja tulee taloudellisia vaikeuksia.
Nyt meillä on aina riidat siitä kun kulutamme yli tulojemme, mutta hän antaa tuon 10% pois. Minulle ei ole edes sanomista siihen mihin hyväntekeväisyys järjestoihin hän ne rahat antaa.
Haluaisin omat rahat ja voisinhan tämän ilman hänen lupaa tehdäkin, paitsi meillä on suuri asuntolaina joten en voi niin niin hirvittävän helposti tehdä. Avioliitossa kun pitää olla 'tilinvelvollinen'.
Muuten mieheni on todella ihana ihminen. Hänen kanssa eläminen vain on niin vaikeata.
Ahdistaa niin paljon ja en tiedä kuinka kauan kestän.
Mies hoitaa kaikki raha asiat ja jatkuvasti valittaa minun kulutus tottumuksista. En saisi koskaan ostaa lapsille leluja koska silloin he ovat pilalle hemmoteltuja. Jos lapseni tarvitsee uudet kengät minun pitää ensin puhua asiasta mieheni kanssa ja sitten vasta mennä ja ostaa halvimmat mitä on myynnissä.
Joka ikisessä asiassa on oltava hänen lupa.
Palkkani menee yhteiselle tilille ja hän hoitaa kaikki maksut. Hyväntekeväisyyteeen hän antaa 10% tuloistamme ja tämä sen takia että jos niin ei tee niin Herra ei auta meitä ja tulee taloudellisia vaikeuksia.
Nyt meillä on aina riidat siitä kun kulutamme yli tulojemme, mutta hän antaa tuon 10% pois. Minulle ei ole edes sanomista siihen mihin hyväntekeväisyys järjestoihin hän ne rahat antaa.
Haluaisin omat rahat ja voisinhan tämän ilman hänen lupaa tehdäkin, paitsi meillä on suuri asuntolaina joten en voi niin niin hirvittävän helposti tehdä. Avioliitossa kun pitää olla 'tilinvelvollinen'.
Muuten mieheni on todella ihana ihminen. Hänen kanssa eläminen vain on niin vaikeata.
Ahdistaa niin paljon ja en tiedä kuinka kauan kestän.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kukas se sinut on tuohon tilanteeseen laittanut? Ei kai ne pakolla kukaan ole rahojasi siirtänyt yhteiselle tilille? Kenenkäs luulet olevan sen, jonka tuosta tilanteesta on sinut pois selvitettävä? Et vain sattuisi olemaan sinä itse? Vai odotatko kenties, että joku muu tekee "likaisen" työn puolestasi? Jos siirrät palkkasi/tulosi menemään omalle tilillesi, niin ei kai se milläänlailla estä sinua maksamasta osaasi yhteisestä asunnosta! Ei siis kelpaa sekään tekosyy. Mitä muuta meinasit keksiä, jotta voit jatkaa ahdistustasi?
no minä tietekin. Miten tähän jouduin, pitkä tarina.
Aluksi mieheni tienasi niin paljon enemmän ja minulla oli tosi pieni palkka. Nyt kuitenkin tienaan 2 kertaa enemmän.
Ihana mieheni vain on jääräpää ja en jaksa tätä enään.
Ikävä erota tämän takia. Ajattelen että lasten takia ehkä kannattaisi jatkaa. Itsekkäistä syistähän lähden jos lähden.
auta. Jos ottaisit oikein asiaksi ja puhuisit miehesi kanssa. Ymmärrän kyllä tilanteesi, sillä omassa liitossani on samoja piirteitä, enkä siksi ole ehkä oikea ihminen neuvomaan. Tiedän kuitenkin, miltä sinusta tuntuu. Onko miehesi agressiivinen ja tulisiko mahdollisesti ero? Eihän hän kuitenkaan menettäisi mitään, vaikka siirtäsit tulosi omalle tilillesi. Ehdotan, että puhuisit.
Ei siinä ole mitään egoistista että vuonna 2006 itse rahansa tienaavana naisena haluaa itse pitää rahapussinsa. Jatkaako avioliittoa tai ei....miettiessäni omaa eroani kirjoitin paperille kaikki plus-ja miinuspuolet jotka näin miehessäni, ja annoin sen puolen voittaa jonka vaakakupissa oli enemmän painoa. En ole katunut, tänäpäivänä ei kukaan sanele minulle ehtoja, kukaan ei määrää minua, teen juuri mitä tahdon, milloin tahdon. Lapseni saivat tasapainoisen ja onnellisen äidin, ja kommunikaationi heidän kanssaan (tänään jo aikuisiässä) on monen ihannoimaa.Minusta on paljon egoistisempaa jäädä "vankilaan" joka rakentuu kontrolloivan puolison otteesta.Mielestäni se antaa lapsille kieroutuneen kuvan avioliitosta, jonka yksi onnellisuuden tae on antaa ja saada.Jos tämä asia ei ole tasapainossa jotain suhteessa "ontuu". Silloin toinen antaa enemmän jolloin toinen ottaa enemmän ja tyhjentää hitaasti mutta varmasti elämäneliksiirin suhteesta.Kommunikaatio tyrehtyy, jolloin suhde näivettyy. Lapsia ei voi huijata, vaikka ei koskaan edes riitelisi heidän kuullen, he vaistoavat, tajuavat , tuntevat että kaikki ei ole ok. On karhunpalvelus itselleen sekä lapsille jäädä onnettomaan suhteeseen,jos toinen puoliso ei kerran halua ymmärtää epätasapainoa eikä jakaa elämää oikeudenmukaisesti. Lapset tulevat aikuisina muistamaan tunnelman kodissa (katkeroitumisen vaara -kuinka mukava on katkera puoliso ja vanhempi?)
Kukapa lapsi ei haluaisi onnellista, iloista ja tasapainoista vanhempaa...eikö sellainen vanhempi välitä lapselle paremmin turvallisuutta sekä antaa hänelle paremman itsetunnon. Ei ihminen joka on väännetty kuiviin kuin märkä rätti jaksa antaa lapsilleen läsnäoloaan, lämpöä, parastaan...
Ajattele ihan luvalla oikeudenmukaisesti itseäsi. Lisään kuitenkin edelliseen , yritä keskustella, jos se ei auta, harkitse mitä itse haluat, millaisesta elämästä unelmoit.
Onnea ja viisautta elämääsi !
Voiko ne sinun lapsesi hyvin, jos äiti ei voi hyvin?!
Koska teillä on niinkin paljon "tasa-arvoa" että käytte molemmat töissä, niin kyllä teillä voi ne omat tilitkin olla!
Tiukka linja vaan, jos mies sitten sen takia haluaa erota niin eipä ole kovin pysyvää rakkautta...
Nyt puhut jo lähtemisestä? Eikös kyse ollut vain raha-asioiden uudelleenjärjestelyn tarpeesta?
Järjestele raha-asiasi sinua tyydyttävälle tasolle, tiedät kyllä itsekin kuinka se tehdään. Sen jälkeen katsot mitä mieltä "ihana" mies on. Sitten vasta ruvetaan katsomaan yhteiselämän jatkumisen edellytyksiä. Saattaa olla, että raha-asioiden uudellenjärjestely menee ihan kivuttomastikin.
"Muuten mieheni on todella ihana ihminen. Hänen kanssa eläminen vain on niin vaikeata."
Hieman ristiriitainen kommentti...
Sitä paitsi aika tekopyhää antaa "Herralle rahaa" vain siksi, että jos ei anna, pelkää ITSE joutuvansa köyhäintaloon...
Niinhän se useinmiten uskonnossa on. Kaikenlaista tehdään pelossa että jotain huonoa voisi tapahtua.
Hän sanoo että usko ilman toitä on kuollut.
Ja Aabraham antoi kymmenyksen.
Kunnioitan tätä mielipidettä. Mutta minä en ole Aabraham eikä hänkään.
Kovin ristiriitaista meidän elämä on. Sori vaan jos uskoit uskon voivan kaikki ongelmat hävittää.
Kun miehesi noudattaa lain alaisesti Raamatun ohjeita kymmenyksistä, huomaa että siellä kirjassa on myös neuvo että ENSISIJAISESTI pitää huolehtia perhekuntalaisistaan.
Siirrä omat tulosi omalle tilille, antakoon mies omista tuloistaan sen kymmenyksen, jos hän niin haluaa, mutta jos olet toista mieltä, tee omilla tuloillasi niinkuin haluat.
Eikös mies ole perheen pää, näissä uskonnollisissa piireissä????
Voi hyssyn tyssykkä, että jotkut ihmiset ovat sitten avuttomia! Ei jaksa tällasta enää 2000-luvulla lukea/kuunnella.
Ilmoita nyt vaan palkan maksajalle uusi pankkitilin numero; sellainen johon miehelläsi ei ole nosto-oikeutta. Siitä se lähtee!!!
se mies nyt niin ihana voi olla???
että se 10 prossaa menee hyväntekeväisyyteen???
Ettei miehelläsi vain ole salattavaa.
Ehkä hän siirtää rahoja johonkin omaan tarkoitukseen.
Käyttää rahan aivan omiin juttuihin joista ei sinulle kerro.