Elämän onnellisuus löytyy todella pienestä.Se ei löydy uusista vaihtuvista kumppaneista. Joka yö uusi seksikäspeto vieressä, ei, se on lumetta.
Kyllä se vaan löytyy siitä naputtavasta akasta ja kitisevistä lapsista. Siis ihan tavallisesta elämästä!
Kyllä se vaan löytyy siitä naputtavasta akasta ja kitisevistä lapsista. Siis ihan tavallisesta elämästä!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Täytyypä sanoa, että tällä hetkellä olen ihan samaa mieltä kanssasi. Joskus sitä ihminen vaan alkaa haluamaan jotain sellaista mitä ei ole, eikä näekään enää sitä hyvää mitä itsellä jo on.
Itse olen tällä hetkellä siinä mielin onnellisessa asemassa, että 20 yhdessäolo vuoden jälkeen näen puolisossasi juuri ne hyvät puolet, joihin aikanaan rakastuin. Tuntuu hyvältä, että tajuan hänen olevan parasta mitä elämässäni on -vikoineen päivineen :-)
Täytyypä sanoa, että tällä hetkellä olen ihan samaa mieltä kanssasi. Joskus sitä ihminen vaan alkaa haluamaan jotain sellaista mitä ei ole, eikä näekään enää sitä hyvää mitä itsellä jo on.
Itse olen tällä hetkellä siinä mielin onnellisessa asemassa, että 20 yhdessäolo vuoden jälkeen näen puolisossasi juuri ne hyvät puolet, joihin aikanaan rakastuin. Tuntuu hyvältä, että tajuan hänen olevan parasta mitä elämässäni on -vikoineen päivineen :-)
Ei tarvitse etsiä sitä onnellisuutta kaukaa, siinähän se vieressä on päivät. Hassua, kuinka sen tajuaa vasta kun sen itse kokee ! Vaikka joskus käykin hermoon, niin sen kestää, sillä tietää että se toinen on siinä juuri sinun takiasi. Se toinen rakastaa sinua. Ei yhteiselo ole elokuvista tuttua, ruusunpunaista aina. Ei elämä yleensäkään ole.
Minä en vaihtaisi miestäni mihinkään, se järjetön määrä rakkautta, hyvää oloa, onnellisuutta ja lämpöä mitä saan häneltä... Joskus tuntuu että sydämeni räjähtää rakkauden määärästä.
Toivon että jokainen saa elämäänsä juuri sen yhden ihmisen, jonka kanssa on hyvä olla. Pitäkää kiinni kun löydätte hyvän, ettei karkaa käsistä!
Yhteiselo kolmentoista vuoden jälkeen on ihan hyvää, harmaata, tasaista, väritöntä, hajutonta ja mautonta...
Moni viihtyy tässä elämäntyylissä kuin hullu kaurapuurotehtaalla...
Musta ainakin tuntuu, että sydän ei nykytilanteessa räjähdä rakkauden määrästä puolisoani kohtaan :-)
Onneksi maailmasta löytyy myös muita joihin voi ihastua ja muistaa mitä se on ollut joskus. Nykyään alun ihastumisen tunteesta puhumattamaan shokeeraavasta ihastumisesta (johon onnekseni olen joutunut ihan hiljan) ollaan jo valovuosien päässä.
Kaikesta huolimatta uskon, että elämäni jatkuu. Se yksi ei todellakaan karkaa käsistä!
...pystyisitkö rakastumaan puolisoosi uudestaan ? Näkemään hänet niin kuin hän oli alussa ?
Tiedän, että rakkaus voi "haalistua", tai että vasta monen vuoden jälkeen huomaa, ettei toinen olekaan sitä, mitä itse kuvitteli.
Toivoisin kuitenkin, että yrittäisit löytää rakkauden uudestaan nykyisen puolisosi kanssa. Eikö tunnu pahalta jättää kaikki se, mitä vuosien aikana on ollut ?
Nooh, olen minäkin kuvitellut joskus että voi ei, tuo on se minun unelmamieheni, juuri se oikea. Harhakuvitelmat kuitenkin särkyivät todellisuuden mukana. Nykyinen mieheni on se, mitä olen etsinyt. Hänen vuoksensa en ole katkera yksin olosta, tai koetuista pettymyksistä. Uskon, että jokin ihme voima toi hänet minulle hyvityksenä. Kuulostaa hölmöltä. No sitä se onkin. Mutta en löydä muutakaan selitystä asialle.
Minä ja mieheni rakastumme päivä päivältä enemmän toisiimme, ja rakkaus syvenee koko ajan. Toivon sen aina pysyvän samanlaisena.
Koska en tiedä tilanteestasi enempää, en voi kommentoidakaan enempää. Toivottavasti kuitenkin löydät sen, mitä etsit.
Lainaan itseäni tähän...
"Kaikki on periaatteessa hyvin. Olen onnellinen.
Silti elämäni tuntuu skitsofreeniselta.
Juuri tässä mietin, että miten voi olla samana päivänä mahdollista rakastua uudelleen mieheensä ja syventää suhdettaan ihastukseen sen lisäksi, että minulla on paras naispuolinen ystävä vuosikausiin.
Olen sitten missä tahansa minulla on aina ikävä jotakuta."
Lisään vielä:
"Juuri se oikea" oli elämässäni liian aikaisin. Ajoitus meni totaalisesti pieleen. Häntäkin ikävöin.
Ei se tytöt onni löydy punaistenlähtöjen, kakstyttöö samalla lipulla, risteilyltä.
Kyllä se on siinä lähellä. Mahaansa kasvattava, harvapuheinen, ruuanpäälle sohvalla koisiva karhunpoika. Se pitää vaan tajuta, ennenkuin on liian myöhäistä.