Hei,
Aloitin eilen rivatlinin käytön. Otin kokeilun vuoksi 0,25 mg alkuillasta. Rentoutti ja väsytti hieman. oli mukava mennä nukkumaan kun ahdistus hävisi, kunnes puolilta öin heräsin paniikkiin. Lääkkeenä vaikutus oli ilmeisesti lakannut. Otin sitten Stellan, jotta saisin nukuttua, mutta unta ei tullutkaan. Ei oikein tuntunut stella missään, vaikka aina ennen on auttanut nukahtamaan. Onko siis niin, että Rivatril tekee Stellan tehottomaksi?
Aloitin eilen rivatlinin käytön. Otin kokeilun vuoksi 0,25 mg alkuillasta. Rentoutti ja väsytti hieman. oli mukava mennä nukkumaan kun ahdistus hävisi, kunnes puolilta öin heräsin paniikkiin. Lääkkeenä vaikutus oli ilmeisesti lakannut. Otin sitten Stellan, jotta saisin nukuttua, mutta unta ei tullutkaan. Ei oikein tuntunut stella missään, vaikka aina ennen on auttanut nukahtamaan. Onko siis niin, että Rivatril tekee Stellan tehottomaksi?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Lääkärini sanoi, ettei minun kannata käyttää bentsoja tai bentson kaltaisia lääkkeitä (kuten Stella) unilääkkeinä, koska käytän jatkuvasti Rivatrilia.
Lääkäri perusteli asiaa: kun elimistö on tottunut päiväbentsoon, ei illalla otettu (toinen) bentso/bentson kaltainen lääke annakaan unta.
Käytän Ataraxia tarvittaessa unettomuuteen tällä hetkellä.
Rivatrilia olen käyttänyt seitsemän vuotta keskimäärin 1 mg/pv.
Sinun tilanteeseesi en oikein osaa ottaa kantaa, koska olet vasta aloittamassa Rivatril-lääkitystä. Rivatril on pitkävaikutteinen bentso, mutta 0,25 mg ei ole kovin suuri annos - vastaa 5 mg Diapamia - vaikkei eri lääkkeitä näin suorasti kannattaisi verratakaan.
Rivatril:illa 0.25mg on aika pieni annos, jos ei muuta ole neuvottu niin voit tuon kokemasi perusteella kokeilla seuraavana iltana 0.5mg annoksella.
Rivatril on tosiaan pitkävaikutteinen, mutta ilmeisesti tuossa on tapahtunut se benzoille tuttu ilmiö että ne "potkii takaisin", eli ahdistus tuntuu voimakkaampana vaikutuksen loputtua.
Itse käytin aikoinaan Rivatril Stella comboa ja se toimi hyvin. Lyhytvaikutteisten nukahtamislääkkeiden (kuten Stella, Imovane jne.) vaikutustapa on kuitenkin jonkin verran erilainen kuin benzojen.
Ok, jos toimii Sinulla!
Lekurini (jolla on kattava päihdelääketieteen tietämys) sanoi, ettei minun "päivä-rivatrilistina" kannata yrittää unta (väkisin) esim. Imovanella, Stilnoctilla tai Sonatalla, koska ne vaikuttavat bentsojen kaltaisesti. Olin hänelle maininnutkin Sonatan tehottomuudesta. Tosin Sonata taitaa muutenkin olla siitä tehottomimmasta päästä...
Eikä unta lääkärini mukaan myöskään kannata tarjota varsinaisella bentsollakaan, esim. Tenoxilla samaisesta syystä. Elimistö tunnistaa klonatsepaamin ja tematsepaami on sen kaltainen, joten en nukkuisi, vaan valvoisin.
Käytin aiemmin Doxalia, joka toimi muuten hyvin, mutta painajaiset sivuvaikutuksena eivät olleet kovin miellyttäviä.
Nykyisin käytän Ataraxia tarv. unettomuuteen ja olen ollut tyytyväinen.
Ei yhden tbl. jälkeen tule rebound- oireita. Vaatii pidemmän käytön. Annos 0,25 mg on kyllä pieni mutta mikäli siitä ei vastetta kannattais ottaa lekuriin yhteyttä eikä titrata annosta omin päin. Klonatsepaami on alpratsolaamin ohella tehokkain akuutin paniikkiahdistuksen taltuttaja ja sitä käytetäänkin paljon paniikkihäiriön hoidossa. Itse söin epilepsiaan n. 3v. annoksella 2mg 2*3 ja vaikka lopetin asteittain niin reboundit oli kolossaaliset. Kaikilla ei ole niin vaikeaa. Tosin annostukseni oli melko massiivinen.
Stella ja Imovane ovat ultralyhytvaikutteisia bentsodiatsepiinien kaltaisia lääkkeitä ja todellakin vaikutustapa on hieman erilainen.
No jaa. miksihän minä tätä sinulle kirjoitan kun tiedät saman ja toit sen esille varsin kattavasti. Niin joo. Olinhan minä eri mieltä tosta reboundista. No tulipa nyt kirjoitettua.
Hyvät jatkot!
ei ole stellat ja imovanet nukahtamis, vaan unilääkkeitä. ( vaikka niitä nukahtamislääkkeinä´´ käytetäänkin) ... nukahtamislääkkeet ovat asia erikseen ja niitä ei helpolla lääkärit määrää niiden vaarallisuuden vuoksi.
Kelan lääkekorvaustilaston mukaan 1 067 964 suomalaista käytti viime vuonna masennus-, psykoosi-, neuroosi- ja unilääkkeitä. Lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö on kolminkertaistunut 2000-luvulla. 15–24-vuotiaista suomalaisnuorista yli 50 000 sai viime vuonna jotakin psyyken toimintaa säätelevää lääkettä.
Selvästi käytetyimpiä ovat masennuslääkkeet. Niistä eniten kirjoitetaan SSRI-ryhmään kuuluvia selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä.
– Uudemman polven masennuslääkkeet ovat suosittuja, koska välittömät ja näkyvät haitat ovat vähäisemmät kuin vanhemman polven lääkkeissä, kertoo kliinisen psykiatrian professori Jari Tiihonen Tukholman Karoliinisesta instituutista.
Sosiologien mukaan erilaisten keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö on jo niin yleistä, että suomalainen hyvinvointivaltio on vääjäämättä muuttumassa psykofarmaseuttiseksi yhteiskunnaksi.
Kehitys on huolestuttava. Samaan aikaan kun psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt, väkivallanteot ja verilöylyt ovat tulleet osaksi suomalaisten arkea.
USA:ssa nuorten tekemien joukkosurmien taustalta on kaivettu esiin masennuslääkkeiden haittoja. Usean kouluampujan tiedetään käyttäneen masennuksen hoitoon tarkoitettuja SSRI-lääkkeitä.
Kelan lääketilastojen mukaan alaikäisten psyyken lääkitseminen moninkertaistuu murrosiässä.
– Murrosikää on ryhdytty hoitamaan masennuslääkkeillä, ilman että kenelläkään on täsmällistä tietoa lääkehoidon haitoista. Normaalin kasvuun ja kehitykseen liittyvän kipuilun näkeminen lääkehoitoa vaativana oireiluna tai sairautena on äärimmäisen huolestuttavaa, ärähtää sosiologian dosentti Ilpo Helén Helsingin yliopistosta.
SSRI-ryhmän lääkkeiden haittavaikutuksista otsikoissa ovat olleet pääasiassa pysyvät seksuaalitoiminnan häiriöt. Vähemmän puhuttuja haittoja ovat itsetuhoisuus, impulsiivinen ja vastustava käyttäytyminen, yllättävät aggressiot sekä vihamielisyys.
Yhdysvalloissa havaittin 2000-luvun alussa monen kouluampujan käyttävän tai käyttäneen SSRI-ryhmän masennuslääkkeitä.
– Tällainen havainto on tehty, mutta vielä ei voi tehdä tieteellisesti luotettavaa johtopäätöstä siitä, että masennuslääkkeiden käyttö selittäisi elämää tuhoavan käyttäytymisen, toteaa professori Jari Tiihonen.
Tiedeyhteisössä ei siis ole yksimielisyyttä masennuslääkkeiden ja joukkosurmien välisestä syy–seuraus-suhteesta.
–Tiedetään teko ja lääkkeiden käyttö, mutta ei sitä, kuinka sama henkilö olisi toiminut ilman lääkkeitä kyseisessä tilanteessa. Satunnaistettu tutkimustilanne tuottaisi huomattavasti luotettavampaa tietoa, mutta sellaisen toteuttaminen on mahdotonta: pitäisi jättää osa nuorista masennuspotilaista lääkitsemättä, selvittää Tiihonen.
Professori Jari Tiihosen mukaan luotettavinta tutkimustietoa on tällä hetkellä psykoosien, neuroosien ja unettomuuden hoidossa Suomessakin yleisesti käytettyjen bentsodiatsepiinien haitoista.
– Tämän lääkeryhmän haittoja on tutkittu satunnaistetusti persoonallisuushäiriöstä kärsivillä potilailla. Tutkimuksissa käytön on todettu vähentävän impulssikontrollia ja lisäävän taipumusta aggressiivisuuteen.
Tiihosen mukaan samassa potilasryhmässä toteutettu SSRI-lääketutkimus tuotti päinvastaista tutkimustietoa.
–SSRI-lääkkeitä käyttäneet aikuiset persoonallisuushäiriöpotilaat käyttäytyivät vähemmän väkivaltaisesti kuin lumelääkettä saaneet.
Vaikka SSRI-lääkkeiden ja surmatöiden välistä yhteyttä ei ole kyetty osoittamaan kiistattomasti, psyykenlääkkeiden valmistajat ovat varpaillaan.
Yritykset säikähtivät mahdollista yhteyttä siinä määrin, että pakkausselostuksiin on 2000-luvulla ilmaantunut ohjeistus, jonka mukaan serotoniinin takaisinottajia ei suositella alle 18-vuotiaille. Näin lääkevalmistajat siirsivät vastuuta mahdollisista ja jopa todennäköisistä haitoista lääkkeitä määrääville lääkäreille.
Käyttöohjeissa kerrotaan, että masennuslääkkeitä saaneilla lapsilla ja nuorilla on havaittu kliinisissä tutkimuksissa useammin itsetuhoisuutta kuten itsemurhayrityksiä ja -ajatuksia sekä vihamielisyyttä ja aggressioita kuin lumelääkettä saaneilla lapsilla ja nuorilla.
Dosentti Ilpo Helénin mukaan SSRI- lääkkeiden käyttömäärissä näkyy selvästi voimakkaan ja taitavasti toteutetun lääkemarkkinoinnin vaikutus.
– On korostettu hyötyjä ja vaiettu haitoista. Vasta aivan viime aikoina ääni kellossa on muuttunut: enää psykiatrien patenttiratkaisu ei löydy itsestäänselvästi SSRI-ryhmän lääkkeistä. Uskomme hypen hiljentyneen, koska patentit ovat rauenneet ja markkinointi vaimentunut sen myötä.
http://www.apu.fi/artikkeli/laakehaitat-joukkosurmien-taustalla
Lääketeollisuus:
http://personal.inet.fi/koti/remeli/laakkeet.htm